Sain hylkäämispäätöksen... Haluaisin avoimessa lukea jotakin, mutta mitä? Itseäni kiinnostaisi erityispeda, mutta oisko kasv.tiet. perusopinnot parempi vaihtoehto? Kertoilkaapa!!?? Luokanopettajakso olen haaveilemassa..uudestaan ja uudelleen..
Seuraavaksi!!
Mitä teen?
212429
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Sinuna suorittaisin niin kieli- ja viestintäopintoja kuin myös kasvatustieteellisiä aineita. Jos luokanopettajaksi aiot, erityispedagogiikka olisi erittäin hyvä sivuaine. Voit myös pätevöidyttää itseäsi yläasteelle tai yläkouluun lukemalla jotakin siellä opetettavaa ainetta.
JukkaV, olet ilmeisesti hyvin perillä näistä avoimen yliopiston jutuista kun olen monessa keskustelussa sinun kirjotuksiisi törmännyt:D Itsekin olen nyt alkanut miettimään tätä avointa yliopistoa, enkä tiedä siitä käytännössä katsoen yhtään mitään. Epäselväksi on jäänyt muutama juttu: Jos lukisin esim. niitä kasvatustieteen opintoja, hyväksiluetaanko ne sitten yliopistossa (jos joskus sinne pääsen)? Miten sitten maksupuoli: Saako esim. asumustukia tai joitain opintotukea jos käy avointa yliopistoa? Haluaisin joten muuttaa pois kotoa. Olen myös miettinyt aineenopettajaksi alkamista: olisiko silloin parempi lukea näitä aineopintoja vai tätä yleistä kasvatustiedettä? Miten te muut olette pärjänneet, oletteko käyneet samalla töissä tai jotain? Onko avoimesta oikeasti siis hyötyä, tässä on kysymykseni tiivistettynä:D kiitos kaikille jotka vastaavat!
On ymmärrettävää, että olet mietteissäsi näiden asioiden kanssa. Itsekin olen ollut vastaavassa tilanteessa.
Avoimet yliopisto-opinnot ovat useimmin hyväksiluetettavissa, mutta eivät aina. Usein luokanopettajakoulutuksessa ei lueta kokonaan hyväksi jo suoritettuja kasvatustieteen perusopintoja, vaan ainoastaan osa. Sama koskee kaikkia pääaineita, niissä saattaa joutua lukemaan joitakin täydennyskursseja. Kuitenkin kannattaa tehdä opintokokonaisuus valmiiksi.
Sen sijaan sivuaineet luetaan hyväksi melkein aina kokonaan, jos kyse on samasta oppiaineesta. Poikkeuksiakin on varmasti.
Jos suoritat esim. Yliopisto-opintojen linjan Joutsenon opistossa tai Yliopisto-opintojen väylän Etelä-Pohjanmaan opistossa, olet oikeutettu opintososiaalisiin etuihin, kuten opintotuen asumislisään. Mainitsemani opintolinjat ovat keskittyneet avoimen yliopiston opintoihin ja muuallakin vastaavia on. Suosittelen muuten muuttamista pois kotoa, sillä silloin saat asumistukia.
Aineenopettajuuksia on monia. Mieti, tahtoisitko opettaa yläkoulussa, lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksessa (ammattikoulut, AMK:t) vai alakoulussa. Pilkkua viilatakseni kerron, että aineopinnot tarkoittavat nimenomaan perusopintojen jälkeen suoritettavissa olevaa opintokokonaisuutta, jotka vaaditaan pääaineessa kandidaattitutkintoon.
Jos tahdot opettaa esimerkiksi kasvatustiedettä ja erityispedagogiikkaa, sinun kannattaa lukea näitä aineita avoimessa yliopistossa. Kasvatustiede sinällään koostuu mm. kasvatuspsykologiasta ja -sosiologiasta, jolloin kasvatustieteen lisäksi sosiologia ja psykologia ovat suositeltavia oppiaineita.
Mahdollisuudet ovat moninaiset. Mieti, millaiset asiat kiinnostavat. Ne voivat olla hiukan erikoisempiakin, kuten vaikka kasvatustiede ja kulttuurihistoria. Myös omat harrastukset kannattaa huomioida: esimerkiksi biologiaa ja politiikan tutkimusta (valtio-opin nimellä) voi lukea aineenopettajakoulutuksen sivuaineena.
Itse odotan omaa hyväksiluettamistilannetta. Ilmeisesti saan niin pääaineen perus- ja aineopinnot, kuten myös sivuaineiden perusopinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot luetettua hyväksi.
Pärjäsin opinnoissani välillä hammasta purren ja välillä opintolainalla. Jos sinulla on joku tuttu, jota voisi kiinnostaa opinnot samaisessa oppilaitoksessa ja eläminen kämppiksenä, niin kannattaa tehdä yhteispäätös.
Neuvon mielelläni lisää. Kysy: kukaan ei ole seppä syntyessään.
Kiitos tästä informaatiosta! Nyt olen harkinnut kovasti Oulun avointa yliopistoa. Olisiko fiksumpaa lukea kasvatustiedettä vai maantiedettä (mahdollisesti haluaisin myös esim. yläasteelle maantieteen aineopettajaksi)? En aivan täysin ymmärrä näitä opintopisteitä jne. Tuolta löysin maantieteen perusopinnot, jonka pituus oli muistaakseni 30 opintopistettä. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Kuinka pitkiä päiviä, kestääkö tämä siis koko vuoden? Maksaako tämä nyt yhteensä sen 340 euroa, tähän siis kuuluvat kaikki nämä "johdatus maantieteen perusteisiin", "matkailumaantieteen johdatuskurssi" jne...? Anteeksi oikeasti nämä idiootit kysymykset:D En vaan ole yhtään perillä tästä.
Opintopiste on keskimäärin 27 tuntia työtä. Yleensä luennot ovat iltaisin, ja niitä on ympäri vuoden. Perusopinnot koostuvat opintojaksoista, joissa on yksi tai useampi kurssi.
Sinuna menisin opiskelemaan niin maantiedettä kuin kasvatustiedettä Joutsenon tai Etelä-Pohjanmaan opistoon Yliopisto-opintojen linjalle/väylälle. Samalla suorittaisin myös kieli- ja viestintäopintoja. Näin parantaisin omia mahdollisuuksiani pärjätä ensi vuoden valintakokeissa. Samalla tulisin tutustuneeksi muihin samalle alalle pyrkiville.
Usein maantiedon opettaja on myös biologian opettaja. Sekin olisi mahdollisuus. Tai sitten voit hakea ja lukea itsesi maantiedon opettajaksi, joka lukee myös peruskoulun monialaiset opinnot.
Siellä on hyvä kasvatustieteen linja,josta monet pääsee sisään. Myös yksi kaverini, joka siellä suoritti kasvatustieteen ja erityispedagogiikan approt yhtenä vuonna.
Kaikki avoimen opinnot yleensä hyväskiluetaan kun pääset yliopistoon. Ja avoimen väylälläkin voi päästä yliopistoon lukeen kasvatustiedettä (ilman pääsykokeita), jos suorittaa aineopintoihin asti kasvatustiedettä ja joitain muita opintoja. Pitää olla tarpeeks opintopisteitä vaan. Luokanopekoulutukseen sillai ei kyl pääse. Mut älä menetä toivoa, opiskelet vaan niin kyl viä pääset. Tai meety kouluun harjotteluun ja samalla suoritat vaik kasvatustieteen appron. Niinkin pääset aika varmasti.
Jos opiskelisin avoimessa yliopistossa ja kävisin töissä siinä sivussa, onko olemassa mitään keinoa jolla saisin opiskelija-alennusta esim. junissa ja busseissa? Tulee joten liikkuminen aika kalliiksi ilman mitään opiskelijakorttia...
Voit lukion jälkeen maksaa vielä lukiolaisliiton maksun, jolloin alennukset saa...Sen voi maksaa kai montakin vuotta vielä lukion jälkeen. Jos siis oot lukiossa kuulunut siihen liittoon...
Onko tämä siis ihan "laillista" että maksaa lukiolaisten liiton jäsenmaksun vaikka ei ole enää lukiossa, ja saa näin tämän opiskelijakortin vielä vuodeksi käyttöönsä? Toivottavasti on:)
VR:llä ja Matkahuollolla on yhteinen kortti. :)
Lukee ihan lukioliiton säännöissäkin kun monille tulee välivuosi, että saa maksaa maksun. Tiedän ihmisiä,jotka ovat maksaneet maksun kaksi-kolmekin vuotta lukion jälkeen. Mäkin maksoin sen yhden vuoden ja vielä seuraavanakin syksynä maksulappu tuli, mut en maksanu kun oli yliopiston kortti jo silloin.
en itsekkään päässyt vielä opettajaksi opiskelemaan. olen suorittanut kasvatustieteen perusopinnot avoimessa ja nyt mietinkin että mitä seuraavaksi.. olen ajatellut historian, psykologian tai sosiaalipsykologianperusopintojen suorittamista mutta en tiedä olisko niistä mitään hyötyä...?
Hyöty riippuu ihan siitä, mitä haluat opiskelulta ja tulevaisuudelta. Opiskeletko avoimessa siksi, että hyödyt siitä yliopistossa myöhemmin, vai opiskeletko omaa itseäsi ja tietämystäsi varten. Sanoit, että voisit opiskella historiaa. Aiotko historianopettajaksi tai haluatko siitä aineenopettajan pätevyyden luokanopettajuuden lisäksi?
Haluatko opiskella jotain yleishyödyllistä? Sosiaalipsykologia ja psykologia toki ovat niitä, mutta mielestäni luokanopettajan työtä tukee paremmin erityispedagogiikan opinnot.
Mille opettaja-alalle olet haluamassa?
Vähän liikaa avoimia kysymyksiä, jotta voisi suoraan suositella jotain opiskeltavaa juuri sinun tarpeisiisi nähden.
-Jane-
Haluaisin oikeastaan hyötyä myöhempää yliopisto-opiskelua varten. Haluaisin luokanopettajaksi. En olekkaan tullut ajatelleeksi tuota, että voi hankkia aineenopettajan pätevyyden luokanopettajuuden lisäksi.. Olen vain aina ollut kiinnostunut historiasta ja sen takia sen opiskeleminen kiinnostaa.
Ajattelin juuri psykologian ja sosiaalipsykologian kohdalla, että olisiko niistä hyötyä luokanopettajan työlle. Täytyykin tutustua tarkemmin tuohon erityispedagogiikkaan.. Kiitos :)
Niin tietystihän sitä voisi opiskella avoimessa myös suoraan kasvatustieteen cumun. Sekin on yksi vaihtoehto.
Mitä tuohon aineenopettajuuteen tulee, niin pätevyys kannattaa todennäköisesti hankkia joka tapauksessa. Se vaikuttaa heti palkassa, vaikka et kyseistä ainetta opettaisikaan yläluokilla. Ja toisaalta, jos (/kun) suunnitelmat yhtenäisestä peruskoulusta tulevat toteutumaan lähivuosina, tarkoittaa se sitä, että henkilöt joilla on sekä luokanopettajan että aineenopettajan pätevyys, tulevat olemaan vahvoilla uusissa kouluratkaisuissa.
Historian perusopintojen lukeminen avoimessa yliopistossa voisi olla hyödyllistä. Saat siitä todennäköisesti suoraan itsellesi hyväksyttyä lyheyn sivuaineen ja kun pääset okl:een sisälle, voit jatkaa historian aineopintoja pidemmälle niin halutessasi (ja jos se on laitoksellasi mahdollista).
Erityispedagogiikkaa suosittelen siksi, koska enää hyvin harvalla luokalla on sellainen oppilasmateriaali, ettei yhtäkään erikoistapausta ole löydettävissä. On käyttäytymishäiriötä, ADHD:ta, dysfasiaa, lukihäiriöitä ja niitä, joille ei diagnoosia tulla koskaan saamaan vanhempien vastustelun takia, mutta ongelmat ovat silti todellisia.
-Jane-
Tosin kasvatustieteen cumusta korvautuu aika vähän luokanopettajaopinnoissa ymmärtääkseni. Siksi kannattaa katsoa eri vaihtoehtoja.
Kieli- ja viestintäopinnot kannattaa suorittaa. Erityispedagogiikan kautta saattaa avautua (henkiset) ovet erityisopetuksen puolelle.
Luokanopettajaksi on olemassa monta reittiä. Aineenopettaja voi pätevöityä luokanopettajaksi, samoin kasvatustieteilijä pystyy muuntamaan tutkintonsa tietyin ehdoin luokanopettajan tehtäviä vastaaviksi.
aikuiskasvatusta opiskellut ei voi muuntaa tutkintoaan luokanopen tutkintoa vastaavaksi, tuo on virheellistä tietoa.
Jos mielii luokanopettajaksi KM-tutkinnon päälle, niin se tietää 2 vuotta POM- opintoja, monta harjoittelupätkää jne jne. Ei ole mikään raksi ruutuun- juttu.
Jane puhui asiaa erityislapsista. Meillä Jyväskylässä ei ainakaan ole tarpeeksi luokoilla erkkaopintoja, jos miettii mikä materiaali siellä kentällä oikeasti on vastassa.
Mitäpä Chydenius-instituutissa tapahtuu? Ettei vain muuntokoulutusta luokanopettajaksi?
on eri asia, kuin tutkinnon muuntaminen.
Tutkinnon muuntamisella tarkoitetaan yleensä sitä, että ei tarvitse opiskella lisää, vaan tutkinto muunnetaan vastaamaan jotain pätevyyttä.
Esim. ulkomailla tehty open tutkinto muunnetaan vastaamaan jotain Suomen yliopiston tutkintoa, siis katsellaan tutkintotodistusta, katsellaan vastaavuuksia ja muunnetaan esim. brittiläinen opekoulutus vastaamaan Suomen kandia.
Kasvatustieteen (aikuiskasvatus tai yleinen kasv.tiede) maisterin tutkintoa ei voi muuntaa, vaan KM menee muuntokoulutukseen, jossa voi olla psykologeja, aineenopettajia yms maistereita.
Suoritin kasvatustieteen aineopinnot ja seuraavana syksynä aloitin luokanopettajaopinnot Jyväskylässä. Cumu korvautui täysin, sillä se oli valmis myös proseminaarin osalta. Vain pari täydennyskurssia vaadittiin. (ja ne samat suorittaa jokainen OKL-opiskelija joka tapauksessa!) Suosittelen siis aineopintojen aloittamista esim. Alkiolla! Ja niitä kieli- ja viestintäopintoja suosittelen myös!