Ao. linkki kannatta lukea kannesta kanteen. Siinä tulee tiukkaa tietoa maatalouden kilpailuoikeudesta ja sääntelystä. Se on Vesa Silaskiven ansiokas väitöskirja: Tutkimus kilpailuoikeuden ja maatalouden sääntelyn yhteensovittamisesta.
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/oik/yksit/vk/silaskivi/tutkimus.pdf
Siinä taustoitetaan maatalouden ja sen tuotteiden markkinoinnin erityispiirteitä sivuilla 103 - 117. Tästä selviää hyvin se, että maatalous ei voi toimia pelkästään liike-elämän taloudellisten lakien mukaisesti. Pelkistäen, jos toimitaan vain voiton maksimoimiseksi, kärsijänä ovat ihmiset, eläimet ja ympäristö. Tasapainoisen kehityksen takaamiseksi tarvitaan yhteiskunnallista sääntelyä. Se tuo tietenkin rajoituksia ja heikentää kannattavuutta. Tämän haitan vähentämiseksi yhteiskunta sitten tukee maatalousketjun osallisia monin eri tavoin.
Yhteenvedossa s. 408 Silaskivi toteaa, että, jopa niin paljon parjatulla tuottajayhteistyöllä, on oikeutuksensa. Koska maatalouskaupassa ostajapuolen markkina-asema on niin määräävä, tarvitaan tuottajien yhteenliittymisiä, joilla voidaan hillitä kustannuksia.
Kun lukee tutkimuksen, niin huomaa miten monitahoinen järjestelmä ruuan tuotanto on jo taloudellisenakin järjestelmänä . Tukien poistaminen ja vapaan kilpailun julistaminen tuntuu joistakin oikealta ja yksinkertaiselta ratkaisulta. Sitä se ei kuitenkaan missään nimessä ole.
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/oik/yksit/vk/silaskivi/tutkimus.pdf
Siinä taustoitetaan maatalouden ja sen tuotteiden markkinoinnin erityispiirteitä sivuilla 103 - 117. Tästä selviää hyvin se, että maatalous ei voi toimia pelkästään liike-elämän taloudellisten lakien mukaisesti. Pelkistäen, jos toimitaan vain voiton maksimoimiseksi, kärsijänä ovat ihmiset, eläimet ja ympäristö. Tasapainoisen kehityksen takaamiseksi tarvitaan yhteiskunnallista sääntelyä. Se tuo tietenkin rajoituksia ja heikentää kannattavuutta. Tämän haitan vähentämiseksi yhteiskunta sitten tukee maatalousketjun osallisia monin eri tavoin.
Yhteenvedossa s. 408 Silaskivi toteaa, että, jopa niin paljon parjatulla tuottajayhteistyöllä, on oikeutuksensa. Koska maatalouskaupassa ostajapuolen markkina-asema on niin määräävä, tarvitaan tuottajien yhteenliittymisiä, joilla voidaan hillitä kustannuksia.
Kun lukee tutkimuksen, niin huomaa miten monitahoinen järjestelmä ruuan tuotanto on jo taloudellisenakin järjestelmänä . Tukien poistaminen ja vapaan kilpailun julistaminen tuntuu joistakin oikealta ja yksinkertaiselta ratkaisulta. Sitä se ei kuitenkaan missään nimessä ole.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Terve Akkre
ja kiitos hyvästä ja asiallisesta kirjoituksestasi sekä erinomaisesta linkistä. Mielenkiintoinen tutkimus näin nopeasti vilkaistuna, tutustustun ajan kanssa tarkemminkin - olkoonkin että se on PTT:n kustantama ja kirjoittajan tausta on maataloudessa. Silti, se vaikuttaa hyvin asialliselta ja perusteelliselta tutkimukselta. Tuskinpa aiheesta asiantuntevampaa tekstiä Suomesta löytyy - tai jos löytyy, laittakaa linkkejä!
Monet aiemmin kirjoittamani tekstit saavat tästä akateemista tukea, tässä ensimmäsiä kohtia jotka osuivat suoraan jo kirjoittamiini teksteihin (ja muidenkin maataloustukia kritisoineiden kirjoituksiin). Erityisen hyvää tukea saan kulutustottumusten vääristyminen tukipolitiikan vuoksi (kts. "Lihavuuden yhteys maataloustukiin") ja tukien johtaminen tehottomaan tuotantoon.
Tässä muutamia oivia referaatteja, olen korostanut tärkeimmät kohdat ///, kun alleviivauksia ei voi tehdä:
KESKUSTELUT Vääristynyt tukipolitiikka, tuonnin kehittymättömyys, yhteiskuntaryhmien [maataloutta harjoittavien] oman edun tavoittelu
"Suomessa keskeisten maataloustuotteiden markkinat ovat edelleen kansalliset ja tuonnin osuus kulutuksesta on alhainen.
..Yhteys kilpailun vääristymisen, keskitetyn markkinarakenteen ja tuonnin esteiden välillä on todettu esimerkiksi J. Marttilan tutkimuksessa.
Samansuuntaisia johtopäätöksiä on tehty myös useissa muissa tutkimuksissa, esimerkiksi Ruotsin maatalousmarkkinoilla.
..Maatalousmarkkinoiden sääntely voi liittyä poliittisen vallan käyttöön ja tiettyjen yhteiskuntaryhmien etujen turvaamiseen."
KESKUSTELUT mm. ylituotannosta ja kannattamattomasta tuotannosta Suomessa
"Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan muotoutumiseen vaikuttavat.. myös erilaiset painostusryhmät, kuten maataloustuottajien etujärjestöt (Euroopan maataloustuottajien järjestö COPA, kansalliset järjestöt) ja teollisuuden järjestöt (Euroopan elintarviketeollisuuden järjestö CIAA, kansalliset järjestöt)."
KESKUSTELUT Arlan 836 miljoonan euron maataloustuki
"Lampisen mukaan esimerkiksi maitosektoria koskevassa päätöksenteossa ///maidontuottajien ja teollisuuden intressit ovat korostuneet suhteessa kuluttajien tarpeisiin.///"
KESKUSTELUT omavaraisuuden tarpeettomuudesta ja tuonnin kehittämisestä
"Viime aikoina on alettu yhä enemmän kyseenalaistaa sitä, onko maataloudella suurtakaan eroa muihin elinkeinoelämän sektoreihin nähden ja tarvitaanko julkisen vallan interventiota markkinoilla. Maatalouden yleinen merkitys yhteiskunnassa on vähentynyt siitä ajanjaksosta, kun nykyisen maatalouspolitiikan perusteet on luotu. Elintarvikkeilla ja niiden hinnoilla ei ole niin suurta merkitystä kuluttajille kuin ennen. Tilakoon kasvaminen, tekninen kehitys ja markkinoiden kehittyminen ovat tuoneet maataloutta lähemmäksi muita elinkeinosektoreita. ///Elintarviketuotannon kehityksen ja vapaakaupan laajentumisen johdosta ei ole myöskään samanlaista tarvetta turvata omaa, kansallista elintarviketuotantoa kuin oli vielä toisen maailmansodan jälkeisenä aikana.///
Maatalousmarkkinat ovat siinä määrin kehittyneet, että maataloustuotanto voidaan katsoa samanlaiseksi elinkeinotoiminnaksi kuin muutkin sektorit: tuotteita on riittävästi saatavilla, ne ovat kohtuuhintaisia ja laadultaan hyviä."
KESKUSTELU "Lihavuuden yhteys maataloustukiin", tehoton tuotanto, kansantalous
"///Yhteiskunnan hyvinvointi vähenee sen vuoksi, että tuotantoresurssien käyttö ei ole tehokasta ja kulutustottumukset vääristyvät tuetuilla markkinoilla.///"
KESKUTELU Taloudellinen tehokkuus ja kansantalouden kohentaminen
"Alakohtaisen sääntelyn aiheuttamia ongelmia kilpailulle voidaan vähentää deregulaatiolla eli sääntelyn purkamisella. ..///Yleensä ottaen sääntelyn purkamisella on katsottu olevan positiivisia vaikutuksia taloudellisen toiminnan tehokkuuteen.///"
KESKUSTELU Tukien poiston vaikutukset
"Uudessa Seelannissa maataloussektorin tukimuodot eli tuotantotuet, korkotuet ja yhteiset markkinointiorganisaatiot purettiin lähes kokonaan kolmen vuoden aikana 1984-1987. ..///Tehtyjen tutkimusten mukaan deregulaatiolla oli positiivisia vaikutuksia maatalouden tehokkuuteen, maataloustuotannon kehittämiseen sekä maatalouden rakennemuutokseen.///"
KESKUSTELU EU:n pitkän tähtäimen tavoiteet
"Pitemmällä aikavälillä samat tekijät kuin Uudessa Seelannissa (alenevat tuet, sääntelyn kilpailuvääristymät ja lisääntynyt kansainvälinen kilpailu) luovat paineita julkisen vallan intervention ja sääntelyn vähentämiseen. Nykyinen "sisäsyntyisesti kankea järjestelmä", kuten komissio toteaa maitoreformin perusteluissa, ei voi jatkua ikuisesti."
Asialliset kommentit ja argumentit ovat tervetulleita - mutta ne joilla on tarve puhua omasta pippelistään yms. etsikää toinen palsta.
Kiitos linkistä ja vinkistä Akkre ja hyvää pyhää!
Toivon ,että todella luet tutkimuksen ajan kanssa ja huolellisesti. Nyt ensihätään tekemäsi päätelmät näyttävät siltä, kuin lukisi Tiedonantajan tai Uutispäivä-Demarin tekstiä. Jos vetoat akateemiseen tahoon, niin kyllä omien mielipiteiden vakuudeksi otetut tutkimuksen lainaukset täytyy esittää kokonaisina , eikä asiayhteydestä irrotettuina osina. Esimerkiksi tutkimuksessa ei mainita tukien aiheuttamia kulutustottumusten vääristyminä liikalihavuutta. Tukien aiheuttama vääristymä näkyy siinä, että ruoka on liian halpaa. Tällöin sitä ostetaan yli oman tarpeen, jolloin seuraa ongelmia. Varsinkin silloin jos energian kulutus ja saanti eivät ole tasapainossa.
Korostat sääntelyä suomalaisen ilmiönä. Kuitenkin tutkimuksessa todetaan , että maatalouden sääntely on EU- johtoinen ja lähtöisin keskeisistä valtioista ,Saksa ja Ranska. Ranskassa ja varsinkin Saksassa maataloudella ja elintarviketeollisuudella on sisäpolitiikassa vahva rooli. Iso -Britannia ja Ruotsi ajavat enemmän markkinavetoista järjestelmää, mutta kuittaavat samalla kuitenkin Suomea suuremmat tuet. Sääntelyyn liittyy nykyisin niin suuri byrokraattinen organisaatio komissiossa, neuvostossa, parlamentissa ja kansallisissa hallinnoissa, että sitä on mahdotonta purkaa. Suomi ja Itälä ovat sitä vähäisen määrän osalta yrittäneet, mutta kuuleman mukaan ystävät loppuvat nopeasti tällä linjalla. Näiden virkamiesten taustalla ovat COPA ja CIAA sekä kansalliset vastaavat järjestöt, jotka pitävät edunvalvonnan rautaisessa otteessa. Samaan aikaan suomalaista maajussia syyllistetään tukien varassa elämisestä ja järjestelmän luomisesta.
Toteat vääristyneen markkinarakenteen, mutta et tuo esille tutkimuksen esittämää analyysia tästä. Kaikkihan lähtee siitä, että yksittäinen tuottaja on niin pieni yksikkö, että se ei voi määrätä markkina-arvoaan. Sen tekevät kauppa ja elintarviketeollisuus, jotka maksavat tuottajalle alhaista hintaa. Tätä vastaan ovat tuottaja muodostaneet omia osuuskuntia, joilla he voivat tätä haittaa pienentää. Samoin panostuotteita myyvä kauppa nostaa hintojaan tuottajan saamista tuotehinnoista riippumatta. Myös tätä haittaa tuottajaosuuskunnat pyrkivät vähentämään esimerkiksi keskittämällä hankintoja. Myöskään tutkija ei osaa nähdä tätä eräänä muotona taloudellisesta kilpailusta maataloussektorin toimijoiden välillä. Hän näkee, että taloudellinen kilpailu on vain yritysten keskinäistä hintakilpailua, josta kuluttaja hyötyy alenevina hintoina. On totta, että kuluttaja häviää maitoalan keskittymisen johdosta, mutta suomalaista maajussia siitä ei voi syyllistää. Kyllä Arlankin johdossa ovat kylmät busineksen tekijät, ei siinä maajussia kuunnella.
Omavaraisuuden korostaminen ei myöskään ole yksiselitteinen asia. Kansallinen maataloustuotanto sisältää taloudellisten arvojen lisäksi myös muita arvoja. Niitä ovat mm. kansallinen ruokakulttuuri, maaseudun miljöö,koko maan asuttuna pysyminen, luonnonsuojelu ja ruuan tuotannon laadun valvonta. Pelkän markkinavoiman avulla nämä arvot eivät säily , tarvitaan yhteiskunnan sääntelyä.
Tuot esille deregulaatiosta vain sen hyvät puolet. Huonojakin puolia on olemassa ja maiden erilaisuus on otettava huomioon tarkasteltaessa järjestelmän soveltuvuutta Eurooppaan. Onhan se nyt kuitenkin kaikille selvää, että Suomi ei voi yksin tehdä tällaisia päätöksiä. Deregulaation haittoja ovat, työntekijöiden ja yritysten taloudelliset vaikeudet, tuotannon laadun vaihtelut, kuluttajien suojan heikentyminen ja talouselämän yleiset vaikeudet (työttömyyden lisääntyminen). Lisäksi eläinten ja ympäristön hyvinvointi vähenee. Uusi-Seelanti on elinkeinorakenteeltaan maatalousvaltainen, sillä on pienet kotimarkkinat ja maataloustuotteiden vienti on laajaa. Näitä erityispiirteitä ei ole yhdelläkään eurooppalaisella valtiolla, mikä sinällään jo on este Uuden-Seelannin mallin toteuttamiselle.
Tutkimusta lukiessa tulee selväksi se, että maataloussektori ei voi toimia tavallisen yritysmaailman talouslakien mukaan. Yhteiskunnan sääntelyä tarvitaan, se on rasite, mutta sillä on myös etunsa, varsinkin kuluttajan ja luonnon kannalta ajatellen.
Miksi viittaat Tiedonantajan tai Uutispäivä-Demarin tekstiin edellisessä kirjoituksessa - siinähän kannatetaan tukien poistoa, markkinataloutta? Demarit ja kommunistit kannattavat tukea tuen päälle MTK:n tapaan, eri alueille ainoastaan. Samaa sosialismia ja tukipolitiikkaa i alla fall.
Tiedonantaja , Uutispäivä -Demari ja muut vasemmistolaiset , valtion lehtitukea nauttivat lehdet, selittävät kaikki asiat omien tarkoitusperiensä mukaan. Niiden viesteihin on yhtä vähän uskomista kuin savolaisten puheisiin. Vastuu siirtyy kuulijalle.
Tutkimus kilpailuoikeuden ja maatalouden sääntelyn yhteensovittamisesta ei kannata tukien poistoa yksiselitteisesti, vaan näkee maataloussektorin erikoisluonteen kansantaloudessa. Maataloudessa ei ole kyse vain taloudellisesta ulottuvuudesta, vaan siihen sisältyy monia muitakin arvoja. Esimerkiksi maatalouden sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja ei voi säilyttää markkinatalouden ehdoilla.
Mutta tietyllä tavalla olet oikeassa kun rinnastat tukipolitiikan ja sosialismin. EU:n maataloustukijärjestelmässä on maanomistajien maat otettu yhteiskunnan proletariaatin käyttöön. Maanviljelijöiden omistamaa maata käytetään ruuan tuottamiseen koko kansalle. Tästä ruuasta maksetaan tuottajalle vain sen verran mitä hän panee peltoon sadon tuottamista varten. Varsinainen toimeentulo, jolla viljelijä elää ja voi jatkaa viljelyä, maksetaan tukina. Tätä tukea säännellään maatalouspolitiikan avulla, ilman, että viljelijä itse voi vaikuttaa työtulonsa muodostamiseen. Siihen vaikuttaa enemmän kansan enemmistön tahto vaaleissa, joissa valitaan kansan edustajat valtion hallintoon.
Ao. linkissä on kuvattuna stalinistilainen maatalouden kollektivisointi, joka muistuttaa nykyajan EU:n maatalouspolitiikkaa . Muoto on vain "sivistyneempi", mutta vaikutustapa on sama.
http://www.uta.fi/~tmmavu/russia2.htm
Maanomistajille säädetään pikkutarkkoja määräyksiä siitä miten omia peltoja pitää viljellä. Lisäksi viljelyä valvotaan satelliitein ja tilakohtaisin käynnein. Muistuttaa Stalinin sotilaiden vierailua kulakkien tiloilla. Tukivalvonnoissa havaitut virheet tai valvontojen viivästyminen aiheuttavat sanktioita ja tukien maksujen lykkääntymistä. Tämä on nykyaikainen muoto kulakkien karkotuksista ja omaisuuden ryöstöstä.
Samma socialism och stödpolitik i alla fall.
Kiitos jälleen hyvästä ja asiallisesta viestistäsi. Olen kanssasi samoilla linjoilla mitä lehtien uskottavuuteen tulee, sillä poikkeuksella että se kyllä pätee kaikkien lehtien, varsinkin väriä tunnustavien kohdalla. Puolueetonta tietoa on vaikea löytää, jopa niin hullussa yhteydessä kuin työttömyysluvuissa on kaksi "virallista" totuutta, Tilastokeskus ja Työministeriö. Ei ihme, että mitä hyvänsä puoluetta (tai aatetta yleensä) lähellä olevat lehdet täytyy lukea tarkan seulan läpi.
Itse tutkimuksessa olen vielä alkumetreillä, mutta se vaikuttaa mielenkiintoiselta ja todella perusteelliselta. Osa on toki sellaista, joka minua ei juuri kiinnosta, johon kompetenssini ei riitä tai jotka tulkitsen eri tavalla, oman näkemykseni kautta. Olen siitä kuitenkin perin innostunut, sillä se sekä vahvistaa, että murentaa käsityksiäni; joutunen jopa tarkastamaan mielipiteitäni joiltain osin jos todellisia perusteluja siihen tulee vastaan. Menee kuitenkin aikaa, ennekuin voin todenteolla palata siihen, sen lukeminen "harppoenkaan" ei käy hetkessä.
Vaalien merkityksestä vallankäytön välineenä minulla taitaa olla sinua paitsi reilusti kyynisempi mielipide, myös realistisempi. Mutta politiikka yleisemmin kuuluu jollekin muulle palstalle.
Ymmärrän hyvin turhautumisesi niin tukipolitiikan kuin sen valvonnan suhteen - molemmat ovat paisuneet käsittämättömiksi mammuteiksi. Suomalaisten ongelmana taitaa tulla vielä liiallinen rehellisyys - tämä nyt on subjektiivinen käsitys - mutta olen törmännyt monasti eteläeurooppalaiseen sopimuskulttuuriin, en epäile lainkaan etteikö EU määräyksistä piitattaisi siellä vielä vähemmän. Mutta siltä se näyttää vain täältä katsottuna; "Mañana, toisenlainen kulttuuri", heidän mielestään. Me kai olemme vähintäänkin sinisilmäisiä tosikkoja kun sieltäpäin katsoo..
aina taitaa väittelijällä olla kunnon hehtaarit.
Koeta hakea netistä otsikoita hakusanana väittelijän nimi. Tietääkseni hänellä ei ole ollut maata omistuksessan ellei sitten ole aivan viimeaikana hankkinut.
-
Sama juttuhan se on yhteiskunnassa monilla muillakin aloilla, esim. työehtosopimusten yleissitovuus on kilpailuperiaatteiden vastaista, koska se estää kilpailun kautta syntyvän kehityksen palkkojen välillä, käytännössä se tarkoittaisi sitä, että monilla aloilla palkat liukuisi rajusti alaspäin ja joillakin avainsektoreilla rajusti ylöspäin.
Tämä ei oikeastaan ole yhteiskunnan tasaisen ja tasapainoisen kehityksen mukaista, eikä takaa tasaista talouskasvua vaan johtaisi päinvastaiseen suuntaan, eli kaikenlaiseen taloudelliiseen heilahteluun ja voimistaisi kaikki spekulatiivisia trendejä kehityksessä.
Yhteiskunnan kannalta talouden vakaa kehitys ja ennakoitavuus, on se tekijä joka luo pitkäjänteisyyttä, eli tärkeintä ei ole voiton suuruus vaan sen varmuus.
gfhfghfgh
-
-