En ymmärrä ylimielisyyttä

En ymmärrä...

http://www.uta.fi/~tlmihap/celibacy/247.html

En ymmärrä ylimielisyyttä
Olen aina ja ikuisesti pohtinut, kellä ja missä tilanteessa olisi varaa olla ylimielinen. Ainoa löytämäni vastaus on "ei kellään eikä koskaan".

Jos on jossain parempi kuin muut, ei mieleen pitäisi tulla ylimieltä vaan lämmin empatia: se antaa omastaan ja jakaa tietoa, kellä on varaa. Jos on hiton paljon fiksumpi kuin kukaan muu, fiksuin toki hoitaa asian hienotunteisesti ja ohjaa muita pehmeällä kädellä. Ylimielisyyteen ei tartu kuin jo valmiiksi häviöllä oleva, itsetunnoltaan rikkinäinen mulkero.

Eräs asia, mikä on minua pitkin ikääni ottanut päähän, on länsimaisen lääketieteen edustajien ylimielisyys: ei, hyvät lääkärithän eivät sellaiseen sorru vaan ainoastaan omasta jumalasemastaan epävarmat töntöt. Ikävää vain, että tämä epävarmojen vähemmistön ääni näkyy jo tutkimuksissa: lääkärit eivät pidä tiedostavista potilaista. Vaativa ei tarkoitakaan tässä yhteydessä tietämättömyytensä rintaäänellä pauhaavaa valittajaa vaan kansalaista, joka omasta mielestään on oman itsensä paras asiantuntija ja tarvitsee lääkäriä lääketieteen, ei oman itsensä, asiantuntijaksi. Tällainen tasa-arvoinen lääkäri-asiakas -asetelma ei vaan monellekaan lääkärille sovi.

Kun ihmiselle on kertynyt melkein neljä vuosikymmentä ikää ja kokemusta oman kropan koukuista on saman verran, on jotensakin hilpeää ja samalla karmaisevaa huomata kaksivitosen lääkärinklopin kohtelevan potilasta kuin vähä-älyistä lasta. "Lääkärit eivät ole kuitenkaan innostuneet ajatuksesta, että kuluttajaliikkeet jakaisivat tietoa hoitokäytännöistä. He suhtautuvat kielteisesti myös reseptilääkkeiden yleisömainontaan, ja monet karsastavat ylipäätään lääketiedon jakamista väestölle." Takaisin keskiaikaan! Rahvaan ei tarvitse tietää, ei se kuitenkaan siitä mitään ymmärtäisi!

Jostain syystä tahdoin vielä puuttua Aamulehden yleisönosastokirjoitukseen (26.6.2007), jossa aikuinen ihminen oli saanut traumoja lääketieteellisestä tutkimuksesta. Hänelle oli alustavasti puhuttu vatsalaukun tähystyksestä "nopeana ja kivuttomana toimenpiteenä": totuus olikin ollut vallan toisenlainen. En ymmärrä, miksi aikuisille ihmisille ei voida kertoa totuutta: joillekin tuo toimenpide on ikävä, mutta kivuton - joillekin yhtä helvettiä (riippuen oksennusrefleksin voimakkuudesta). Muistan erittäin terävästi itseni makaamassa laverilla letku vatsassani, oksennusrefleksi pullisti silmämunat kuopistaan, jatkuvana se kuristi henkitiehyet ja jalkani sätkivät refleksin takia, kuten tukehtuvalla tapahtuu.

Ja mitä teki lääkärini sillä aikaa? No tottakai HUUTAA ja RAIVOAA korvaani, että "ÄLÄ HEILUTA SITÄ PÄÄTÄS!" Toimenpiteen jälkeenkin hän moitti minua tutkimuksen osittaisesta pilaamisesta oksennnusreflekseineni. Tuhma tyttö, hyi hyi!

Lääkäriopintomäärästä tulisi poistaa viralliset minäolenjumala-opinnot ja kaikkivaltiaskurssit ja pistää tilalle tehostettuja inhimillisyysperiodeja:) Eipä silti, osa lääkäreistä onneksi haltsaa kuolevaisena ja ihmismäisenä asiantuntijana olemisen.

58

8327

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • näinhän se on

      Ylimielisyyttä esiintyy vain lääkäreissä, ja kaikki lääkärit ovat ylimielisiä.

    • vain olennainen

      muut tilitykset voi kertoa jossain, missä kuuntelijalle maksetaan. Tämä on todettu lukuisia kertoja kunnallisessa terveydenhoidossa, erikoissairaanhoitajat saattavat olla joskus poikkeus joukosta. Mutta ihan ymmärrettävää, kiire on kaikilla.

      Yksityisellä puolella voi puhella vähän asian vierestäkin, mutta siitä seuraa tietenkin lisälasku. Aika on rahaa.

      Toisaalta potilaan ei tarvitse olla niin herkkä ja mukautuvainen. Jos lääkäri alkaa huutamaan, niin huuda takaisin.

      • nyt ensin

        lääkiksen opintosuunnitelmaan, niin näet kuinka paljon siellä on tätä potilaan kohtaamisen opettamista ja opettelua.


      • kunnallisessakin

        Eipä aina olennaisuudet kohdata samoin kivun kuvailemisessa asiakkaalla omat sävyt. Esim. lekuri toist-puolt-jokkee tulleena ei jummarra savolaismuorin kivun/oireen kuvaamista. Nykyaikaisempi lääkäri tuleekin "ties mistä timbuktusta" ja siinä sitten asiakas kertoo oleellisen jota ei ymmärretä.

        Lääkäreiden valta: potilas pistää hanttiin ja/tai sanoo suoraan mielipiteensä lääkäristä ja/tai hoidosta tai on epäileväinen ko. hoitotoimia kohtaan saa papereihin merkinnän "ei co-operatiivinen" ja pahemmassa tapauksessa lähetteen psykiatrian erikoislääkärille.


      • hah ;D
        kunnallisessakin kirjoitti:

        Eipä aina olennaisuudet kohdata samoin kivun kuvailemisessa asiakkaalla omat sävyt. Esim. lekuri toist-puolt-jokkee tulleena ei jummarra savolaismuorin kivun/oireen kuvaamista. Nykyaikaisempi lääkäri tuleekin "ties mistä timbuktusta" ja siinä sitten asiakas kertoo oleellisen jota ei ymmärretä.

        Lääkäreiden valta: potilas pistää hanttiin ja/tai sanoo suoraan mielipiteensä lääkäristä ja/tai hoidosta tai on epäileväinen ko. hoitotoimia kohtaan saa papereihin merkinnän "ei co-operatiivinen" ja pahemmassa tapauksessa lähetteen psykiatrian erikoislääkärille.

        noin helpostihan sitä hullun paperit saa, totta.

        kyllä jokainen lääkäri ihan oikeasti yrittää parhaansa.

        mutta ainahan sitä pitää olla jotain valittamisen aihetta.


      • Anonyymi
        hah ;D kirjoitti:

        noin helpostihan sitä hullun paperit saa, totta.

        kyllä jokainen lääkäri ihan oikeasti yrittää parhaansa.

        mutta ainahan sitä pitää olla jotain valittamisen aihetta.

        hah


    • Kaikki ei ole kohdallaan...

      miks lääketieteelliseen päästetään jo valmiiksi mielenterveys ongelmaisia. Ja kuka ottaa vastuun mahdollisen hoitovirheen sattuessa?

    • ylimielisimpiä

      kaikista yliopisto-opiskelijoista. Ihmettelen tätä suuresti, sillä ei heidän ammattinsa kovin hohdokasta ole. Lisäksi, jos vertailee sisäänpääsyprosentteja, niin suhdeluvut eivät ole sen suurempia kuin muihinkaan suosittuihin aloihin. Miksi siis ylimielisyys ja oman itsen esille nosto? Taitaa olla niin, että lääkisläisissä on paljon narsistisen persoonallisuushäiriön omaavia yksilöitä.

      • ammattisurkeat

        "Lisäksi, jos vertailee sisäänpääsyprosentteja, niin suhdeluvut eivät ole sen suurempia kuin muihinkaan suosittuihin aloihin."

        Varmaankin kuviteltu ylimielisyys johtuu juuri siitä, että suurin osa muista yliopisto-opiskelijoista on kaltaisiasi vähälahjaisia, jotka eivät ymmärrä edes yksinkertaisimpien tilastojen päälle.


      • valmistunut
        ammattisurkeat kirjoitti:

        "Lisäksi, jos vertailee sisäänpääsyprosentteja, niin suhdeluvut eivät ole sen suurempia kuin muihinkaan suosittuihin aloihin."

        Varmaankin kuviteltu ylimielisyys johtuu juuri siitä, että suurin osa muista yliopisto-opiskelijoista on kaltaisiasi vähälahjaisia, jotka eivät ymmärrä edes yksinkertaisimpien tilastojen päälle.

        ei toki kaikki ole ylimielisiä. Pahimpia ovat ehkä ne, jotka ovat hakeutuneet alalle enemmänkin statuksen kuin kiinnostuksen vuoksi. Valitettavasti näitäkin löytyy.

        Sisäänpääsyn vaikeudesta sen verran, etten tunne ketään, joka ei olisi sisään päässyt. Omasta kaveripiiristäni lääketiedettä opiskelee kymmenkunta henkilöä. Joko kaveripiirini on poikkeuksellisen fiksua, tai sitten lääkikseen ei todellisuudessa ole sen vaikeampaa päästä kuin moniin muihinkaan tiedekuntiin.


      • onnea ensivuodelle!
        valmistunut kirjoitti:

        ei toki kaikki ole ylimielisiä. Pahimpia ovat ehkä ne, jotka ovat hakeutuneet alalle enemmänkin statuksen kuin kiinnostuksen vuoksi. Valitettavasti näitäkin löytyy.

        Sisäänpääsyn vaikeudesta sen verran, etten tunne ketään, joka ei olisi sisään päässyt. Omasta kaveripiiristäni lääketiedettä opiskelee kymmenkunta henkilöä. Joko kaveripiirini on poikkeuksellisen fiksua, tai sitten lääkikseen ei todellisuudessa ole sen vaikeampaa päästä kuin moniin muihinkaan tiedekuntiin.

        Joojoo, sinäkin olisit varmasti päässyt mutku mutku... Ja omaan koulutukseesi oli varmasti jopa vaikeampi päästä, mutku muktu

        Toisaalta pieni itsepetos tekee varmasti päivistäsi paljon siedettävämpiä. Lääkis on ja pysyy vaikeimpana tiedekuntana.

        Tähän aikaan vuodesta, kun tulokset on julkistettu näitä tilittäjiä aina ilmaantuu tänne. Sattumaako? ;)


      • hahaahahhahahahaahahaaha
        onnea ensivuodelle! kirjoitti:

        Joojoo, sinäkin olisit varmasti päässyt mutku mutku... Ja omaan koulutukseesi oli varmasti jopa vaikeampi päästä, mutku muktu

        Toisaalta pieni itsepetos tekee varmasti päivistäsi paljon siedettävämpiä. Lääkis on ja pysyy vaikeimpana tiedekuntana.

        Tähän aikaan vuodesta, kun tulokset on julkistettu näitä tilittäjiä aina ilmaantuu tänne. Sattumaako? ;)

        Eiköhän se ole oikis tai kauppis, jonne on vaikein päästä. OKL:lle valitaan myös vain minimaalinen määrä opiskelijoita suhteessa hakijoiden määrään. Lääkikseen valitaan vuosittain yli 500 opiskelijaa. Se on paljon enemmän kuin moneen muuhun paikkaan -->helpompi päästä.


      • narsistilekurille!
        ammattisurkeat kirjoitti:

        "Lisäksi, jos vertailee sisäänpääsyprosentteja, niin suhdeluvut eivät ole sen suurempia kuin muihinkaan suosittuihin aloihin."

        Varmaankin kuviteltu ylimielisyys johtuu juuri siitä, että suurin osa muista yliopisto-opiskelijoista on kaltaisiasi vähälahjaisia, jotka eivät ymmärrä edes yksinkertaisimpien tilastojen päälle.

        Tampereen tämän vuoden tilastoja: Lääkis: aloituspaikkoja: 105, kokeeseen osallistui: 644, Luokanopettajankoulutus: aloituspaikkoja 64, kokeeseen osallistui 2168, Lastentarhanopettajankoulutus: aloituspaikkoja 28, kokeeseen osallistui 1237, puheoppi: aloituspaikkoja: 11, kokeeseen osallistui 103, psykologia: aloituspaikkoja 22, kokeeseen osallistui
        488, tiedotusoppi: aloituspaikkoja 39, kokeeseen osallistui 426.

        Joko olisi sunkin aika tippua maanpinnalle sieltä paremmuustornistasi ja oppia tilastojen lukua? Te narsistilekurinalut olette itse keksineet, että lääkikseen olis vaikein päästä. Anna mun nauraa!
        Huom: Kaikkien lekurinalkujen ei tarvitse vetää herneitä nenuun. On niitä fiksujakin lekurinalkuja varmasti jokunen harva joukossa! Mutta antaa tilastojen kertoa!


      • ei-lekurinaluke kuitenkaan
        narsistilekurille! kirjoitti:

        Tampereen tämän vuoden tilastoja: Lääkis: aloituspaikkoja: 105, kokeeseen osallistui: 644, Luokanopettajankoulutus: aloituspaikkoja 64, kokeeseen osallistui 2168, Lastentarhanopettajankoulutus: aloituspaikkoja 28, kokeeseen osallistui 1237, puheoppi: aloituspaikkoja: 11, kokeeseen osallistui 103, psykologia: aloituspaikkoja 22, kokeeseen osallistui
        488, tiedotusoppi: aloituspaikkoja 39, kokeeseen osallistui 426.

        Joko olisi sunkin aika tippua maanpinnalle sieltä paremmuustornistasi ja oppia tilastojen lukua? Te narsistilekurinalut olette itse keksineet, että lääkikseen olis vaikein päästä. Anna mun nauraa!
        Huom: Kaikkien lekurinalkujen ei tarvitse vetää herneitä nenuun. On niitä fiksujakin lekurinalkuja varmasti jokunen harva joukossa! Mutta antaa tilastojen kertoa!

        Tiesitkö, että amiksen kosmetologilinjallekin hakee vuosittain kasapäin hakijoita, mutta vain harvat ja valitut pääsevät opiskelemaan? Näin ollen amikseen on paljon vaikeampaa päästä kuin yliopistoon. Amikseen on vaikein päästä. Tippukaa maan pinnalle sieltä norsunluutornistanne.


      • narsistilekurille!
        ammattisurkeat kirjoitti:

        "Lisäksi, jos vertailee sisäänpääsyprosentteja, niin suhdeluvut eivät ole sen suurempia kuin muihinkaan suosittuihin aloihin."

        Varmaankin kuviteltu ylimielisyys johtuu juuri siitä, että suurin osa muista yliopisto-opiskelijoista on kaltaisiasi vähälahjaisia, jotka eivät ymmärrä edes yksinkertaisimpien tilastojen päälle.

        Väännetään nyt vielä sulle rautalangasta Helsingin tilastojakin: Hyväksyttyjen osuus kokeisiin osallistuneista:
        Lääketiet: 14%, hammaslääketied: 22%.
        Vertailun vuoksi: Psykologia: 7%, Maantiede: 13%, biokemia: 13%, Erityispeda: 10%,kehitysmaatutkimus: 8%, poliittinen historia: 11%, Sosiaalipsykologia: 9%, viestintä 9%, maailmanpolitiikan tutk: 8%., hallintotiet: 18%, sosiologia: 18%, käytännöllinen filosofia 16%, logopedia:13%,fonetiikka 16%...
        Lista jatkuisi, mutta eiköhän tuo anna teikäläiselle jo jotain osviittaa!


      • hyvä hyvä
        narsistilekurille! kirjoitti:

        Väännetään nyt vielä sulle rautalangasta Helsingin tilastojakin: Hyväksyttyjen osuus kokeisiin osallistuneista:
        Lääketiet: 14%, hammaslääketied: 22%.
        Vertailun vuoksi: Psykologia: 7%, Maantiede: 13%, biokemia: 13%, Erityispeda: 10%,kehitysmaatutkimus: 8%, poliittinen historia: 11%, Sosiaalipsykologia: 9%, viestintä 9%, maailmanpolitiikan tutk: 8%., hallintotiet: 18%, sosiologia: 18%, käytännöllinen filosofia 16%, logopedia:13%,fonetiikka 16%...
        Lista jatkuisi, mutta eiköhän tuo anna teikäläiselle jo jotain osviittaa!

        Pääsykokeen tasolla ei tietenkään ole mitään tekemistä sisäänpääsyn kanssa. Kannattaa siis aina tuijottaa sokeasti prosentteja.

        Tiesitkö, että tuhannet opiskelijat hakevat vuosittain kosmetologeiksi ja meikkitaiteilijoiksi, mutta vain harvat ja valitut pääsevät opiskelemaan?

        Tästä voimme siis päätellä, että amikseen on tietyille linjoille lähes mahdotonta päästä, toisin kuin esim. lääkikseen, jonne otetaan kaikki mahdolliset.


      • ja,
        ammattisurkeat kirjoitti:

        "Lisäksi, jos vertailee sisäänpääsyprosentteja, niin suhdeluvut eivät ole sen suurempia kuin muihinkaan suosittuihin aloihin."

        Varmaankin kuviteltu ylimielisyys johtuu juuri siitä, että suurin osa muista yliopisto-opiskelijoista on kaltaisiasi vähälahjaisia, jotka eivät ymmärrä edes yksinkertaisimpien tilastojen päälle.

        hinttareille. Tosimies rasvaa koneita, eikä perseitä.


      • sitten olet
        onnea ensivuodelle! kirjoitti:

        Joojoo, sinäkin olisit varmasti päässyt mutku mutku... Ja omaan koulutukseesi oli varmasti jopa vaikeampi päästä, mutku muktu

        Toisaalta pieni itsepetos tekee varmasti päivistäsi paljon siedettävämpiä. Lääkis on ja pysyy vaikeimpana tiedekuntana.

        Tähän aikaan vuodesta, kun tulokset on julkistettu näitä tilittäjiä aina ilmaantuu tänne. Sattumaako? ;)

        tuo asenne ja täällä lorvistelu...oletko kiusana muille vai jäikö oma lääkis suorittamatta :D


      • kauhean vaikeaa?
        narsistilekurille! kirjoitti:

        Tampereen tämän vuoden tilastoja: Lääkis: aloituspaikkoja: 105, kokeeseen osallistui: 644, Luokanopettajankoulutus: aloituspaikkoja 64, kokeeseen osallistui 2168, Lastentarhanopettajankoulutus: aloituspaikkoja 28, kokeeseen osallistui 1237, puheoppi: aloituspaikkoja: 11, kokeeseen osallistui 103, psykologia: aloituspaikkoja 22, kokeeseen osallistui
        488, tiedotusoppi: aloituspaikkoja 39, kokeeseen osallistui 426.

        Joko olisi sunkin aika tippua maanpinnalle sieltä paremmuustornistasi ja oppia tilastojen lukua? Te narsistilekurinalut olette itse keksineet, että lääkikseen olis vaikein päästä. Anna mun nauraa!
        Huom: Kaikkien lekurinalkujen ei tarvitse vetää herneitä nenuun. On niitä fiksujakin lekurinalkuja varmasti jokunen harva joukossa! Mutta antaa tilastojen kertoa!

        Opettajaksi haluavia on tuhansia, koska opettajan työ katsotaan helpoksi ja pitkälomaiseksi hommaksi. Kannattaa siis tumpelommankin käydä pääsykokeissa katsomassa, osuisiko lottovoitto kohdalle. Ei parituhatta hakijaa pääsemisestä keskivertovaikeampaa tee.

        Pääsin aikoinani opiskelemaan alalle, jolla aloituspaikkoja oli 18 ja hakijoita yli 600. Kaksipäiväisiin pääsykokeisiin en lukenut yhtään. Oliko opiskelemaan pääseminen siis kauhean helppoa vai kauhean vaikeaa?


      • sisäänpäässeiden pisteitä
        hyvä hyvä kirjoitti:

        Pääsykokeen tasolla ei tietenkään ole mitään tekemistä sisäänpääsyn kanssa. Kannattaa siis aina tuijottaa sokeasti prosentteja.

        Tiesitkö, että tuhannet opiskelijat hakevat vuosittain kosmetologeiksi ja meikkitaiteilijoiksi, mutta vain harvat ja valitut pääsevät opiskelemaan?

        Tästä voimme siis päätellä, että amikseen on tietyille linjoille lähes mahdotonta päästä, toisin kuin esim. lääkikseen, jonne otetaan kaikki mahdolliset.

        Onko saatu hyviä pisteitä, vai pääseekö "helpolla"?


      • niitä
        kauhean vaikeaa? kirjoitti:

        Opettajaksi haluavia on tuhansia, koska opettajan työ katsotaan helpoksi ja pitkälomaiseksi hommaksi. Kannattaa siis tumpelommankin käydä pääsykokeissa katsomassa, osuisiko lottovoitto kohdalle. Ei parituhatta hakijaa pääsemisestä keskivertovaikeampaa tee.

        Pääsin aikoinani opiskelemaan alalle, jolla aloituspaikkoja oli 18 ja hakijoita yli 600. Kaksipäiväisiin pääsykokeisiin en lukenut yhtään. Oliko opiskelemaan pääseminen siis kauhean helppoa vai kauhean vaikeaa?

        jotka jaksaa jauhaa "en lukenut yhtään". Toiko pitäis uskoa? Ehkäpä, jos ala on yleisesti tunnettu vähäisestä hakijamäärästään tms. Minneköhän mahdoit hakea "ei yhtään lukemisella"? Ja milloinhan? Ehkäpä 10 vuotta sitten hakusydeemit olivatkin hieman erilaiset ja sisään pääsi ties millasta puupäätä. "En lukenut yhtään" ei mene useimmilla läpi ja saa ihmisen näyttämään todella typerältä muiden silmissä. Ei tuollaista läppää moni usko. Sorry vaan!


      • luonnontieteilijä
        ja, kirjoitti:

        hinttareille. Tosimies rasvaa koneita, eikä perseitä.

        väittää, etteikö sisäänpääsy vaadi kovaa työtä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että niin se vaatii monille muillekin aloille. Turha korottaa jotain tiettyä tiedekuntaa muiden yläpuolelle.

        Uskon, että jokainen normaaliälyllä varustettu, ylioppilaskirjoituksistakin suoriutunut henkilö pääsee sisälle lääkikseen/oikikseen/kauppikseen kun tekee pohjatyön huolella. Sen sijaan esimerkiksi opettajakoulutukseen ei välttämättä pääse, vaikka osaisi pääsykoekirjat kuinka hyvin tahansa, kun persoonallakin on merkitystä.

        Lääkärin ei tarvitse olla mikään nero, eikä suurin osa olekaan (anteeksi, jos nyt vahingoitin jonkun egoa:) Keskinkertaisillakin yo-arvosanoilla pääsee joka vuosi useita sisään. Lääkiskavereistani kellään ei ole L:n papereita, sen sijaan löytyy useammatkin C:n paperit. _Valmistautuminen_ ratkaisee.


      • tosikko...
        luonnontieteilijä kirjoitti:

        väittää, etteikö sisäänpääsy vaadi kovaa työtä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että niin se vaatii monille muillekin aloille. Turha korottaa jotain tiettyä tiedekuntaa muiden yläpuolelle.

        Uskon, että jokainen normaaliälyllä varustettu, ylioppilaskirjoituksistakin suoriutunut henkilö pääsee sisälle lääkikseen/oikikseen/kauppikseen kun tekee pohjatyön huolella. Sen sijaan esimerkiksi opettajakoulutukseen ei välttämättä pääse, vaikka osaisi pääsykoekirjat kuinka hyvin tahansa, kun persoonallakin on merkitystä.

        Lääkärin ei tarvitse olla mikään nero, eikä suurin osa olekaan (anteeksi, jos nyt vahingoitin jonkun egoa:) Keskinkertaisillakin yo-arvosanoilla pääsee joka vuosi useita sisään. Lääkiskavereistani kellään ei ole L:n papereita, sen sijaan löytyy useammatkin C:n paperit. _Valmistautuminen_ ratkaisee.

        Ihmiset ovat erilaisia, niin henkisiltä, sosiaalisilta kuin fyysisiltä lahjoiltaan. Toiselle sisäänpääsy voi olla helppo, toiselle vaikea. Toinen on saanut synnyinlahjana korkean älykkyyden, toinen taas hyvän fysiikan. Toinen on teoreettinen, toinen taas soveltuu paremmin käytännön työhön.

        Arvot kuvaavat henkilön suhtautumista noihin lahjoihin ja niiden merkitykseen suhteessa toisiinsa. Erilaiset ihmiset arvostava eri asioita. Tämä on maailma.


      • sanonut
        luonnontieteilijä kirjoitti:

        väittää, etteikö sisäänpääsy vaadi kovaa työtä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että niin se vaatii monille muillekin aloille. Turha korottaa jotain tiettyä tiedekuntaa muiden yläpuolelle.

        Uskon, että jokainen normaaliälyllä varustettu, ylioppilaskirjoituksistakin suoriutunut henkilö pääsee sisälle lääkikseen/oikikseen/kauppikseen kun tekee pohjatyön huolella. Sen sijaan esimerkiksi opettajakoulutukseen ei välttämättä pääse, vaikka osaisi pääsykoekirjat kuinka hyvin tahansa, kun persoonallakin on merkitystä.

        Lääkärin ei tarvitse olla mikään nero, eikä suurin osa olekaan (anteeksi, jos nyt vahingoitin jonkun egoa:) Keskinkertaisillakin yo-arvosanoilla pääsee joka vuosi useita sisään. Lääkiskavereistani kellään ei ole L:n papereita, sen sijaan löytyy useammatkin C:n paperit. _Valmistautuminen_ ratkaisee.

        Siitä ei silti pääse mihinkään, että lääkärit ovat ylivoimaisesti älykkäin ammattiryhmä. Tästähän löytyy ihan tutkimustietoakin.

        Eivät lääkärit mitään neroja välttämättä olekaan, ovatpa vaan esimerkiksi älykkäämpiä kuin psykologit, opettajat tai kosmetologit. Siis keskimäärin. Poikkeuksia varmasti löytyy. Oma katkeruutesi kumpuaa selvästi loukatusta opettajaopiskelijan egostasi?

        Mitenkäs olisi seuraavanlainen järjestely: lääkisopiskelija suorittaa kurssin tiedekunnastasi, ja sinä kurssin lääkiksestä. Sitten vertaillaan kumpi pärjäsi paremmin. Olisin valmis pistämään aika paljon rahaa lääkisopiskelijan puolesta.

        Omalta vuosikurssiltani tiedän yhden C:n papereilla varustetun pojan. Ehkä tunnemme molemmat saman tyypin?


      • kaatuu
        luonnontieteilijä kirjoitti:

        väittää, etteikö sisäänpääsy vaadi kovaa työtä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että niin se vaatii monille muillekin aloille. Turha korottaa jotain tiettyä tiedekuntaa muiden yläpuolelle.

        Uskon, että jokainen normaaliälyllä varustettu, ylioppilaskirjoituksistakin suoriutunut henkilö pääsee sisälle lääkikseen/oikikseen/kauppikseen kun tekee pohjatyön huolella. Sen sijaan esimerkiksi opettajakoulutukseen ei välttämättä pääse, vaikka osaisi pääsykoekirjat kuinka hyvin tahansa, kun persoonallakin on merkitystä.

        Lääkärin ei tarvitse olla mikään nero, eikä suurin osa olekaan (anteeksi, jos nyt vahingoitin jonkun egoa:) Keskinkertaisillakin yo-arvosanoilla pääsee joka vuosi useita sisään. Lääkiskavereistani kellään ei ole L:n papereita, sen sijaan löytyy useammatkin C:n paperit. _Valmistautuminen_ ratkaisee.

        Ja ikävä kyllä ei todellakaan pääse. Joka vuosi jokaiseen lääkikseen hakee satoja paremmalla kuin keskiverto-älykkyydellä varustettuja henkilöjä. Ainoa keino päästä sisään on olla fiksumpi kuin sadat muut motivoituneet ja valmennuskursseilla valmentautuneet hakijat.


      • vain...
        niitä kirjoitti:

        jotka jaksaa jauhaa "en lukenut yhtään". Toiko pitäis uskoa? Ehkäpä, jos ala on yleisesti tunnettu vähäisestä hakijamäärästään tms. Minneköhän mahdoit hakea "ei yhtään lukemisella"? Ja milloinhan? Ehkäpä 10 vuotta sitten hakusydeemit olivatkin hieman erilaiset ja sisään pääsi ties millasta puupäätä. "En lukenut yhtään" ei mene useimmilla läpi ja saa ihmisen näyttämään todella typerältä muiden silmissä. Ei tuollaista läppää moni usko. Sorry vaan!

        Tuolloin ei alalla ollut pääsykoekirjoja, vaan vain tiukat soveltuvuuskokeet. Tollo, kun et tuota tiennyt etkä osannut edes soveltaa annettua tietoa. ;)


      • valta oraville!
        narsistilekurille! kirjoitti:

        Väännetään nyt vielä sulle rautalangasta Helsingin tilastojakin: Hyväksyttyjen osuus kokeisiin osallistuneista:
        Lääketiet: 14%, hammaslääketied: 22%.
        Vertailun vuoksi: Psykologia: 7%, Maantiede: 13%, biokemia: 13%, Erityispeda: 10%,kehitysmaatutkimus: 8%, poliittinen historia: 11%, Sosiaalipsykologia: 9%, viestintä 9%, maailmanpolitiikan tutk: 8%., hallintotiet: 18%, sosiologia: 18%, käytännöllinen filosofia 16%, logopedia:13%,fonetiikka 16%...
        Lista jatkuisi, mutta eiköhän tuo anna teikäläiselle jo jotain osviittaa!

        Sisäänpääsyprosentit eivät kerro yhtään mitään. Lääkikseen hakee pääasiassa todella fiksuja ja motivoituneita ihmisiä. Näin on, koska pääsykoekirjan ymmärtäminen vaatii kemian ja fysiikan taitoja, joten monet onneaan koittavat luopuvat leikistä heti alkumetreillä. Toisaalta esim. kauppakorkeaan hakee paljon enemmän ihmisiä kokeilumielessä, ja muutenkin sinne on siinä mielessä helpompi päästä, että pääsykoekirjat ovat kaikkien ymmärrettävissä, jolloin tehtäväksi jää pänttääminen. En väitä, ettäkö kauppakorkeaan olisi helppo päästä, en suinkaan. Sinne nyt kuitenkin sattuu hakemaan paljon sellaisia ei-niin-hyviä oppilaita, kun taas niitä ei lääkiksen pääsykokeista löydy kovin montaa.

        Haki lääkikseen sitten kuinka paljon ihmisiä tahansa, niin minulla, suhteellisen hyvällä oppilaalla, olisi paljon huonommat mahdollisuudet päästä sisään kuin kauppikseen, koska lääkiksessä minua ennen on miljoona minua fiksumpaa, motivoituneempaa ja nerompaa ihmistä. Kauppiksen pääsykokeissa olisin kuitenkin varmasti sen porukan paremmassa puoliskossa, jos sisäänpääsymahdollisuuksia katsottaisiin, koska niin moni ei siellä ole niin motivoitunut ja hyvä oppilas.

        Notta nenä irti niistä tilastoista, ei niistä lopulta mitään irti saa.


      • Anonyymi
        ja, kirjoitti:

        hinttareille. Tosimies rasvaa koneita, eikä perseitä.

        Entäs ne miehet jotka rasvaa sun persettä ja tienaa kolme kertaa enemmän


      • Anonyymi
        hahaahahhahahahaahahaaha kirjoitti:

        Eiköhän se ole oikis tai kauppis, jonne on vaikein päästä. OKL:lle valitaan myös vain minimaalinen määrä opiskelijoita suhteessa hakijoiden määrään. Lääkikseen valitaan vuosittain yli 500 opiskelijaa. Se on paljon enemmän kuin moneen muuhun paikkaan -->helpompi päästä.

        luokanopettajat ne vasta kontrollifriikkejä ovatkin!


    • kuin muuallekaan

      Lääkikseen ei ole sen vaikeampaa päästä kuin muuallekaan. Otetaampa esimerkki elävästä elämästä.

      Kilpailimme ystävieni kanssa, kuka saa parhaan opiskelu paikan. Minä läpäisin lääkäri pääsykokeet, mutta en insinööri pääsykokeita. Täytyy vain jaksaa päntätä, niin onnistuu kyllä keneltä vain, jos ei aivan tumpelo ole.

      • paskaa

        Oletko sinä siis se paikkansa peruuttanut legendaarinen opiskelija? 14vuotta sitten on nimittäin päästy varasijalta lääkikseen. Joko sinä olet tuo henkilö, tai sitten puhut paskaa...


      • mielenkiintoista

        Mitäs jos ensin opettelisit ainakin kirjoittamaan yhdyssanat oikein ja väittäisit sitten päässeesi lääkikseen.

        Mielenkiintoista olisi tietää millä mitataan opiskelupaikkojen "parhaus". Millä tapaa esim. lääkisopiskelija on huonompi kuin insinööriopiskelija??

        Ja tähän viestiin vastannut "paskaa" - en ymmärrä yhtään mihin tähtäät kirjoituksellasi. Mutta ei se mitään.


      • mielenkiintoista
        mielenkiintoista kirjoitti:

        Mitäs jos ensin opettelisit ainakin kirjoittamaan yhdyssanat oikein ja väittäisit sitten päässeesi lääkikseen.

        Mielenkiintoista olisi tietää millä mitataan opiskelupaikkojen "parhaus". Millä tapaa esim. lääkisopiskelija on huonompi kuin insinööriopiskelija??

        Ja tähän viestiin vastannut "paskaa" - en ymmärrä yhtään mihin tähtäät kirjoituksellasi. Mutta ei se mitään.

        Tarkoitin tietysti, että millä perusteella lääkisopiskelija on parempi kuin insinööriopiskelija...


      • kysyä
        mielenkiintoista kirjoitti:

        Tarkoitin tietysti, että millä perusteella lääkisopiskelija on parempi kuin insinööriopiskelija...

        näiltä narsistilekuriopiskelijoilta, jotka parempana itseään pitävät!


      • oikeassa

        Samana vuonna kuin itse hain lääkikseen, hain myös muualle, kun halusin epätoivoisesti päästä jonnekin, jos en lääkikseen pääsisi. En päässyt ko. vuonna OKL:n pääsykokeeseen! Mutta onneksi lääkikseen on "helpompi" päästä;)


      • oikeassa
        oikeassa kirjoitti:

        Samana vuonna kuin itse hain lääkikseen, hain myös muualle, kun halusin epätoivoisesti päästä jonnekin, jos en lääkikseen pääsisi. En päässyt ko. vuonna OKL:n pääsykokeeseen! Mutta onneksi lääkikseen on "helpompi" päästä;)

        Minä taas pääsin OKL:ään ja psykaan, kun olisin halunnut lääkikseen. Kumpaankin luin ehkä 1/4 osan siitä ajasta mitä lääkiksen kokeeseen. Ehkä vaan olen niin soveltuva :)


      • luonnontieteilijä
        oikeassa kirjoitti:

        Minä taas pääsin OKL:ään ja psykaan, kun olisin halunnut lääkikseen. Kumpaankin luin ehkä 1/4 osan siitä ajasta mitä lääkiksen kokeeseen. Ehkä vaan olen niin soveltuva :)

        heikkoitsetuntoisia ihmisiä täällä. En ole opettaja, enkä koskaan kyseiselle alalle hakenutkaan. En ole hakenut myöskään lääkikseen, joten älkää nyt heti olko tuomitsemassa pyrkimisessään epäonnistuneeksi ja sen vuoksi katkeroituneeksi.

        Ihmettelen vain, mikseivät täällä olevat lääkisopiskelijat (?) tunnu arvostavan yhtään muita aloja? Oikeastaan aika säälittävää olla noin huolissaan alansa statuksen säilymisestä. Onneksi kaikki eivät ole noin epävarmoja, vaan osaavat arvostaa muitakin osaajia.

        Ja mistähän tuo on vedetty, että viimeksi 14 vuotta sitten olisi lääkikseen päästy varasijalta? Ei voi pitää paikkaansa, sillä vuonna 2003 yksi ystäväni haki lääkikseen ja biologialle, pääsi molempiin ja valitsi biologian (mielestäni erittäin rohkeaa, kun miettii työllistymistä, arvostusta ja palkkaa).


      • yliopistoista
        luonnontieteilijä kirjoitti:

        heikkoitsetuntoisia ihmisiä täällä. En ole opettaja, enkä koskaan kyseiselle alalle hakenutkaan. En ole hakenut myöskään lääkikseen, joten älkää nyt heti olko tuomitsemassa pyrkimisessään epäonnistuneeksi ja sen vuoksi katkeroituneeksi.

        Ihmettelen vain, mikseivät täällä olevat lääkisopiskelijat (?) tunnu arvostavan yhtään muita aloja? Oikeastaan aika säälittävää olla noin huolissaan alansa statuksen säilymisestä. Onneksi kaikki eivät ole noin epävarmoja, vaan osaavat arvostaa muitakin osaajia.

        Ja mistähän tuo on vedetty, että viimeksi 14 vuotta sitten olisi lääkikseen päästy varasijalta? Ei voi pitää paikkaansa, sillä vuonna 2003 yksi ystäväni haki lääkikseen ja biologialle, pääsi molempiin ja valitsi biologian (mielestäni erittäin rohkeaa, kun miettii työllistymistä, arvostusta ja palkkaa).

        Niin, siis kysehän oli vain suomalaisista yliopistoista. Ihan mahdollista että jossain muualla noin on käynyt. Suomessa ei.


      • että....
        luonnontieteilijä kirjoitti:

        heikkoitsetuntoisia ihmisiä täällä. En ole opettaja, enkä koskaan kyseiselle alalle hakenutkaan. En ole hakenut myöskään lääkikseen, joten älkää nyt heti olko tuomitsemassa pyrkimisessään epäonnistuneeksi ja sen vuoksi katkeroituneeksi.

        Ihmettelen vain, mikseivät täällä olevat lääkisopiskelijat (?) tunnu arvostavan yhtään muita aloja? Oikeastaan aika säälittävää olla noin huolissaan alansa statuksen säilymisestä. Onneksi kaikki eivät ole noin epävarmoja, vaan osaavat arvostaa muitakin osaajia.

        Ja mistähän tuo on vedetty, että viimeksi 14 vuotta sitten olisi lääkikseen päästy varasijalta? Ei voi pitää paikkaansa, sillä vuonna 2003 yksi ystäväni haki lääkikseen ja biologialle, pääsi molempiin ja valitsi biologian (mielestäni erittäin rohkeaa, kun miettii työllistymistä, arvostusta ja palkkaa).

        Luuletko, että kovinkaan moni lääkisopiskelija edes vierailee tällä palstalla? Joku trolli kirjoittaa maittavan provon, ja joku viihdehuuruissaan heittää lisää vettä myllyyn.


      • kuitenkin ole

        motivaatiosta? Kaipa sitä jo aiemmin tiedetään, mikä itseä kiinnostaa ja siten kohdistetaan voimavarat niihin aineyhdeistelmiin. Pääsykokeistakin selviää, jos todella on motivoitunut ja aihe kiinnostaa (kärjistäen, mutta kuitenkin). Vain harva tietää kaikesta kaiken ja olisi todella surullista nähdä niitä tyyppejä terveyskeskuslääkäreinä tai luokanopettajina. Kaikista ei vain yksinkertaisesti tule asiantuntijoita tai huippututkijoita. Ja vaikka tulisi, niin silloinkin hallitsee ainoastaan sen alan, johon joskus on suuntautunut.


      • täti
        luonnontieteilijä kirjoitti:

        heikkoitsetuntoisia ihmisiä täällä. En ole opettaja, enkä koskaan kyseiselle alalle hakenutkaan. En ole hakenut myöskään lääkikseen, joten älkää nyt heti olko tuomitsemassa pyrkimisessään epäonnistuneeksi ja sen vuoksi katkeroituneeksi.

        Ihmettelen vain, mikseivät täällä olevat lääkisopiskelijat (?) tunnu arvostavan yhtään muita aloja? Oikeastaan aika säälittävää olla noin huolissaan alansa statuksen säilymisestä. Onneksi kaikki eivät ole noin epävarmoja, vaan osaavat arvostaa muitakin osaajia.

        Ja mistähän tuo on vedetty, että viimeksi 14 vuotta sitten olisi lääkikseen päästy varasijalta? Ei voi pitää paikkaansa, sillä vuonna 2003 yksi ystäväni haki lääkikseen ja biologialle, pääsi molempiin ja valitsi biologian (mielestäni erittäin rohkeaa, kun miettii työllistymistä, arvostusta ja palkkaa).

        ...olipa tosiaan tuttusi rohkea (?) valitessaan bilsan, jos alan riskit tiesi. Itse olen biologi, ja huomannut, että koulutusta vastaavan työn saaminen on biologeille harvinaista :(, varsinkin joillakin aloilla. Nyt opiskelen lääkiksessä, ja toivon vihdoin saavani Kunnon Töitä.


    • sen suurempi paska

      Tunnenpa lähipiiristäni muutamia lääkäreitä, lisäksi yksi heikäläisistä sattuu kuulumaan ihan omaan perheeseeni. Kerron teille analyysin piirteistä, minkä olen huomannut tätä tuntemaani otosryhmää yhdistävän(en siis yleistä!).

      Läheltä seuranneena osaan kertoa hyvinkin tarkkoja muutoksia, ja en voi sanoa muutakuin että olen huolestunut ja samalla ärsyyntynyt. Muutokset tulevat persoonassa esille vuosien päästä alalla jo toimineena. Voisi sanoa, että kokemus tekee mestarin ja se näkyykin sitten asenteessa kaikkeen. Toisaalta se myös turhauttaa. Kun kokee itsensä jo enemmän kuin riittävänä, alkaa kaikki normaali puuha maistua puulta. Se, mikä siis näitä otos henkilöitäni yhdistää, on siis ylimielisyys, kaikkitietäväisyys, itsepäisyys, erikoisuus, stressi ja sen myötä vihaisuus, erikoisiin aktiviteetteihin hakeutuminen (harrastus, tapahtumat tms.) ei siis missään nimessä mitään tavallista(!) sekä ylipäätään oman tiensä kulkijoita. Ja tässä vaiheessa vielä kerran muistutan niitä, jotka ovat jo vetäneet tästä herneet nokkaansa, kerroin vain näistä tuntemistani henkilöistä, eli otoksesta kaikista lääkäreistä. En siis yleistä, mutta uskon tämän olevan siltikin yleistä ja tuosta saisikin jo hyvän tutkimuksen aikaiseksi.


      Yksi hirvittämimmistä puolista liittyen ylimielisyyteen, on se ettei arvosteta toisen ihmisen tietämystä tai mielipidettä jostakin asiasta(ei siis tarvitse liittyä edes lääketieteeseen). Pahimmillaan eivät kuuntele lausettakaan loppuun asti, koska se ei mitenkään passaa omaansa tietenkin ainoaan ja oikeaan tietämykseensä. Arvostan siltikin lääkärin ammattia suunnattomasti ja heidän tietämystään LÄÄKETIETEESTÄ, mutta en oikein perustu kaikkitietäväisyyteen.

      • psykologi

        Tämä on tosiaan tavallista eri älykkyyksillä varustettujen ihmisten kohdatessa. Keskiverto tallaajan ja lääkärin välillä kun noin keskimäärin on 30 ÄO-testin pistettä. Jopa muut akateemisten alojen ihmiset jäävät keskiverto ÄO:ta tarkastellessa kauas taakse.

        Kukaan tuskin kieltää etteikö lääkärin ammatissa tarvittaisi älyä, mutta kenties lähempänä keskiverto älykkyyttä oleva voisi paremmin ymmärtää ja kohdata tavallisia ihmisiä. Ongelmana on alan suosio, jolloin kilpailu on niin kertakaikkisen kovaa, että ns. "tavikset" jäävät auttamatta rannalle. Toisaalta vähemmän älykäs tekisi vastaavasti huonompia ratkaisuja, eli suo siellä ja vetelä täällä.

        Itse uskon että muuntokoulutettavista saattaa tulla loistavia lääkäreitä. Alalle motivoituneita ihmisiä, mutta kuitenkin tavallisia ihmisiä eikä mitään 6 ällän rillipäänörtti-tyttöjä.


      • kuuden ällän
        psykologi kirjoitti:

        Tämä on tosiaan tavallista eri älykkyyksillä varustettujen ihmisten kohdatessa. Keskiverto tallaajan ja lääkärin välillä kun noin keskimäärin on 30 ÄO-testin pistettä. Jopa muut akateemisten alojen ihmiset jäävät keskiverto ÄO:ta tarkastellessa kauas taakse.

        Kukaan tuskin kieltää etteikö lääkärin ammatissa tarvittaisi älyä, mutta kenties lähempänä keskiverto älykkyyttä oleva voisi paremmin ymmärtää ja kohdata tavallisia ihmisiä. Ongelmana on alan suosio, jolloin kilpailu on niin kertakaikkisen kovaa, että ns. "tavikset" jäävät auttamatta rannalle. Toisaalta vähemmän älykäs tekisi vastaavasti huonompia ratkaisuja, eli suo siellä ja vetelä täällä.

        Itse uskon että muuntokoulutettavista saattaa tulla loistavia lääkäreitä. Alalle motivoituneita ihmisiä, mutta kuitenkin tavallisia ihmisiä eikä mitään 6 ällän rillipäänörtti-tyttöjä.

        kirjoittajia on vuodessa sellaiset 30-40 ihmistä. Kaikki eivät ole tyttöjä, eikä kaikilla ole rillejä.

        Kun lääkikseen kumminkin pääsee vuosittain muutama sata opiskelijaa, niin ei todellakaan riitä muutamasta kuuden ällän kirjoittajasta kaikkia paikkoja nappaamaan.

        Osoittaa ainoastaan kirjoittajan tietämättömyyttä, jos lokeroi lääkikseen ylioppilaana pääseet kuuden ällän rillipäänörttityttöjen joukkoon.

        Kannattaisi tutustua tilastoihin ensin.


      • ovat kyseenalaisia

        Sanot, ettet yleistä, mutta viittaat tuntemiisi henkilöihin "otoksena kaikista lääkäreistä". Tätä otosta tuskin on poimittu satunnaisesti ja riippumattomasti niin, että kaikilla (esim. Suomen) lääkäreillä on ollut yhtä suuret mahdollisuudet päästä otokseen. Kyseessä on siis pikemminkin näyte, jonka pohjalta tilastollisesti luotettavia johtopäätöksiä ei voi tehdä. Näytteesi henkilöt saattavat siis olla ylimielisiä, kaikkitietäväisiä jne., mutta se ei tee kaikista lääkäreistä tällaisia. Voithan toki tehdä tutkimuksen aiheesta "Ovatko lääkärit keskimääräistä ylimielisempiä", kunhan käytät apunasi luotettavia tilastollisia menetelmiä, etkä tee johtopäätöksiäsi näytteestä.


      • sen suurempi paska
        ovat kyseenalaisia kirjoitti:

        Sanot, ettet yleistä, mutta viittaat tuntemiisi henkilöihin "otoksena kaikista lääkäreistä". Tätä otosta tuskin on poimittu satunnaisesti ja riippumattomasti niin, että kaikilla (esim. Suomen) lääkäreillä on ollut yhtä suuret mahdollisuudet päästä otokseen. Kyseessä on siis pikemminkin näyte, jonka pohjalta tilastollisesti luotettavia johtopäätöksiä ei voi tehdä. Näytteesi henkilöt saattavat siis olla ylimielisiä, kaikkitietäväisiä jne., mutta se ei tee kaikista lääkäreistä tällaisia. Voithan toki tehdä tutkimuksen aiheesta "Ovatko lääkärit keskimääräistä ylimielisempiä", kunhan käytät apunasi luotettavia tilastollisia menetelmiä, etkä tee johtopäätöksiäsi näytteestä.

        Aivan, en yleistäkään! Otos mikä otos hyvänenaika :D..tottakai siihen on ollut yhtä suuret mahdollisuudet päästä kuka tahansa tähän otokseeni, kunhan vaan ilmaantuvat eteeni. Enkä myöskään missään vaiheessa ole sanonut tästä vetäväni jotain ihme tilastollisia johtopäätöksiä eli yleistystä,heh. Kuten jo sanoinkin, pitihän tästä jo jonkun vetää herneet nokkaansa. Viestini oli realistinen kuvailu, ihan realistisesta maailmasta ja siihen kuuluvista tuntemistani lääkäreistä, ei mitään tilastoa kaikista lääkäreistä.

        Ja koska he toimivat lääkäreinä tässä maassa, niin totta helkkarissa he silloin ovat edustava joukko (otos) kaikista muista lääkäreistä tässä maassa. Jos nyt piruuttani alkaisin tekemään kaipaamaasi tutkimusta "lääkäreiden ylimielisyydestä" virallisesti, siihen tarvittaisiin kyllä tietenkin paljon observointia ja luotettavalla materiaalilla ja keinolla mitattaavia välineitä.

        Vedä jo toki se herne pois nokastasi.


    • surkukäpynen

      Luin koko tämän viestipötkylän, joka ensimmäisen kirjoituksen perään oli tullut ja tulin tosi surulliseksi. Ihmisillä tuntuu olevan paha mieli ja se tarttuu näköjään helposti kanssaihmisiin. Voi kun kaikki muistaisivat arvostaa toisiaan (ja itseään) ihmisinä, toisten uravalintoja ja sitä onnellista tosiasiaa, ettei kukaan voi olla hyvä kaikessa ja että jokainen on hyvä jossakin.

      Paljon puhutaan siitä, minne on helppo ja minne vaikea päästä. Se riippuu mielestäni täysin ihmisestä. Tilastot kertovat tosi vähän tietyn ihmisen mahollisuuksista saada hakemansa opiskelupaikka. Oli se sitten oikeustieteellisessä tai ammattikoulun kosmetologilinjalla. (tai missä tahansa muualla)

      Lääkäriopintoja pyritään tietämäni mukaan kehittämään nyt niin, että lääkäreistä tulisi ihmisläheisempiä ja sitä myöten järkevämpiä työssään. Itse olen lääkisopiskelija ja toivon, ettei minusta tule ikinä ylimielistä ja ilkeää. Toivon ja toimin sen eteen.

    • Julest

      Tämä aloittajan kuvaama ylimielisyys on valitettavasti suurimman osan korkeakouluopiskelijoiden ongelma. En tiedä sitte opetetaanko sitä jotenkin näissä ko. laitoksissa (lähinnä siis TKK, oikis, lääkis ja kauppakorkea), vai tuleeko se ylimielisyys vaan siitä, että kun ollaan niin vitun hyviä kun on päästy niin hyviin kouluihin. Ja tämä ylimielisyys näkyy sitte kyllä kaikkia kohtaan, varsinkin jos opiskelet "alemmalla tasolla" (esim. amk). Toivottavasti muhun ei sellanen tartu..

      Nimim. tuleva DI

      • .....

        Hieman lapsellista keskustelua teillä.. "meidän äiti on parempi kuin teidän äiti..."
        Onhan se surullista että melko suurella osalla lääkikseen hakijoista on noussut pissa päähän (ja/tai sinne päässeistä).. Itse toivon suuresti ettei minusta tule ylimielistä lääkäriä kun niitä löytyy jo niin paljon...

        lääkisläinen


      • näinhän se on3
        ..... kirjoitti:

        Hieman lapsellista keskustelua teillä.. "meidän äiti on parempi kuin teidän äiti..."
        Onhan se surullista että melko suurella osalla lääkikseen hakijoista on noussut pissa päähän (ja/tai sinne päässeistä).. Itse toivon suuresti ettei minusta tule ylimielistä lääkäriä kun niitä löytyy jo niin paljon...

        lääkisläinen

        Aivan, valitettavaahan se on ennenkaikkea. AMK pysyy tiukasti tällaisten ihmisten silmissä sinä "toisen luokan kouluna", vaikka itse en henkilökohtaisesti löydä näitä eroja. AMK:ssa tehdään aivan yhtä paljon töitä, ja valmistutaan kuitenkin myös kovin ammattitaitoisina. Jollain tätä kuilua yliopiston ja AMK:n välillä, sillä tällainen tosiaan on melko surullista. Ja sama kuilu löytyy myös näiden suosituimpien ja "parempien" (lääkis, oikis, kauppis ja TKK)sekä muiden yliopistoalojen väliltä.

        Kovasti kyseisten alojen opiskelijat sanovat, että näin ei ole, mutta minun mielestäni tällainen ero on haivaittavissa.

        Nimin. Julest


    • Lääkäri since 2010

      Todellakin jos jonkun ammattiryhmän ei pitäisi olla ylimielisiä niin lääkäreiden. Miks nykysin lääkikseen hakee nuoret rahasta haaveilevat pinnalliset ihmiset!? Saa sit laittaa hienon kauluspaidan lääkärin viitan alle ja olla olevinaan. Palkoistakin puhutaan paljon. Miettikää jos tekisitte töitä 80h/viikko niin kyllä sitä rahaa tulis..
      Olen siis itse lääkäri, valmistunut 2010. Luokallani paljon ylipinnallisia ihmisiä.. Mitähän tälle alalle pitäisi tehdä, että saatais kunnon ihmisiä.. Ehkä pienentää palkkoja ainakin puolella.

    • hulahuu

      Helppous ei ole hakija määrässä vaan kokeeseen opiskeluun kuuluvat kirjat. Lääkikseen hakemisen vaikeus on juuri se koe, vaikka sinne prosentuaalisesti pääsee enemmän sisään hakijamäärästä kuin moneen muuhun koulutukseen. Kannattaa opiskella ensiksi lääkiksen pääsykokeeseen ja inistä vasta sen jälkeen.

    • ajattelen siis olen

      Olen ollut huomaavinani lääkäreissä yhteisiä, tavanomaisista poikkeavia piirteitä ja yleisimpänä niistä ihmeellinen (mielenterveyden rajalle asti menevä) nipottaminen asioissa. Ja sellainen täydellisyyteen pyrkiminen monella elämänalueella kuten pakonomainen urheilu jne.

      Tuleeko näistä melko neuroottisista henkilöistä sitten hyviä lääkäreitä? En usko. Tarvittaisiin paljon enemmän sosiaalisesti taitavia, "jalat maassa" -tyyppejä. Nämä ihmisläheisemmät lääkärit, jotka eivät olisi oman kunnianhimonsa sokaisemia työskentelisivät myös varmasti mielellään terveyskeskusksissa..

      • Kopuli

        "jalat maassa"- tyypit karsiutuvat pois lääkikseen hakuvaiheessa.
        Mieti nyt itse, jos sinun pitää kilpailla 800- 1200 kovaa hakijaa vastaan 120:stä opiskelupaikasta, niin kyllä silloin ne jotka ovat perfektionisteja ja omassa elämässään suorittajia pääsevät sisään. Kun ne "jalat maassa"-tyypit eivät monestikaan kovilla tuloksilla mitattuna pärjää niin hyvin.

        Yksinkertaisesti ne, jotka laskevat ja laskelmoivat paremmin pääsevät sisään. Jos haluatte lisää "jalat maassa"-tyyppejä niin silloin valintakoetta pitää muuttaa. Nykyinen systeemi tukee perfektionisteja. Mutta kääntöpuoli on sitten, etteivät nuo "jalat maassa"-tyypit monestikaan ole lääketieteellisesti niin hyviä kuin perfektionistit. Ihan totta, kun katsoo omankin kurssini porukan arvosanoja, niin kyllä siinä on ihan selkeä trendi, että perfektionistit ovat kärjessä ja "jalat maassa"-tyypit pitävät perää.

        Otos n. 130 henkilöä.


    • heppu7

      Hyvä lääkäri voi olla huonommillakin sosiaalisilla taidoilla. Potilaan kokemus lääkärin ammattitaidosta kuitenkin määräytyy usein juuri näillä perusteilla lääketieteellisen tietämyksen sijasta.

      Lääkärin ammatissa on tärkeää vankka itseluottamus omiin päätöksiin. Itseluottamus suojelee epäröinniltä ja huonoilta yöunilta. Tieteelliseen näyttöön perustuvat hoitosuositukset tarjoavat perustan lääkärin päätöksille. Tämä luottamus lääketieteelliseen tietoon ja omiin päätöksiin saattaa potilaalle näyttäytyä ylimielisyytenä. Ihmisillä myös tuntuu olevan luulo, että lääketiede voisi parantaa kaikki sairaudet. Flunssa täytyy edelleenkin kärsiä - Antibiootti ei siihen auta!

    • Anonyymi

      Ihmisestä välittäminen ja hänen kunnioittamisensa ovat tärkeitä joka ammatissa. Koskee työkavereita, asiakkaita, ystäviä, tuttuja, kaupan kassoja ja muita ihmisiä joita näemme päivittäin.

      Tätä sydämen sivistystä ei juuri opeteta yliopistoissa. Ehkä sitä sivutaan jollain luennolla mutta sitä ei saavuteta tenttimällä.

      Jokainen ihminen on äärimmäisen arvokas. Niin se huippuälykäs ylilääkärikin kuin se monivammaisena syntynyt lapsi joka tarvitsee laitoshoitoa koko elämänsä, kuin myös se asunnoton alkoholisti siellä kaatopaikalla.

      Opetetaankohan lääkiksessä ihmisarvosta? Harjoitellaanko siellä potilasta kunnioittavaa ja kuuntelevaa asennetta?

    • Anonyymi

      Virkalääkärit pääsevät välinpitämättömyydestä ja hoitamattomuudesta kuin koira veräjästä. Valvira ei tutki kolleegojaan vakavista virkavirheistä eikä avin rusland ut virtsu, venäjäseuralaiset ulos virtsu tutki tärkeimpiä kohtia kantelusta. Oikeusasiamies ei tiedä, mitä tehdä sana sanaa -vastaan tilanteissa, vaikka vakavista vammoista on todistukset. Mikrobiologian professorilla on liikaa valtaa. Tiedotusvälineet haastattelevat vääräoppista proffaa ja jättävät sairaalaa kritisoivat kirjoitukset huomiotta.
      FM ja FM (fide-mestari) svs- ja sks-jäsen

    • Anonyymi

      Koska virkalääkärit kirjoittavat vakavissa vammautumistapauksissa muunneltua totuutta, niin siksi terveyskeskuksiin ja sairaaloihin pitäisi mennä todistajan kanssa. Jos virkalääkäri ei anna antibioottia, vaikka pyydetään ja sairaala ei kuvaa, vaikka pyydetään, niin sitten vammautumistapaukset pitäisi käsitellä oikeudessa todistajan kanssa korvausvaatimuksineen. Niskoitteleville virkalääkäreille pitäisi antaa esim. 50 vuotta virkakieltoa.
      Kreikka on Suomea parempi ja inhimillisempi maa. Siellä ihmiset saavat ostaa vapaasti antibiootteja. Siellä ei ole lääkärit ja faagitutkimuksiin laiskasti suhtatuvat lääkiksen tutkijat esteinä.
      Sisäministeriön aiheettomat hyökkäilyt ryssäseuralaisia vastaan kadulla, metrossa ja kotiovella pitäisi käsitellä Haagin kansainvälisessä rikotuomioistuimessa. Sinne kuuluisivat myös kanervikot ja vanhasen porukka. EU:n ihmisoikeussopimuksen vastaista toimintaa NATO-sinitakeilta ja -valkotakeilta.
      Armeija myös yrittää ryssäseuralaisilta pysäyttää sydämen. Minun piti telttamajoituksessa kovalla pakksella maata pelkän muovin päällä, muilla oli puulaverit. Armeijan upseerit kuuluisivat myös Haagiin vastaamaan teoistaan.

      Julkisuudessa esitetyssä junaonnettomuudessa ulkolukujuristit syyttävät väsynyttä varusmiestä, vaikka kysymyksessä on kenraalien vika. Mitäs lääkärien avustuksella määräävät varusmiehet rauhan aikana liian vaarallisiin paikkoihin.

      Vammauttavat kokemukset terveysministeriöstä ja sisäministeriöstä

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      107
      2705
    2. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      30
      2375
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      21
      2270
    4. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      102
      1846
    5. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      114
      1600
    6. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      167
      1324
    7. Aatteleppa ite!

      Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.
      Maailman menoa
      277
      1138
    8. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      71
      1014
    9. Onko se ikä

      Alkanut haitata?
      Ikävä
      80
      1004
    10. Omalääkäri hallituksen utopia?

      Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha
      Maailman menoa
      178
      930
    Aihe