Yritin saavuttaa sut, tarttua suhun.. Turhaa kaikki. Tarvitsin sua mun vierelle mutta et ollut siihen valmis tai halukas.
Nyt pää täys tätä tunnepaskaa.
Nyt pää täys tätä tunnepaskaa.
en jaksa enää
uskoa mihinkään kauniiseen
152062
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
järjestyä, vaikka joskus näyttää huonolta. häntä pystyyn(=
vieläkin uskon kauniiseen. Kun olisi edes tilaisuus joskus puhua kanssasi tästä...
Mikset soita hänelle..
puhuisitpa!! järjestä sellainen tilaisuus puhua..
sitä täs on odotettu tai ehkä sittenkin niitä tekoja... en tarvitse mitään kauniita sanoja vaan sut mun kanssa elämään tätä elämää.
sähköpostiosoite, niin voin ottaa yhteyttä, jos haluat.
kirjoitin viestin jo...
Toisen tekevän aloitetta.Luultavasti hän voi miettiä samoin.Niin kuin mekin,odottaa...
Minä en koskaan tee enää mitään asioiden eteen.Kirvehet kaivossa!
tai sitten en ollut tarpeeksi varma sinusta.Oletkos tuota tullut ajatelleeksikaan.
Mikään noista sun syistä ei käy minuun.Olet ihana ja haluan sut edelleenkin.
Pää täys tätä tunnepitoista "potaskaa".
Miksi taistella sitä vastaan? Joo, no syöhän se, mutta kun ei se vastaan taisteleminenkaan aina auta! Ajattele positiivisesti, kaikella on tarkoituksensa. Omalla kohdallani vihdoin huomaan syyn, miksi tunne vain pysyy. Turha pakoilla, antaa olla vaan. Kyllä se ajastaan lähtee tai sitten tapahtuu jotain aivan muuta. ;-)
mutta täällä alkaa olla sitä "jotain aivan muuta" jo yli oman tarpeen...;)
ES
Itse olen tullut sellaisiin aatoksiin, ettei kaikella ole tarkoitusta. Kohtalo voi olla ihmisen keksintöä selittääkseen asioita. Mitä sen sijaan olen päättänyt tehdä on oppia kaikesta. Aina voi oppia! Voi oppia itsestään ja voi oppia ihmisistä. Tunnepotaska on tuskallista. Kamalaa ja kalvavaa. Tarinan opetus voi olla, että pitää muuttaa jotain seuraavalla kerralla. Onko se erilainen ihminen vai onko se jotain itsessään. ap. mieti, mitä haluat ja ota rinnallesi joku joka arvostaa sinua ja samoja asioita. Karkuun ei saa juosta eikä tunteita paeta. Jokainen ajatus pitää ajatella. Itse juoksin alitajuisesti pakoon kymmenisen vuotta, rakensin muuria pelossani. Kohtasin jonkun, joka satutti niin äärettömästi. Tunnepotaskassa vellottu päälle vuosi. Häntä tai tarinaa en pysty muuttamaan. Hiljalleen olen muuttanut itseäni ja kohtaan pelkoani. Kivulias on projekti, mutta ehkä sitten joskus asiat ovat oikealla mallilla =)
Älkää jääkö pahaan oloon. Tunteet on hyvä asia. Opi jotain ja pidä itsestäsi hyvää huolta =)
" ota rinnallesi joku...", mietityttäää...et usko kohtaloon, oletko sitä mieltä että kumppani vain "otetaan" tosta noin vain? Mihin enää mitään treffipalstoja jne. tarvitaan? Ja ketä niitä tarvii?
"tunteet on hyvä asia", totta, millainen ihminen olisi viisikympisenä, jos hän olisi kokenut elämässään pelkästään myötämäkeä/vastamäkeä? Ihminen, joka sanoo että "minulle ei koskaan tapahdu mitään/miksi aina minulle?"
"kaikella ei ole tarkoitusta", ei niin...se vaan tapahtuu ;).
Kaikesta voi ottaa opikseen, niin hyvistä kuin huonoistakin kokemuksista, kaikkia tarvitaan, mutta toivosta ei kannata luopua, huomenna on taas uusi päivä, jos tänään näyttää menevän kaikki päin per.....a.
ES
En usko, että ketään otetaan ja haluaisin uskoa, ettei kukaan myöskään halua vain ottaa. Sitäkin kuulemma tapahtuu. Olen koko elämäni uskonut kohtaloon, mutta viime aikoina olen tullut toisiin aatoksiin. Kohtalo on jotenkin myös rajoittava ja on toisaalta pelottavaa ajatella, että jokaisella tapaamalla ihmisellä olisi sinällään jokin merkitys. Nämä ajatukset ovat vaihtuneet siitä syystä, että omalle kohdalleni on sattunut aika ikäviä ja satuttavia kokemuksia. Olen tullut pahasti petetyksi ja silti sydämeni kaipaa suuresti viimeistäkin sen särkijää. Miksi tälläisellä ihmisellä pitäisi siis olla osa elämässäni? Kohtalo? Johan olisi huono kohtalo suht hyvällä ihmisellä. Esimerkiksi hänen tapaamisensa tapahtui oudosti, vähän satumaisesti. Kohtaloa. Se miten kaikki sitten päättyy ei voinut olla kohtaloa. Kaikki sattumaa, enkä usko enää että tällä ihmisellä oli tarkoitus elämääni tulla. Asia tapahtui koska annoimme niiden tapahtua. Järkiperäistä ja vielä en pysty selittämään, miksi kaipaan ja ajattelen häntä kovin edelleen. Sen vain tiedän, ettei kuulunut minun kohtalooni moinen. Opin kyllä paljon. Joten edelleen uskon, että asialla ja siitä oppimisella voi hyötyä =)
tapahtui minullekin äskettäin. Sattumien ja väärinkäsitysten takia asioin väärän henkilön kanssa. Kuvittelisin hänen ajattelevan vähän samaan tyyliin kanssasi. Ajattelisin hänelle taapauksesta koituvan opetuksen olevan se, että kannattaa tutustua luonnolliseen ihmiseen, joka ei teeskentele olevansa muuta kuin oma itsensä. Kyllä vielä löytyy ihmisiä, joilta riittää sisäistä lämpöä tarjota muille. Niitä löytää enemmän maaseudulta, kuin kaupungista. Harvoin enää kaupungin kasvatit pystyvät säilyttämään persoonallisuutensa tässä teknoyhteiskunnassa, jossa ihanteena on "sinkkuelämä" TV-sarjan kaltaine roolimalli.
tsemppiä sulle kuka lienetkin.
välttää tai väistää?
"haluaa vain ottaa" (kaikkien suosikit) tyypit olen kiertänyt jo murrosikäisestä kaukaa, ei ole minua varten, kaveri suhdetta enempää. Toisaalta tunteilleen kukaan ei voi mitään, mutta onko niitä pakko näyttää?
Eilen väistin ja pysyin kotona :).
1) Käynny naapurissa? Jos olisin törmännyt erääseen "pienessä maistissa" olevaan, olisin todennäköisesti saanut luuvitosta.
2) Lähtenyt kantapaikkaan omalla mopolla? En ole "ruma" (en muista nähneeni rumia ihmisiä, vain omalla tavalla persoonallisia ihmisiä) mutten myöskään huomiota herättävän hyvännäköinen, joten pilkun lähestyessä minunkin seura ois jollekin vapaaehtoselle paremmanpuutteessa kelvannut ja mitä sen jälkeen ois voinnut tapahtua? Helvatan hyvä että en tiedä ;).
ES