sua...Enemmän kuin itsekään suostun myöntämään,mutta...aina yksin rakkaus ei riitä.Sä mies tiedät kyllä sen. Mun raja on nyt ilmestyny viimein tuonne horisonttiin ja sen oon sulle jo kertonutkin.Jos sä annat mun mennä sen rajan yli, tää kaikki oli sitten tässä.
Paljoa en elämältä pyydä, mutta tätäkään en ansaitse.Jos en voi olla sulle se "kaikki", niin valitsen ennemmin sitten yksinäisyyden, kuin epätoivoisen odottamisen, epätietoisuutta täynnä.
Valintoja...niitä elämä on ja niitä sulla on ollut aikaa tehdä ja kohta se aika umpeutuu.
Et voi omistaa ja hallita kaikkia ja kaikkea.Ei kukaan voi.
Jos annat mun mennä rajan yli, tiedän ainakin sen, kuinka turhaa mun rakkaus sua kohtaan on koskaan ollutkaan.Älä silloin enää katso taaksesi,kun itken siipieni palaessa.Sitä en halua sinun näkevän.
Paljoa en elämältä pyydä, mutta tätäkään en ansaitse.Jos en voi olla sulle se "kaikki", niin valitsen ennemmin sitten yksinäisyyden, kuin epätoivoisen odottamisen, epätietoisuutta täynnä.
Valintoja...niitä elämä on ja niitä sulla on ollut aikaa tehdä ja kohta se aika umpeutuu.
Et voi omistaa ja hallita kaikkia ja kaikkea.Ei kukaan voi.
Jos annat mun mennä rajan yli, tiedän ainakin sen, kuinka turhaa mun rakkaus sua kohtaan on koskaan ollutkaan.Älä silloin enää katso taaksesi,kun itken siipieni palaessa.Sitä en halua sinun näkevän.
Vastaukset 10
Vanhimmat
sille vinkki että tietää keneltä->kenelle.
Eihän tuo ollut minulta.
kelle viestisi kohdistat ?->?
Naiselta miehelle...Ja tämä kyseinen mies kyllä tietää tämän kaiken..Tarvii vaan johonkin vuodattaa...:(
Mulle niinkuin jollekkin muille?
varmasti voisikin...riippuen pitkälti siitäkin,missä päin suomea näin tuumailet?
että tungin väliin. En siis ole tuo edellinen, mutta voisiko viesti olla Pohjanmaan rannikolle?
Minulla vain on liian paljon menetettävää, jos olisitkin hän enkä reagoisi.
En ole tuo alkuperäinen kirjoittaja. Mutta itse voisin kirjoittaa jotakin hyvin samankaltaista tuonne suunnalle...
Ei mene Pohjanmaalle vaan Länsi-Suomeen:)Toivottavasti löydätte toisenne!
Niin välillä olen varma, että olen soittanut oikealle henkilölle ja sitten taas en niinkään varma. Tämä on ainoa syy, miksi tähän ei ole tullut selvyyttä. Olen aina hyvin toiveikas, kun olen soittamassa hänelle, mutta sitten taas puhelun jälkeen iskee epävarmuus ja pelko, ettei hän tainnutkaan olla oikea henkilö. Tuleepa mieleen jopa pelko siitä, että olen jonkinlainen puhelinhäirikkö ja sen seuraukset. Pian kuitenkin taas palautan mieleen kaiken, mitä vuosien varrella on tapahtunut ja taas toivo herää. Hän on esim. soittanut kerran ehkä 3-4 vuotta sitten eräänä ma-aamupäivänä kännykkääni (yrityksen nimissä olevaan), kun olin ed.viikonloppuna la-iltana "soittanut" hänelle.
Niin näitä asioita pyörii mielessä aina, kun kerään rohkeutta taas uuteen "häiriköintiin".
Tämä oli tarkoitettu eräälle A(n):lle.
Anteeksi tämä sekoilu, jos tulin väärään ketjuun.