Ongelma on tämä, kuulen aika usein omiani ja jopa näen omiani. Ja säikyn hirvittävän helpolla.
Viime la-su yönä heräsin ja näin jonkun seisovan sängyn päädyssä, säikähdin tietenkin aivan julmetusti ja huusin. Mies ihan ihmeissään tuli sitten yläkertaan katsomaan mikä hätä, sanoin vain että näin painajaista, mutta ihan hereillä olin.
Kyllä painajaisetkin vaivaavat ja monet kerrat yöllä herännyt omaan huutoon jne.
Kärsin paniikkihäiriöstä, ja siihen syön lääkkeitä. Masennustakin on ollut.
Pitäisikö näistä aistiharhoista mennä puhumaan?
Viime la-su yönä heräsin ja näin jonkun seisovan sängyn päädyssä, säikähdin tietenkin aivan julmetusti ja huusin. Mies ihan ihmeissään tuli sitten yläkertaan katsomaan mikä hätä, sanoin vain että näin painajaista, mutta ihan hereillä olin.
Kyllä painajaisetkin vaivaavat ja monet kerrat yöllä herännyt omaan huutoon jne.
Kärsin paniikkihäiriöstä, ja siihen syön lääkkeitä. Masennustakin on ollut.
Pitäisikö näistä aistiharhoista mennä puhumaan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
pitäisi kääntyä psykiatrin puoleen.
Puhu mieluummin niille "tyypeille"...olet tod.näk. medioottinen.
todellakaan kuulu ns. normaaliin elämään.
Ehottomasti mulla on suuria kykyjä, no ei.
Luulin olevani jo "selvillä vesillä" tämän mieleni kanssa, mutta mutta.
Suuntaan sinne lääkäriin.
Älä oo niin varma! Sitä paitsi mikä on "normaalia"??