En päässyt minne hain. Armeijaan pitäisi mennä kohta, joka suorastaan ketuttaa, ei kiinnosta pätkääkään. En tiedä pääsenkö koskaan sinne yliopistoon, jos olen niin huono opiskelija.
Lisäksi sivilipuolen asiat perseelteen. Joka puolelta annetaan painetta ja itsellänikin on sitä muutenkin. Tekisi mieli mennä puhumaan jonnekin, muttei ole rahaa ja jotenkin lapselliselta / turhalta tuntuu mennä sinne. Ei ole oikein kelle puhua mitään, koska ei voi kehenkään luottaa. Tulevaisuus näyttää siis aika synkältä, olen kahlittu suunnitelmiin, paineisiin, kahleisiin ja velvollisuuksiin.
Oikeastaan tiesin, etten ensimmäisellä kerralla pääse opiskelemaan yliopistoon, mutta silti tuntuu pahalta ja siviiliasiat ovat miten ovat, enkä uskalla edes täällä niistä jauhata. On niin väsynyt, mutta paikallaan olo tekee tunteesta vielä pahemman, eikä ole oikein mitään mitä voisin tehdä kun minut on sidottu tänne. Vaikka tekisikin jotain, tuntuu sekin yhtä väsyneemmän, ei oikein huvita. Tekee vain mieli turruttaa itsensä kaikkien ärsykkeiden avulla pois, että unohtaa todellisuutensa.
Tällaista se varmaan sitten tulevaisuus on...
Lisäksi sivilipuolen asiat perseelteen. Joka puolelta annetaan painetta ja itsellänikin on sitä muutenkin. Tekisi mieli mennä puhumaan jonnekin, muttei ole rahaa ja jotenkin lapselliselta / turhalta tuntuu mennä sinne. Ei ole oikein kelle puhua mitään, koska ei voi kehenkään luottaa. Tulevaisuus näyttää siis aika synkältä, olen kahlittu suunnitelmiin, paineisiin, kahleisiin ja velvollisuuksiin.
Oikeastaan tiesin, etten ensimmäisellä kerralla pääse opiskelemaan yliopistoon, mutta silti tuntuu pahalta ja siviiliasiat ovat miten ovat, enkä uskalla edes täällä niistä jauhata. On niin väsynyt, mutta paikallaan olo tekee tunteesta vielä pahemman, eikä ole oikein mitään mitä voisin tehdä kun minut on sidottu tänne. Vaikka tekisikin jotain, tuntuu sekin yhtä väsyneemmän, ei oikein huvita. Tekee vain mieli turruttaa itsensä kaikkien ärsykkeiden avulla pois, että unohtaa todellisuutensa.
Tällaista se varmaan sitten tulevaisuus on...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mielenterveystoimistossa käynti on ilmaista, lähde sieltä liikkeelle :)
Asetat itse tavoitteesi, niitä ei kukaan muu puolestasi aseta. Jos armeija ei kiinnosta, kieltäydy totaalisti tai suorita siviilipalvelus. Tokihan voit myös lykkäystä hakea, mutta milläköhän perusteella haet jos et opiskele/tee töitä? Mieti mitä elämältäsi haluat, ja lähde tiukasti kohti niitä tavoitteita. Toivotan onnea ja mukavaa kesää!
Uskon, että sulla on potentiaalia päästä sinne yliopistoon, jos vain jaksat tehdä töitä.. Ongelmana onkin luultavasti huono itseluottamus, koska kirjoitit, että tiesit, ettet pääse sinne yliopistoon. Tuollaisella asenteella onkin kyllä todellakin hiukan hankala edetä.
Aseta tavoitteesi ja lähde määrätietoisesti niitä kohti. Jos sulla ei oo selvää suunnitelmaa tulevaisuutta varten, ota siitä selvää ja tutkaile, mitä mahdollisesti haluat tehdä tulevaisuudessa. Oma tahto on tärkeintä ja se että keskittyy täysin siihen, mitä itse haluaa ja menee sitä kohti.
Onnea ja menestystä!
olin myös 10 vuotta sitten ihan hukassa tulevaisuuden suhteen. nyt olen tajunnut, että tulevaisuutta ei ole. vaikka valmistuinkin yliopistosta, niin ei se mitään tarkoita. saan hyväpalkkaisen duunin ja rahaa, jolla en tule tekemään mitään vanhana miehenä. antaisin mitä tahansa ollakseni taas 20-vuotias. unohda tulevaisuus ja keskity nykyisyyteen. tee kaikkia juttuja, joita et enää vanhempana voi tehdä. ota huomioon, että ikäisesi naiset on paljon rumempia 10 vuoden päästä. :)armeijaa pyrkisin välttämään, koska se on ajanhukkaa. sinuna hankkisin jonkun suojatyöpaikan ja keskittyisin olemaan nuori. opiskella ja painaa duunia ehtii myös keski-ikäisenä, kun nuoret naiset ei enää tykkää sinusta.
Hei! Olen 34-vuotias mies. Taistelen teidän "tyhjäntoimittajien" kanssa juuri yliopistoon pääsystä. En varmaan pääse, eikä sinua paljoo kiinnosta. Semmosta se on, itse olen vanha opintojen (120 ov) keskeyttäjä ja yrittämässä vaihtaa "pro exercitio"-oikeuksia kiinasta mihin tahansa vieraaseen kieleen :=)
Vaikea tilanne. Jospa et tekisi mitään? Siviiliprosessi jauhaa itsensä pois ja menet passi kädessä kohti uutta Eurooppaa! Samantien vaikka Puolaan, soutuvenheellä. Ajatusaikaa.
Tseh!