Kaupungista maalle muutto..

Itselläni oli aikanaan sama tilanne. Vein lapseni seurakunnan päiväkerhoon ja sieltä hän sai paljon ystäviä. Kun lapseni meni perhepäivähoioon, sai hän siellä lisää kavereita. Nämä hoitokaverit ovat siten olleet kavereita koko kasvuiän. Vähän isompana samat lapset oli leikkikoulussa ja lopulta oikeassa koulussa. Nyt nämä aikoinaan tutustuneet pienokaiset on aikuisiän kynnyksellä todella tärkeitä toisilleen, vaikka opiskelujen myötä jotkut muuttanut eri paikkakunnillelkin. Sama pätee aikuisiinkin. Älä kyhjötä kotona tai autiossa puistossa. Ottakaa osaa harrastuksiin, kerhoithin jne. Kyllä lapsen voi jättää muutamaksi tunniksi hotoon tai kerhoon, missä kavereita ja itse voit mennä vaikka mille harrastuskurssille. Kun lapsi saa kontakteja muuhunkin maailmaan, kasvaa hänestä sosiaalinen, muiden kanssa hyvin toimeen tuleva aikuinen.

Moikka!

Hei haluan vinkata myös Maaseudun tukihenkilöverkon chatteja, jossa voi reaaliajassa keskustella toisten maalla asuvien kanssa maaseudulla asumisesta ja saada vinkkejä ja vertaistukea. Kaikki keskustelut käydään luottamuksella ja nimimerkein. Mukana keskustelemassa ovat koulutetut vapaaehtoiset maaseudun asukkaat sekä välillä myös asiantuntijavieraita.

Mukaan pääset rekisteröitymällä Tukinettiin ja kirjautumalla sisään.
Lue lisää & tule mukaan keskustelemaan:
https://tukinet.net/toimijat/maaseudun-tukihenkiloverkko/

Älkää muuttako maalle jos teillä ei ole puolisoa/kavereita/autoa/saldo kunnossa. Jos olette muuten massasta poikkeavia persooni, .elämä voi olla maalla todella yksinäistä.