Jos kaksi viisikymmenvuotiasta tapaa, ihastuu, rakastuu, ja haluavat viettää loppu elämänsä yhdessä, olisko heidän mentävä naimisiin?
Haluaisitko sinä häät näin varttuneemmalla iällä?
Haluaisitko sinä häät näin varttuneemmalla iällä?
Avioliitto viisikymppisenä?
papin aamenko tarvitaan?
542752
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
haluaisin ehdottomasti,muuten en alkas suhteeseen.
kauniita häitä 71v tasantarkkaan neitsyt naisimmeinen, ja 71v leskeksi jäänyt mies.
Täysissä sielun ja ruumiin voimissa olevia ihmisiä, asuvat tänäpäivänä isoa omakotitaloa ja on kaikki paikat tiptop kunnossa, niin pihat kuin kasvimaatkin.
Ovat niin rakastuneita ja toisistaan huolehtivia.
Lenkkeilevät paljon, ja sauvakävely on elinehto.
Ulkonäöltään heitä ei uskoisi 75 vuotiaaksi.
Yhdet häät olen kokenut ja toista en kaipaa, ainakaan tunnetasolla. Mielestäni aito yhdessäolo ja kiintymys toiseen ei tarvitse mitään keinotekoisia siteitä. Juridiset- / taloudelliset seikat, jos osapuolet keskenään kokevat ne jotenkin merkitykselliseksi, on sitten asia erikseen.
mutta seurannut läheltä kahden yli 56 ikäisen parin yhdessäoloja..Kumpikin pari asustelee joka toinen viikko yhdessä joka toinen erillään...Toinen pari näyttää noudattavan tarkkaan samaa kaavaa, toisessa parissa nainen on alkanut käydä miten sattuu miehen luona...HM. Voiko sanoa ettei sitä kyllästy niin nopeasti, kun on omat kämpät?
rassaa kun jälkikasvu on jo jakamassa perintöä vaikka on elossa.
Joten eläköön kukin omillaan!
Asua kenenkään kanssa enää yhdessä.
Olemme seurustelleet miesystäväni kanssa jo 5 ihanaa vuotta, asumme samassa kaupungissa, mutta yhteen emme muuta koskaan, minä en nimittäin sitä halua missään tapauksessa.
Harrastamme kuntoilua, matkustamme, käymme teattereissa ja vietämme aikaa paljon yhdessä, mutta molemmat haluamme myös omaa tilaa :)
Minulle riitti yksi pitkä avioliitto (lapset jo aikuisia)..... tämä sopii meille hyvin.
Tämä mies-ihminen on minulle todellakin Rakas ja kunnioitan häntä paljon, mutta uskon näin olevan myöskin toisinpäin :)
Nainen 51 vee
...paitsi että minulla ei ole miestä. Mutta en kyllä alkaisi enää tapella kaapinpaikasta. Ja tarvitsen omaa tilaa niin paljon, että taitaisi jäädä aika lyhyeksi se suhe jos asuttaisiin samassa huushollissa. Mutta läheinen ihmissuhde, matka- ja menoseuraa... enpä pistäis vastaankaan.
mennä naimisiin.ollessani nuori naapurissa asui susipari sitä paheksuttiin elikkä oli "pakko mennä avioon siihen aikaan.Kun on pitkä liitto takana ja vielä vähän eessäkin jos luoja suo,niin miksi enää nähdä vaivaa moiseen.En usko ainakaan omasta puolesta.Eri asunnot ja seurustelua.olis vapaus tehdä ihan mitä itse haluais.Kukaan ei kahlitsis,ei olis pakko mennä toisen mukaan.
itse en kyllä aio kosia. Nääs: voi asua omissa asunnoissan JA olla virallisesti naimisissa! Mulla on jopa suunnitelma lähteä maasta joksikin aikaa. Tiedän, että mies tekee vain omia duunejaan, mutta mä haluan nähdä enemmän ja elää omaa elämääni. Tämmöinen aikuisten parisuhde on ihan eri asia kuin sillin, kun vielä haaveillaan yhteisistä lapsista ja perhe-elämästä ok-talossa... ;-)
olla naimisissa ja asua erillään..
muuta kuin, että heidän pitää tietysti tehdä juuri niin kuin itse haluavat ja olla piittaamasta ympäristön mielipiteistä. Järjen käyttöä, tutustumista ja hetken odottamista suosittelen, ettei ihan ensihuumassa tulisi tehtyä näin tärkeitä päätöksiä.
Haluaisin päästä viettämään 80-vuotiaana aurinkoisena kesäpäivänä polttareita; kierrettäisiin kaupungin puistoja ja ravintoloita ja morsiamella olisi kaulassaan kyltti: "Pääsen vihdoinkin naimisiin!" - Mieluiten olisin kaason roolissa ja työntäisin hyväkuntoista ystävätärtä ison "tyttöjoukon" keskellä pyörätuolissa, kun siirrymme paikasta toiseen. Näyttäisimme nuorille, että elämä jatkuu ja vanhemmatkin ihmiset osaavat iloita elämästä, eikä maailma kuulu pelkästään nuorille ja kauniille ihmisille. ;)
Omalla kohdalla en enää uskalla päättää varmuudella tulevaisuudesta mitään, kun elämän eteen tuomia tilanteita ei voi etukäteen varmasti tietää. Kaikki "en minä ainakaan koskaan" -vannomiset ovat tulleet jossain vaiheessa käänteisinä eteeni. Siispä, paras keino välttyä joltain asialta omalla kohdallani on olla vannomatta mitään.
se riippuisi vähän siitä mistä se roikkuupi; jos toinen välttämättä haluisi kanssani vihille, niin mikäpäs siinä, mutta jos ei, niin sekin olisi ok.
Mutta jos olisin eronnut, niin en missään tapauksessa menisi vannomaan kirkkoon mitää - maistraatti vikimys vain.
Onkos sitä jotenkin saastunut jos on eronnut ettei enää pyhään huoneeseen kelpaa, vai mistä on kysymys?
Ehkä olet jätetty eikä jättäjä, kelpaakos silloin kirkkohäihin?!
mutta ei monta kertaa luvata.
Puhun vain itsestäni.
esitetään myös maistraatissa. Vihkikaavassa ei puhuta lupaamisesta vaan tahtomisesta. Tahdotko ja lupaatko ovat merkitykseltään aivan erilaisia.
Tahdotko ottaa tikkarin?
Lupaatko ottaa tikkarin?
Tahtominen ilmaisee haluamista, ei lupaamista.
tahdosta siinä on kysymys.
Minä en pitäisi häitä, vihkasu vain, jos...tai sadevedelläkin käy.
suuria kirkkohäitä enää tässä iässä, mutta syynä ei ole tuo tahtominen/lupaaminen vaan näen sen liian huvittavana tässä iässä. Kyllä kirkkohäät on nuorempien juttu.
Jos naimisiin haluaisin niin siviilivihkiminen olisi minun valintani. Toki vihkipaikka voisi olla romanttinenkin, vaikkapa laiva. :)
pääsisi Välimeren privat risteilylle; en näe näissä Helsinki - Tallinnan, and Helsinki -Tukholma laivoissa mitään romanttista..
:)
luvata uudelleenkin, jos on ehtinyt pitää ensimmäisen lupauksensa loppuun asti "... kunnes kuolema meidät erottaa"?
kyllä, voitaisiin vihkiä kirkossakin - ilman muuta.
vihkiä jokainen joka ei ole esteellinen avioliitolle ja on maksanut kirkollisveronsa (kuuluu kirkkoon siis). Ahdasmieliset kivenheittäjämummot eivät onneksi sitä asiaa pysty päättämään kuka saa mennä kirkossa naimisiin.
itsestäni; muut tehkööt mitä lystää, se on heidän asiansa.
useamman kerran? Jos toista tai ehkä kolmatta miestä ei lupaa rakastaa myöta ja vastoin käymisissä, minkäs takia häntä sitten rakastetaan...?
tunteita korkeammalle, kun et välitä vaikka sadevettä käytettäisiin vihkiveden asemasta?
Mistä syystä yleensä menisit toista kertaa naimisiin??!
haluaisi.
P.s. en ole menossa naimisiin; ensimmäinen tahtominen on voimassa.
voi ilman kirkkohäitäkin.
vapaita suhteita, kuin "rengastettuja"?
jos mies haluaisi vaikket itse haluaisikaan. Eikös se olisi aika törkeä temppu toista kohtaan?
kannattavani mitään suhteita.
suhde. Et kannata sitäkään?
Ja olet kuitenkin naimisissa! Vaiko naimisissa ilman avioliittoa?
ei ole mitään huvittavaa vanhemmallakaan iällä.
Isoa vierasporukkaa ei tarvitse, voi olla kirkossa kaksin papin lisäksi.
Sensijaan siviilivihkiminen on ihan yhtä tyhjän kanssa, eli vailla merkitystä. Sama silloin vaikka kummin kaima lukisi vihkikaavan.
aivan sama missä ollaan kahden papin lisäksi, vaikka kotona. Eihän kirkko rakennuksena ole mitenkään vahvistamassa vihkimistä, vai onko? Kyllä pappi käy vihkimässä muuallakin kun kirkossa.
vaan onhan se mahtavampaa kirkossa, urkujen soidessa. Kyllä urkumusiikki aina radion voittaa..
onkin se tärkein juttu, niin silloin tietysti puitteet on sen sen mukaan.
Mutta jos vain haluaa mennä naimisiin sen voi tehdä lähes missä tahansa.
vihille mennä, mutta meikäläinen on hiukkasen vanhanaikainen mielipiteissään.
avioliitto tietenkin ihmissuhde, sitä ainakin :), ja olen "kannattanut" sitä pian 40 vuotta.
sie meet naimisiin kirkossa ja mie jossain muualla eikä kumpasenkaan ratkaisut ole toistaan huonompia...:DD
absolutisti, - ei ole tarvetta ehdottomuuteen, - jos mies perustelisi hyvin miksi pitää aivioliittoa tärkeänä mikäpäs siinä sitten. Ei se olisi yksipuolinen päätös, kumpaankaan suuntaan.
siinä. Jokainen taaplaa tyylillään!
eteenkin päin!
pitää yrittää lykkiä vielä.
häät on ihan okei oli sitten minkä ikäinen hyvänsä...tietysti voi miettiä millaiset?
jos toista rakastaa ja on niin suuri onni,että
on tuossa iässä löytänyt kumppanin,niin siitä vaan..
mut oikeesti,miten sen kumppanin löytäs??
miäs meni naimisiin ylikin viiskymppisenä.. Ja hyvin menee,ku sai niin mukavan vaimon..;)
olisiko ukko samaa mieltä?
samaa mieltä,ehdottomasti.Meillä kun lukee seinällä,että parempi tossun alla ku taivasalla..Hyvin on noudattanu..:))
tohvelisankarin vaimoa naurattaa.minä se häppeisin semmosta nurkissa
että häpeäisin?No no...Kyllä siitä miehestä munaaki löytyy..Tarpeen mukaan..:)
tunnut olevan. :D
50 ikäiset pesää keskenään rakentavat ole jo suurin osa kertaalleen saaneet papin aamenen.
Riittää kun molemmat tahtovat, ei siihen mitkään papin siunaukset auta.
Häät tulevat tänä päivänä mielettömän kalliiksi, niihin kuluvan rahan voi kyllä käyttää paljon mukavamminkin ;)
Naimisiin ja pappi vihkimään!
Jos ei ole rahasta vajetta, niin komeat suvihäät vaan pystyyn. Ja aamen päälle.
itse tässä eroa koko ajan hautoo, tuntuu kummalta, että joku meinaa avioliittoa...
Annatte sen olla, elätte vain avoliitossa niin kauan kuin elätte.
pihistellä avoliitossakin...!!
vaimon vielä hankin.....ei se ikä ratkase
ja perintösuhteet selvempiä jos on aviossa!