Näin tämä elämä vaan rullaa eteenpäin.. Päivä töissä ja ilta kotona.. Mies ajelee moottoripyörällään ja istuu kavereiden kanssa kahvilla tai jossain hevon vitussa! Mie istun kotona ja ihmettelen, että miten tää elämä tällaiseksi on päässyt. Mihin kaikki kaverit katosivat, mihin minun elämä katosi? Nuorempana mulla oli kavereita vaikka muille jakaa. Nyt 26 vuotiaana oon aika helvetin yksin. Mulla ei ole yhtään todellista ystävää, on vaan pari pinnallista kaveria, joiden kanssa joskus ryyppäillään. Mistä ja miten löydän kavereita? Typerää kysellä tällaisia jollain keskustelupalstalla mutta en enää osaa tehdä kavereita. Töissä kaikki ovat minua reilusti vanhempia, joten ei sieltäkään.. Vituttaa ja masentaa. Pää halkeaa liiasta itkusta.. Mie vaan oottelen, että ilta kuluu ja pääsis nukkumaan, että tulisi huominen.. ja mitäs huomenna? Töihin ja sit illalla... jaa-a, enpä tiiä. Istun sohvalla ja itken yksinäisyyttä. Jepjep! Hohhoijaa, kylläpä tekee gutaa kieriä itsesäälissä näinkin reilulla kädellä. Kyllähän tää vähän helpottaa kun voin edes tänne purkaa tuntojani. Kiitti ja moi!
Vituttaa!
linneaborealis
61189
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ala vapaaehtoisena armeijaan. Tällainen sosiaalinen hierarkiayhteisö voisi tehdä hyvääkin sinulle. Tai jos olet mamis niin ei sitten mutta...
olisi 26 vuotias naisystävä, niin en kyllä olisi kavereiden kanssa hummailemassa.
Näytä tämä viesti miehellesi tässä on nyrkin kuva.
Kuule helpotusta sulle tiedosta, että asiat muuttuu nopeastikin. Muuta asennettasi sosiaalisemmaksi tai jotain, älä jää sohvalle! ja jos liitto ei toimi, jätä se ja löydä sielunkumppani. Mulle itselle on löytynyt monia uusia ystäviä (3 tosiystävää) vuosien 26 ja kolmekymmentä välillä, minkä lisäksi tuttavapiiri ja kaveripiiri muuttu radikaalisti laajemmaksi. Ärsyttävin ihmistyyppi on sohvalla makaava: ei asiat tule sun luo tuolla tavalla. kiinnostu asioista, ja sitäkautta ihmisetkin tulee. Mieti sitä työpaikkaakin. Voithan kouluttautua myöhemmin uudelleen - sieltä muutoksesta niitä löytyy myöskin. Tsemppiä!
Mua vituttaa aina vittu.
totta on ettei se sohvanpohjal mariseminen auta yhtään! tänne kirjoittaminen oli jo pieni askel! mieti, että täällä minäkin yksin mietin "missä ystävät"..
en tunne oloani yksinäiseks, netistä oon löytäny mukavaa seuraa, ja joitain näänkin nyt kesällä. mulla on hyvä olla, vaikka ahdistaakin välillä.
mitäs jos mä olisinkin sun ystävä, kun viitsisit tutustua? .. tai sitten en. kokeile tutustua ihmisii, vaikka netissä, et ole ainut yksin. :) ja on mulla yksi ystäväki, jonka nään kesän jälkeen, ehkä.. (sekö sitä tosi ystävyyttä?) hmh..
Noh et kyllä ole ainoa. Minulla kyllä on kavereita, mutta en vain ole niitten kanssa. olen käyny pari kertaa pelaamassa tennistä nyt kesälomalla. Vituttaa aina lähteä kesälomalle, kun vietän kaikki päivät koneella. En jaksa olla kavereideni kanssa, kun niistä suurin osa on niin tyhmiä tyyppejä tyhmine juttuineen :D .
Toivottavasti lukiossa saan uusia ja parempia kavereita. Sieltäkään en tunne ketään ja on niin vaikea kaverustua.
No mutta käyn silti vielä kapungilla kattomassa vaatteita ja leffoa. Niistä tulee niin vitun hyvä mieli vähäks aikaa, kunnes pääsen kotiin. END.
Oli pakko avautua.