miltä siitä sosiaalitoimiston virkailijasta tuntuu, kun on pakko hylätä osa toimeentulotukihakemuksista? Vai ovatko he kylmäpäisiä työnsä tekijöitä, ehkä jo hiukan leipääntyneitä kurjuuden ja köyhyyden päivittäiseen näkemiseen?
Määrärahat sanelevat, että vain todella tukea tarvitsevat sitä saavat (pakolaiset, romaanit, syrjäytyneet, alkoholistit).(odotan innolla provosoituneita vastalauseita ;)
Ne kansalaiset, jotka syystä tai toisesta tilanteiden muuttuessa väliaikaisesti tarvitsevat tukea toimeentulonsa turvaamiseksi, he eivät sitä saa. Jos esim. jää yllättäen työttömäksi,perheessä pahimmassa tapauksessa jopa molemmat, pitäisi kerralla realisoida rahaksi koko omaisuus jotta eläisi edes jonkin aikaa. Elintasoa on hyvin vaikea päivässä tai viikossa muuttaa, on paljon sellaisia (ehkä ylimääräisiäkin) kuluja jotka on palkalla pystynyt hoitamaan ja joista laskut tulevat kuin manulle illallinen vaikka palkka ei enää juoksisikaan.
Eipä ole Suomi enää Pohjolan helmi sosiaaliturvankaan suhteen. Joissakin muissa maissa saa toimeentulotukea riippumatta siihen astisista tuloista, ilman tuhannen lapun ja lipun haalimista ja kiikuttamista tympääntyneen virkailijan syynättäväksi, ilman pankkitilinsä paljastamista ulkopuolisille (mitä sanoo muuten pankkisalaisuus tähän?)
Emme ole tämänkään suhteen tasa-arvoisia keskenämme. Kuka saa, kuka ei. Sen päättäköön se virkailijatäti luukulla.
Määrärahat sanelevat, että vain todella tukea tarvitsevat sitä saavat (pakolaiset, romaanit, syrjäytyneet, alkoholistit).(odotan innolla provosoituneita vastalauseita ;)
Ne kansalaiset, jotka syystä tai toisesta tilanteiden muuttuessa väliaikaisesti tarvitsevat tukea toimeentulonsa turvaamiseksi, he eivät sitä saa. Jos esim. jää yllättäen työttömäksi,perheessä pahimmassa tapauksessa jopa molemmat, pitäisi kerralla realisoida rahaksi koko omaisuus jotta eläisi edes jonkin aikaa. Elintasoa on hyvin vaikea päivässä tai viikossa muuttaa, on paljon sellaisia (ehkä ylimääräisiäkin) kuluja jotka on palkalla pystynyt hoitamaan ja joista laskut tulevat kuin manulle illallinen vaikka palkka ei enää juoksisikaan.
Eipä ole Suomi enää Pohjolan helmi sosiaaliturvankaan suhteen. Joissakin muissa maissa saa toimeentulotukea riippumatta siihen astisista tuloista, ilman tuhannen lapun ja lipun haalimista ja kiikuttamista tympääntyneen virkailijan syynättäväksi, ilman pankkitilinsä paljastamista ulkopuolisille (mitä sanoo muuten pankkisalaisuus tähän?)
Emme ole tämänkään suhteen tasa-arvoisia keskenämme. Kuka saa, kuka ei. Sen päättäköön se virkailijatäti luukulla.
Vastaukset 41
Vanhimmat
löytyisi sitä empatiaa. Vuosittain jää paljon määrärahoista käyttämättä jotka on tarkoitettu toimeentulotukeen, joten on paska puhetta että varat rajoittaa. Mikä ihme siinäkin on, että kaikki surkimukset sieltä saa helposti apua, mutta sitten kunnon ihmiset, jotka jotain yrittääkin tehdä elämässään eivät saa tarpeen tullessa edes sen vertaa tukea, että voisivat syödä ja vuokran maksaa?
Tosiaan Suomessa taitaa olla huonoin sosiaaliturva pohjoismaista. Tanskassa saavat tukia jopa 1500€/kk
Osa sossuista on todellakin jotain hitlerjugeneita. Osa on hyvin ymmärtäviä ja asiallisia jotka empaattisesti pahoittelevat etteivät voi antaa. Toiset suorastaa osoittavat, kuinka närkästyneitä ovat, että joku kehtaa mennä valittamaan tilanteestaan heille. Eihän se ole heidän vikansa, että joku on jäänyt työttömäksi. Heillä on virka, ei pelkoa työttömyydestä.
heidän on helpompi tehdä kielteinen päätös tuntemattomalle asiakkaalle,ennen kuin sellaiselle jonka ovat tavanneet,ja tapaavat jatkossakin.
Sosiaalitoimiston virkailija vastaa:
Tuntuu kurjalta hylätä osa toimeentulotukihakemuksista. Erityisesti silloin, jos hakijan ja hänen perheensä kokonaistilanne näyttää selvästi heikolta, mutta menot tai tilanteeseen johtaneet syyt ovat sellaisia, ettei niitä voi laskelmassa huomioida. Esimerkiksi sakot, isot autolainat, yksityisen terveydenhuollon kulut, luotot yms. ovat menoja, jotka kiristävät taloudellista tilannetta. Kyseisiä menoja ei kuitenkaan laskelmassa huomioida menona. Ei ole helppo vastata, kun asiakas toistuvasti kyselee, millä rahalla hän ruokaa ostaa. Kaikilla virkailijoilla (lähinnä etuuskäsittelijöillä) ei ole valtuuksia tehdä ehkäisevän toimeentulotuen päätöksiä ja silloin asiakkaan auttamiskeinot ovat vähissä. Aina voi yrittää neuvotella, mutta se harvemmin tuottaa parempaa lopputulosta.
Hylkäävien päätösten tekeminen on kurjaa siis myös asiakkaiden taholta tulevan syyllistämisen ja vastuun kierittämisen vuoksi. Esimerkiksi asiakas, jolla on laskelman mukaan ns. tuloylijäämää vaikkapa 200 eur/kk eikä hän silti saa säännöllisiä lääkkeitään ostettua. "Mun täytyy varmaan sitten kuolla, kun en edes näihin saa rahaa..." Aikuisen ihmisen luulisi osaavan sen verran huolehtia omasta terveydestään, että ostaisi säännöllisesti tarvitsemansa lääkkeet. Em. kaltainen vastuun siirtäminen kuukaudesta toiseen samojen ihmisten taholta tekee olon lähinnä turhauttvaksi.
Ei niin prvosoitunut vastalause: toimeentulotukea ei jaeta ihonvärin tai muutenkaan rodun mukaan. Nurinkurista on, että päätökseen tyytymättömän syntyperäisen suomalaisen mielestä pakolaisia ja romaneja hyysätään. Romanien ja maahanmuuttjien mielestä virkailija on heti rasisti, jos ei jotain myönnä. Lähes kaikkien mielestä alkoholisteja paapotaan, kun taas alkoholistin mielestä virkailija ei ymmärrä, kuinka hallitseva sairaus alkoholismi on. Minulla on muutama asiakas, joiden en edes tiennyt olevan maahnamuuttaja (virolaiset ja venäläiset nimet ovat usein hyvin samankaltaisia suomalaisten kanssa) ja muutama sellainen, joiden en tiennyt olevan romani, ennen kuin sattumalta tapasin heidät sosiaaliaseman aulassa Tämä on mahdollista siis siksi, etten tapaa asiakkaita.
Ja vielä virkailijoiden vakiviroista. Pätkätyöläinen tässä hei. Olen itsekin hakenut toimeentulotukea useaan otteeseen. Muutaman kuukauden työsopimuksen jälkeen ei taas töistä ole tietoa.
Toivottavasti sain selvennettyä tarpeeksi ystävälliseen sävyyn sosiaalitoimiston työntekijän näkökulmaa toimeentulotuen hakemisesta. Kerron mielelläni lisääkin, vaitiolovelvollisuuden suomissa rajoissa tietenkin.
Kiitos sinulle ja muillekin kommenteista.
Enpä olisi uskonut että sossun täditkin (tai sedät) lukevat näitä kirjoituksia. Mutta hienoa että saimme jotain näkökulmaa sieltäkin.
Mutta ei se lohduta. Reilu viikko sitten jätin toimeentulotukihakemuksen, päätöstä tässä odotellaan. sanoivat että uusi hakemus käsitellään 6 työpäivän sisällä. Vaan tuskinpa tulen tukea saamaan.Ehkä parhaassa tapauksessa muutaman euron.
sinua siellä puun ja kuoren välissä.
Siltikin kysyisin, mikä on sinun kommenttisi siihen uutiseen jonka luin Hesarista, jonka mukaan ympäri maata jää harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen varattuja määrärahoja käyttämättä. Tästä on ehkä pari viikkoa kun kyseisen jutun luin.
Siinä todettiin mm. että kun ei nähdä asiakasta silmäkkäin, ei ehditä kokonaistilannetta selvitellä ja löytää niitä kohtia joihin sitä harkinnanvaraa voisi soveltaa.
niin, missä kohdin virkailija voi käyttää harkintaa? Mistä saan luettavakseni sen lakikohdan tai muun, jossa tästä harkinnasta puhutaan?
Voisiko virkailija käyttää harkintaa, kun perheen lapsella on määräaikainen talletustili jota voi käyttää vasta kun lapsi täyttää 18v, ja tämäkin rahasumma otetaan huomioon ttt:ta laskettaessa niin ettei tälle lapselle lasketa ollenkaan toimeentulotuen perusosaa koska hänellä on 'omaisuutta'?
Miksei virkailija harkinnut tässä kohden? Olisiko sitä harkintaa pitänyt itse pyytää, kirjallisena kaksin kappalein?
Koska ttt on viimesijainen tuki, silloin ei voi olla omaisuutta, jota voi käyttää elämiseensä. säästöt on ensin käytettävä. Mutta jos esimerkiksi laskelma näyttää 20-30 euroa plussaa, mutta tiedän että asiakas maksaa esim lainaa, jota ei voi huomioida, myönnän varmasti harkinnanvaraisesti (ei joka kuukausi) maksusitoumuksen lääkkeisiin. Mutta joka kuukausi ei "harkita" saman asiakkaan kohdalla. Eli tässä tapauksessa teki mielestäni oikein, vaikka se ei sinusta siltä tunnukaan. Periaatteessahan kaikki voisivat siirtää rahat lapsen tilille ja silti nostaa ttt:a, mikä ei ole tarkoitus.
'Periaatteessahan kaikki voisivat siirtää rahat lapsen tilille ja silti nostaa ttt:a, mikä ei ole tarkoitus.'
Tilannehan on se, että talletuksen on aikoinaan tehnyt lapsen sukulainen, eikä niitä rahoja voi nostaa ennekuin lapsi on täysi-ikäinen. Ei sille tilille ole muita rahoja siirrelty, eikä edes ole kysymys suuresta summasta.
Olen yhä sitä mieltä, että tässä tapauksessa olisi pitänyt käyttää sitä 'harkintaa'.
Mutta kysymykseni kuuluikin, pitääkö itse pyytää tämän 'harkinnan' käyttöä vai tuleeko se viranpuolesta? Kaikki edellä mainittu on kyllä sekä suullisesti että kirjallisesti selvitetty käsittelevälle virkailijalle.
Ihmettelee hän.
No nytpäs kerrankin olen täysin samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Kirjoitit mielestäni hyvin ja kauniisti; ei tosiaankaan ole mukava tehdä hylkypäätöksiä, kun näkee, ettei perheen tilanne todellakaan ole helppo. Se on vain niin, että meillä "rivityöntekijöillä" (virkailijat (jotka kai joissain kaupungeissa kulkevat nimikkeellä etuuskäsittelijä?)) ei ole harkinnanvaraa, vaan tiukka ylemmältä taholta tuleva ohjeistus, jonka mukaan toimittava. Jotkut täällä kirjoittavat, että sossutantat ovat hitlerjugendeja ja ties mitä ja ratkovat asioita ihan oman mielivaltansa mukaan, mutta kuten nimim. Nuppi jo kirjoittikin, ei harkinnanvaraa ole. Ei niitä hylkypäätöksiä huvikseen ja vi**umaisuuttaan tehdä, että saataisiin mahdollisimman moni asiakas suuttumaan.
Ja myöskään hylyistä ei saa provikkaa, kuten joku täällä (provona?) kirjoitteli.
Asiakkaiden suunnasta tuleva haukkuminen, kiroilu ja muu asiaton teksti on henkisesti aika rasittavaa, eipä paljon positiivista palautetta työssään/työstään kuule. Jokainen asiakas ja hakemus pyritään käsittelemään niin tasapuolisesti kuin mahdollista, joten mielivallasta ei ole kyse. Nimimerkki Nupin kirjoittama teksti, joka alkaa: "ei niin provosoitunut vastalause:", on täyttä asiaa.
Ja puhuitte toimeentulotuen määrärahoista.. Perustoimeentulotukeen ei sinällään ole määrätty ennalta mitään tiettyä summaa, eihän sitä voida niin ajatella, että syyskuussa sanotaan että oho, sori, määrärahat loppu ja loppuvuodesta ei tipu kenellekään killinkiäkään. Harkinnanvaraiseen (täydentävään) toimeentulotukeen määrärahoja kyllä määrätään, totta, mutta ei perustoimeentulotukeen.
Terveisin toinen pätkätyöläinen soppalasta.
Kiitos kirjoituksestasi mutta voisitko sitten valaista, että paljonko ja mitä etuuksia pakolaiset ja manet saa?
Tietäisin sittne itse hakea samoja etuisuuksia!
Jos olet lapsen huoltaja ja käytät lapselle sukulaisen antamat rahat, niin etkös silloin syyllisty petokseen tai kavallukseen???
Asiaahan voi verrata siihen, että työnantajasi antaa sinun vastuullesi rahaa jonka käytät....
Minäkin haluaisin tietää miten on mahdollista että somaleilla ja muilla pakolaisloisilla on uusia Nokian puhelimia ja elävät sossulla? Mikä on myös totuus siitä että somaleilla on keskinäinen hierarkia jossa ylempiarvoiset saavat vaatteiden ostositoomuksia merkkiliikkeisiin??
Jos oikeasti olette sossutätejä niin vastatkaa, olkaa ystävällisiä, silloin turha rasismi kitkeytyisi pois kun totuus tulisi julki ja epätietoisuus sompnassien tuista selviää.
En tiedä onko kaupunkikohtaisia eroja, mutta omassa työpaikassani en ole ikinä myöntänyt kenellekään ostositoumusta vaatekauppaan, en yhden ainoatakaan. Tietääkseni kukaan muukaan ei ole. Romaninaiselle vaateavustusta myönnetään, totta. Sitä en osaa sanoa, miksi somaleilla tms. on Nokian puhelimia ja uusia (merkki?)vaatteita. Joko osaavat pihistää pienestäkin rahasta tai sitten saavat rahavirtoja muualta (kotimaastaan, pimeistä bisneksistä tai mistäs sitä tietää).
Toimeentulotuen myöntämisen perusteet on aivan samat suomalaiselle ja Suomeen muuttaneelle. Toimeentulotukilaskelma perustuu tuloihin ja menoihin ja niiden erotukseen, ei se ole sen kummempaa salatiedettä.
Tutuksi on tullut, että suomalaisten mielestä ulkomaalaisille ja romaneille myönnetään "kaikki mahdollinen" sossusta telkkarista ja digiboksista alkaen (harhaluulo!) ja ulkomaalaisten mielestä heitä syrjitään, koska eivät ole suomalaisia syntyjään (harhaluulo!). Hmm...
Niinkuin joku jo vastasi, toimeentulotuen myöntämisperusteet ovat samat ihonväristä tai rodusta riippumatta. Se, miksi jollain on merkkivaatteita tai kalliita kännyköitä on mahdotonta tietää. Ihmiset joko säästävät rahaa, saavat lahjaksi, tekevät pimeitä töitä, saavat pimeää rahaa ulkomailta tai sukulaisilta, varastavat tms.
toimeentulotuen myöntämisessä otetaan kuulemma huomioon kaikki varallisuus. Siis jos on esim tällainen sukulaisen lahjoittama talletustili lapselle, tai auto, täytyy ne ensin realisoida ja käyttää rahat elämiseen.
En todella haluaisi koskea näihin rahoihin, jotka on tarkoitettu mm siihen kun lapseni lähtee opiskelemaan tai ajaa ajokortin. Ja kun en käytä tätä talletusta joka on lapseni nimissä (en edes pysty niitä rahoja nostamaan), ei lapselleni lasketa hänen osuutta toimeentulotuesta.Tästä on siis kyse.
Joku aikaa sitten lehdessä oli tälläinen tapaus.
Äiti oli ostanut auton alaikäisen tyttärensä rahoilla ja sai petos syytteen ja tuomion koska koski toisten lapselle lahjoittamiin rahoihin!
Eli mikäs oikeus sossulla on pakottaa huoltaja rikokseen, tässä tapauksesa petokseen?
Tuosta olen kuullut aikaisemmin, että pakolaiset saavat saman sossusta mutta SPR jakaa heille myös rahaa.
Mistäs muuten ne saa asuntonsa huonekalut?
Asiasta kukkaruukkuun...tunnen erään eräästä rahanvaihtopisteestä ja kuulemma somalit yllättävän paljon käy vaihtamassa/lähettämässä Euroja jonnekin.
Ei sen puoleen töihin kuljen steissin läpi ja siinä on joku, oliko FOREX? ja ihmeesti siellä jonossa somaleita näkyy...
Toinen mitä ihmettelen miten rahat riittää kahviloissa istumiseen, taitolaji taita olla sekin.
Kuten tuossa jo muutkin vastasi, perustuu toimeentulotuen myöntäminen ihan laskennallisiin perusteisiin. Lisäksi tahtoisin muistuttaa, että kaikki maahanmuuttajat eivät suinkaan välttämättä ole köyhiä ja/tai elä toimeentulotuella. Pakolaisuuden peruste voi olla poliittinen ja perheellä saattaa olla paljonkin varallisuutta.
Työssäni olen huomannut, että monilla maahanmuuttajaperheillä menee ruokaan huomattavasti vähemmän rahaa kuin suomalaisilla. He leipovat paljon ja käyttävät muutenkin edullisempia tuotteita. Ehkäpä heille siksi saattaa jäädä enemmän rahaa käytettäväksi muuhun, kuten niihin puhelimiin.
Maahanmuuttajapalveluista/ulkomaalaistoimistoista (eri nimityksoä eri kunnilla?)maksusitoumuksia eri tuotteisiin myönnettäneen hieman eri perustein enkä niistä osaa sanoa tarkemmin. Jos siis näette kaupassa ulkomaalaistaustaisen henkilön ostamassa jotain maksusitoumuksella, ei se sitoumus välttämättä ole sosiaalitoimistosta myönnetty.
..jos maksusitoomus ei ole sosiaalista niin mistä sitten? Eli tämäkö tarkoitti sitä että he saavat muualta avustuksia sosiaalin lisäksi?????
Ilmaisin asian ehkä hieman huonosti. Maahanmuuttajat ovat maahanmuuttajapalveluiden asiakkaina ensimmäiset vuodet Suomeen muutettuaan. Sen jälkeen he siirtyvät aluesosiaalityön asiakkaiksi. Eivät saa tukia molemmista samanaikaisesti.
Ahaa, asia onkin siis niin. Pakoaisten suhteen on paljon huhuja ja mistään ei saa konkreettista tietoa paljonko he esim maksavat yhteiskunnalle ja mitä he saavat.
Eli nyt jos ynnään tähän astiset....
Kun tänne tulee pakolainen niin
1) Hänelle osoitetaan asunto (asuntojonon ohi)
2) Joku taho (sossu?) kustantaa sinne huonekalut ja muut mm pesukoneet, TV, tietokone jne. (kaikki uusia?)
3) Ensimmäiset kolme vuotta he saavat erityisetuuksia ns "maahanmuuttajapalveluiden asiakkaina"?
4) Hammashoitoon kuukauden sisällä (jonojen ohi)?
5) Sopeuttamiseen (kotouttamiseen) kuuluu kaikkien laskujen maksaminen, myös puhelinlaskut?
6) Myös ajokortti maksetaan
7)Kun nämä kaikki on saatu niin sen jälkeen he täydellä mahalla jäävät sosiaalin leipiin?
8) eli ostositoomuslaput tulee tässä vaiheessa kun on tuossa pitopalvelussa 3 vuotta?
Ammuinko pahastikkin ohi?? Eli todellakin he vain saavat normaalin sossurahan kaiken tuon "kotouttamisen" jälkeen. Mikäs taho pyörittää tuota maahanmuuttopalvelua? Tuo sana kuulosta vähän samalta kuin pitopalvelu?
Totta kai, pitopalvelua 3 vuodeksi...nämä on just näitä samoja idiootteja kysymyksiä joihin joudun aina välillä vastailemaan asiakkaille.
Eli...tuosta sinun vastauksestasi jää se mielikuva kuinka kiukkusi keskeltä tiuskaiset mitäänsanomattoman heiton kun et halau kertoa totuutta ;)
Pyhäälehmäähän ei saa arvostella ;)
Olen kauan lueskellut näitä palstoja ja nyt sitten ensimmäistä kerta ajattelin kirjottaa :)
Tuo siun laittamasi kommentti on onnenomiaan ruokkimaan rasismia. Rasismi pitkälti johtuu tiedon puutteesta eli oletuksista, että maahanmuuttajat saavat muita enemmän.
Mielestäni (en muista hänen nimimerkkiään) kysyi humoristisen asiallisesti ja sinä vastasit töykeästi takaisin, sen sijaan että olisit valaissut tosi seikoilla ja asia olisi ollut selvä.
Olen suvaitsevainen ja annan ihmisten olla mitä he ovat, mutta miksi salata moisia tietoja? Miksi ei voi kertoa, että asia on näin ja näin, saakoot sitten huonekalunsa vaikka Iskusta tai mistä vaan.
Vastaukseni oli provokatiivinen nimenomaan sen takia, kun kysymykseen oli jo vastattu kattavasti aikaisemmissa viesteissä.
Toimeentulon myöntäminen ei sinänsä riipu määrärahoista, vaan tuen maksaminen perustuu toimeentulotuesta annettuun lakiin (1412/1997). Toimeentulotuen myöntäminen on laissa määrätty kuntien tehtäväksi.
Tuen tarvetta määriteltäessä otetaan tietysti huomioon asiakkaan tulot ja menot. Olisi aika epäoikeudenmukaista jos tuesta maksettaisiin esimerkisi auton osamaksueriä toisille ja toiset joutuisivat maksamaan ne itse.
Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, eli ennen kuin henkilö lähtee hakemaan toimeentulotukea pitäisi miettiä olisiko mitään muuta keinoa selvitä omista menoistaan.
Jos tulot pienenee on tietysti syytä miettiä myös omia menojaan, eli elää suu säkkiä myöden niinkuin sanotaan.
Pätkätyöläisyyskin on niin yleistä nykyään, että sitäkin varten on ihan hyvä varautua. Eli ei liikaa kulutusluottoa, ei yli suuria asuntoja, ei kalliita harrastuksia. Ja jos niitä on, niin täytyy vain olla valmis niistä luopumaankin jos oma taloustilanne muuttuu.
Aivan liian usein taloudelliseen ahdinkoon ajaudutaan yksinkertaisesti laskutaidon puutteen takia.
Toimeentulotuki on verovaroista jaettavaa etuutta, mutta sen saamista säädellään lailla. Ei siis ole kyse mistään 'pahan päivän varasta'jota olisi kertynyt etukäteen maksettuina veroina.
Oman elämäsä kannalta on hyvä varautua tulevaan säästämällä silloin kun rahaa on, että pärjää huonoinakin aikoina.
Mainittakoon nyt että en ole sosiaalitoimiston virkailija, vaan joskus joudun jopa turvautumaan ttt:een, virkailijoiden kanssa olen yleensä tullut toimeen joskin ihmisiähän hekin ovat...
Ja lisäks tääl palstal pyörii ne, jotka toivoo vinkkei tai jakaa niit et miten vois parhaiten huijata ja kusettaa sossuu ja saada mahollisimman paljon tukia.. Miten parhaiten vois pimittää palkkatulot, työpaikan, avopuolison ja varsinki muut pankkitilit. Sit voi miettii et miks joskus soskutädit ei oikee tunnu uskovan kaikkia löpölöpöjuttuja mitä niille syötetään asiakkaitten taholta. Joka päivä niitä viedään jatkuvasti 6-0. Hihhih.
Hylkään toimeentulotukihakemuksen, jos laskelma on ylijäämäinen, eli ei se hylkääminen mistään määrärahoista johdu. Hylkääminen ei aiheuta yleensä sen enempää tunteita, mikä toisaalta on hyväkin juttu, koska ei kukaan pysyisi kauaa selväjärkisenä...työasioita jää kyllä joskus miettimään vapaa-ajallakin, varsinkin jos on ollut akuutteja ja vaikeita tilanteita. Just tällä viikolla kävi alan vaihtokin taas mielessä, kun olin saanut tappouhakuksen ja saanut kuulla miten v-mäinen ämmä ym.olen. Parhaita päiviä on ne, kun olen saanut asiakkaan kanssa asiat järjestykseen, esim.asunnottomalle löytynyt asunto.
Vielä yks juttu...meillä töissä suurin osa työntekijöistä on nuoria ja miehiäkin löytyy, niin en ymmärrä miks ihmisillä on vieläkin käsitys jostain nutturapäisistä tantoista!
Sossun eteen automaatti, joka arpoo hakijalle tuleeko tukea vai ei. Ajais täysin saman asian. Itse olen tarvinnut tukea 2 kertaa 40 vuotisen elämäni aikana ja silloinkin todella kovassa tarpeessa. Kummallakaan kerralla rahaa ei herunut. Ei tipu myötätuntoa, ei yhtään, sosiaalitoimistojen henkilökunnalle. Siellä virnuillaan ja imetään kahvia taukohuoneessa samalla kun ihmiset kuolevat kaduille.
Vihdoinkin tämä kommentti, jota olen jo monta päivää odottanutkin! Siellä juu naureskellaan kahvipöydän ääressä ainakin 7,5 tuntia päivässä nutturat tiukalla ja sillävälin asiakkaat kuolee ulko-ovelle. Menisivät edes vähän kauemmas kuolemaan, ettei kesähelteillä tulisi paha haju sisälle kun ruumis siinä mätänee.
nauraa, käydä kahvi- tai ruokatunnilla vaan niitten pitää miettiä asiakkaitten kurjuutta 24/7.
näin vaan nyt kävi että sieltä sosiaalitoimistosta löytyi virkailija jolta loppujen lopuksi löytyi hieman empatiaa.
Viikkojen odottelun jälkeen sain myöntävän päätöksen toimeentulotukihakemukseen.
Ja lapsen määräaikaista pankkitiliä ei otettu huomioon varallisuutena, ilmeisesti siihen vaikutti kirjoittamani kirje jossa seikkaperäisesti selitin ja perustelin asian.
Tosin ei asia ihan kivuttomasti sujunut, sosiaali veti asumistuen välistä (siis suoraperintä Kelasta) jo ennenkuin mitään ttt-päätöstä oli edes tehty. Eräs virkailija sanoi minulle että näin ei pitäisi tehdä.
Mutta, nyt sain vuokran maksettua ja pääsi pitkä helpotuksen huokaus.
Jos tänne palstalle on oikeasti kirjoittanut sossu niin voisi auttaa minua. Olen epätoivoisessa tilanteessa,mutta ketään se ei tunnu kiinnostavan.
Valmistuin nyt keväällä 2007 ammattiin ja jäin heti työttömäksi. Ilmoittauduin asianmukaisesti työkkäriin ja hain työttömyyskorvausta. Se evättiin minulta, koska edellisen työttömyyteni ajalta on voimassa vielä lausunto, jonka mukaan minun pitää olla kolme kuukautta töissä tai koultuksessa enennen kjuin minulla on oikeus työttömyyskorvaukseen. Tässä välissä olen kuitenkin suorittanut ammattitutkinnon.
Hain toimeentulotukea, mutta sekin hylättiin, koska olen saanut perintöä tai oikeammin osuuteni henkivakuutuksesta, joka katsottiin ansiotuloksi ja säästöiksi. Minulla ei ole näin ollen ollut mitään tuloja viimeisen opintotuen maksamisen jälkeen. Lisäksi päätöksessä sanottiin, että perintö huomioidaan tuloina seuraavissakin hakemuksissa, joten toivoa toimeentulotuenkaan saamisesta ei ole. Tulen toki toimeen tuolla perinnöllä pitkään, mutta ei olekaan kysymys pelkästään rahasta vaan periaatteesta.
On käsittämätöntä, miten yhteiskunta jättää täysin omilleen 23-vuotiaan kaiketi kaikinpuolin melko normaalin ammattitutkinnon suorittaneen henkilön. Minulla ei siis ole työpaikkaa, eikä kukaan ole tehnyt hyväkseni mitään. Aiemman 2003- 2005 kestäneen työttömyyteni aikana koin masennusta ja muita vastaavia oireita. Nyt kun olen ollut työttömänä reilun kuukauden olen löytänyt itsestäni vastaavia oireita. Mutta eipä se tunnu ketään kiinnostavan. M;inulla ei ole ystäviä ja koen myös olevani vaarassa syrjäytyä. Hakemuksissani olen korostanut tätä, mutta ei se ole auttanut. Ilmoitin hakemuksessa myös haluavani varata ajan sosiaalityöntekijälle, mutta minulle ei varattu sitä.
Minulla ei ole juuri mitään tekemistä ja yritän vain tappaa aikaa. Olen saanut vain huonoa palvelua kelasta, sossusta ja työkkäristä, eikä siinä ole mitään uutta. Koskaan nämä laitokset eivät ole tehneet hyväkseni mitään.
En ole koskaan ollut palkkatyössä. En tiedä, mikä minussa on vikana kun sitkeästi yrityksestä huolimatta työtä ei ole irronnut. Asun olosuhteiden pakosta isäni ja pikkusiskoni kanssa, jotka eivät selvästikään pidä minusta. Liekö isäni viha peruja siitä, että olin ei-toivottu, mutta eihän minua siitä voi syyttää. Tuon asian sain itse selville, eikä siitä puhuta. Tosin välini lähes kaikkiin muiihnkin sukulaisiini ovat menneet. Olen osallisena kuolinpesissä, joista ei saa mitään tolkkua.
En todellakaan tiedä, mitä elämälläni tekisin tai miten tästä eteenpäin. Miksi minun ongelmiani ei oteta todesta, eikä minua haluta auttaa? Olen kyllä oppinut kantapään kautta sen, että apua tarvitseva ei sitä saa, mutta jos tänne kirjoittanut sossu kertoo miten minun tulee toimia, jotta saan elämäni järjestykseen niin tule vähän paremmalle mielelle.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000001399&posting=22000000026954547
Suosittelisin sinulle ihan ensimmäiseksi, että varaat ajan omalle lääkärillesi terveyskeskukseen ja keskustelet oireistasi. Saisit ehkä kaivattua keskusteluapua, ehkä kenties jonkin tilannetta helpottavan lääkityksen ja muutoinkin ensin tuon masennuksesi kuriin. Jotenkin viestistäsi paistoi läpi enemmän se, että ajattelet ettei sinusta kukaan pidä, kukaan ei halua sinua, kukaan ei välitä sinusta, kuin se, että et ole saanut toimeentulotukea.
Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto eikä sitä tosiaan voi saada, mikäli on muuta varallisuutta tai omaisuutta. Miksi veronmaksajien rahoja pitäisi jakaa niille, kenellä on itselläkin millä pärjätä? Mikäli et saa perinnöstäsi osuuttasi eli käytännössä se ei ole realisoitavissa tms., niin selvitä hyvä ihminen tämä sosiaalivirastolle! Muussa tapauksessa sinun tosiaan pitäisi tulla toimeen noilla omilla tuloillasi ainakin jonkin aikaa (riippuen perinnön suuruudesta?!).
Työpaikan puuttumisesta en osaa sanoa mitään, mutta jos kaipaat tekemistä päiviisi niin menehän jollekin työvoimatoimiston kurssille. Tällöin saat takaisin oikeutesi työttömyyspäivärahaan, sinulla on tekemistä päivisin, ehkä jopa muutama uusi tuttavuus (??) ja päälle 8 euron veroton ylläpitokorvaus/pvä.
Tästä syystä suosittelinkin sinulle ensin psyykkisen terveytesi kuntoon saattamista, ennen kuin otat suuria harppauksia suuntaan tai toiseen, koska vaikutat apealta ja masentuneeltakin. Ikävä kyllä tässä maailmassa pitää olla rohkea ja "tyrkyttää" itseään työnantajille, jotta voi saada työpaikan. Kotoa kukaan ei tule hakemaan, ei vaikka mikä olisi.
Oletkos kuullut sanonnan, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan? Jos itse käyttäydyt asiallisesti, saat varmasti asiallista palvelua. Et kertonut tarkemmin mitä tarkoitit tuolla "olen saanut vain huonoa palvelua". Missä mielessä? Sosiaaliviraston palvelu oli mielestäsi "huonoa", kun sinulle ei myönnetty toimeentulotukea?
Voit soittaa myös suoraan omalle sosiaalityöntekijällesi ja keskustella hänen kanssaan tilanteestasi, voihan hän ottaa sinut asiakkaakseen, vaikka et taloudellista apua (toimeentulotukea) tarvitsisikaan. Kyllä sosiaalitoimistossa on paljon asiakkaita, jotka eivät hae/saa toimeentulotukea, mutta ovat muiden asioiden tiimoilta asiakkaana.
Tässä sinulle muutama kohta jota ajatella; en tiedä helpottuiko olosi yhtään, mutta uskon, että apua löytyy sinullekin. Mielenterveyden kuntoon saaminen on ensiarvoisen tärkeää, mitä pahemmaksi tilanne pääsee, sen vaikeampaa on saada se takaisin tasapainoon.
Mieti, mitä elämältäsi haluat, mitä haluaisit tehdä jatkossa; kenties jatko-opintoja tai muuta kouluttautumista, mikäli ei työpaikkaa löydy? Mieti mitä hyvää elämässäsi on? Aina on jotain!
Positiivisin terkuin.
Kerrot, että "koskaan nämä laitokset eivät ole tehneet hyväkseni mitään". Minkälaiset odotukset itselläsi sitten oli ja minkälaisena näet oman roolisi?
Taloudellinen tilanteesi ainakin vaikuttaa ihan hyvältä, jos olet juuri saanut perinnön. Työssäoloehto on myöskin ihan normaali käytäntö, jos työhistoriaa ei ole. Valitettavasti Suomessa harva vastavalmistunut saa heti työpaikan, joten sen suhteen ei kannata masentua. Suosittelisin, että hakeutuisit työkkärin kautta jollekin sun alaan liittyvälle kurssille tai sitten menisit työharjoitteluun, niin saisit sitä kautta tärkeää työkokemusta. Jos olet masentunut, niin sitten oikea osoite on terveyskeskus.
töitä, vaikka ihan ympäri Suomea, ei sulle sitä kukaan kuitenkaan valmiiksi hommaa. ei ammattitutkinto itsessään takaa yhtään mitään jopa maistereita on työttömänä. Lisäksi tilannettasi kyllä huonontaa tuo ettet ole koskaan ollut palkkatyössä, tosin sen ymmärtää jos asut jossain perähikiällä.
Asun Pääkaupunkiseudulla, mutta tarkemmin en viitsi asunpaikkaani kertoa, koska sen perusteella joku saattaa päätellä henkilöllisyyteni. Käytännössä voi siis hakea töitä akselilla Helsinki, Espoo ja Vantaa. Tosin en ihan kaikista kaupunginosista, toisiin kun on helpompi päästä kuin toisiin. Näin olenkin tehnyt. Olen asunut koko elämäni samassa paikassa ja siksi olenkin yllättänyt, miten en ole onnistunut saamaan töitä, vaikka täälläpäin töitä luulisi riittävän. Aloitin työnhaun 18-vuotiaana ollessani lukiossa. En nyt ihan koko aikaa ole töitä hakenut, mutta useamman vuoden kuitenkin.
Lääkäriin en halua mennä, sillä olin viimeksi lääkärissä lapsena ja muistan miten kamalaa se oli. Lisäksi ala-asteen pakolliset terkkarikäynnit lisäsivät inhoa.Olen päättänyt että en mene lääkäriin ikinä, en edes silloin jos sairastun tai oireeni viittaavat johonkin sairauteen. Suvussani on molemmilla puolilla vakavia sairauksia, mutta kuten jo sanoin en halua lääkäriin. Myöskään lääkkeitä en syö. En syö edes buranaa tai vastaavaa jos minulla on pääkipua, jota tosin on harvoin tai ummetus, närästys jne. lääkkeitä. Masennuslääkkeet ovat noita "vaarallisempia", enkä koe tarvitsevani lääkkeitä.
Olenhan minä yrittänyt ystäviä saada, mutta ikäisillä on vain erilaiset jutut ja kiinnostuksen kohteet kuin muilla. Jään aina ulkopuolelle.Varsinaisia "oikeita" ystäviä minulla oli viimeksi joskun 8-luokan tienoilla. Siinä tapahtui kaikenlaista ja luottamuksen imuihin ihmisiiin meni ensimmäisen kerran. Lisäksi työttömyyteni aikana tapahtuneet asiat, lähinnä se, että minut on jätetty omilleni ja ketään ei kiinnosta ongelmani ovat vahvistaneet käsitystäni siitä, että en voi luottaa kehenkään. Koko ajan pitää olla varuillaan, mitä joku ihminen seuraavaksi tekee.
Tuosta perinnönjaosta vielä, että yhden kuolinpesän hoitajan kanssa olemme sopineet, että varat jaetaan sitten kun perintöverot on maksettu, eikä niitä ole vielä tullut maksuun. Kahta muuta kuolinpesää hoitaa eri ihminen, joka ei tunnu tekevän asioille mitään. Olen lähettänyt hänelle ainakin kaksi kertaa uhkavaatimuksen asioiden hoitamiseksi, mutta mitään ei tapahdu. Ilmeisesti tyyppi ei haluakaan asioita hoitaa. Tiedän kuitenkin, että lain mukaan minulla on oikeus vaatia osuuttani.
Takaisin omaan tilanteeseeni. Koen saamani huonon palvelun olevan sitä, että minun hyväkseni ei ole tehty mitään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työkkäri tai sossu ei ole esittänyt tai edes pakottanut minulle mitään sellaisia toimia, jotka edesauttaisivat tileeni selkeytymistä. Nyt olen ollut työttömänä vasta niin vähän aikaa, että en ole sitä odottanutkaan, mutta edellisen työttömyyteni aikana en päässyt kertaakaan mihinkään harjoitteluun, kurssille tai vastaavaan toimenpiteeseen. Lisäksi minua kohdellaan kuin ilmaa, eikä ystävällistä tai edes asiallista sanaa juuri heru. Edellisellä käynnilläni työkkärissä kun minulla piti olla joku haastattelu akka vain haukkui minua, sanoi minulla olevan asennevamma, minun olevan laiska, tyhmä jne. Lisäksi syytti ongelmieni olevan vain omaan syytäni.Tuo masensi, vaikka olen tuon tyyliseen tottunutkin. Kun piti tehdä jotakin työnhakusuunnitelmaa ei akka sitä suostunut tekemään, vaikka toistin moneen kertaan, että haluan siihen yhden lauseen "etsii koulutustaan vastaavaa palkkatyötä". Lätkäisi sitten uuden ajan. Yritin kysyä , mitä voin tehdä tässä välillä akka vastasi jotakin tosi tylyä. Kehtasi ehdottaa, että minun pitäisi hankkia työelämävalmentaja. En minä halua käyttää jo saamiani perintörahoja, joilla minun on yhteiskunnan mielestä tarkoitus elämää ties kuinka pitkään tuollaiseen huuhaahan.
Sossussa olen käynyt sosiaalityöntekijän luona useaan otteeseen. Kokemukseni voi verrata äsken kuvaamaani. Ensimmäisellä kerralla sossussa asioidessani jouduin asioimaan henkilön kanssa, joka oli eri sukupuolta kuin minä. En tulluttoimeen henkilön kanssa. Koska en saanut asioida toisen henkilön kanssa niin lopetin käynnit yli 2 vuodeksi. Kun sitten jouduin uskalluin sossuun uudelleen, en saanut aikaa ollenkaan. Viime vuonna kun asioin sossussa jouduin taas asioimaan eri sukuopuolta olevan henkilön kanssa, joka tosin oli eri kuin ensimmäinen. Nyt taas minulle ei varattu aikaa, vaikka nimenomaan rastin sen kohdan toimeentulotukihakemuksessa, jossa tätä kysytään.Mielestäni naisten pitää aina saada asioida ko. paikoissa naisten kanssa ja miesten miesten niin halutessaan. Näin turvallisuuskin lisääntyy. Jos rahvaanomainen mies asioi rahvaanomaisen miehen kanssa kokee varmasti saavansa apua. Olen nähnyt sossussa rahvaanomaisen miestyöntekijän. Naisen on taas helpompi puhua toiselle naiselle ja ymmärtääkin paremmin.
Siitä, mitä elämälläni tekisin. Olen vuosikaudet yrittänyt miettiä tuota, mutta en tiedä. Minulla ei ole unelma-amattia tai unelmatyötä. Tämän alan tutkinnon suoritin kun muihin kouluihin en useasta eri huolimatta päässyt.
Haluan työkkärin auttavan minua siinä, että tiedän mikä työ tai ala minulle sopii, miten pääsen parempiin kouluihin tai miten ylipäätään saan työtä. Toki minua kiinnostaa selvittää sekin, mikä minussa on niin pahasti vialla kun en työtä tunnu mistään saavan.
Sinä kadehdit niitä ihmisiä jotka ovat jo menettäneet kaiken omaisuutensa. Sinä olet vasta matkalla täysinoikeutetuksi avunsaajaksi. Mutta ensin on sen omaisuuden mentävä taivaan tuuliin, ennen kuin saa avustusta.
vaikka palkkavirta loppuisi... Saamieni tietojen perusteella oletan, että toimeentulotuen hakijan on käytettävä niin säästönsä, ansionsa kuin muut tulonsa toimeentulotukilaissa määriteltyjen välttämättömien elinkustannusten maksamiseen. Jos nämä varat eivät riitä, alijäämä hyvitetään toimeentulotukena. Velkojen maksamista ei pääsääntöisesti hyväksytä menona.
En tiedä, koskeeko velkojen kelpaamattomuus toimeentulotukilaskeman menoeränä myös asuntolainaa. Nurinkurista olisi, jos kohtuukokoisessa ja -hintaisessa asunnossa asuva perhe pakotettaisiin myymään asuntonsa ja muuttamaan vuokralle ties minne silloin, kun perheen tulotaso on romahtanut, ja asuntolainaa on vielä maksamatta. (Oletan, että usein lainanlyhennyksen, korkojen ja yhtiövastikkeen summa jää pienemmäksi kuin vuokralla asumisen kulut.)