niitä näitä

Ääänetön rauha,
muistelen elettyä uudelleen,
jokainen hermosäie,
kuin viritetty jousi.

Kuvajaisia muistien kätköistä,
ja siellä sinut.
Katseen, katseesi rehelliset sanat,
annoit minulle ikuisen muiston,
se on minulla aina mukana.

Nousen vaaran kuvetta,näen kauas
niin lähellä on kaukaisuus,
ja kaukana läheisyys.

Palaan alas syvänteeseen,
sinuna hetken itseni kanssa.
Hiljaisuudessa, voimaa keräten,
kumpa olisinkin kovaksi luotu.

Kuuntelen vielä lintujen liverrystä,
pikkukielien piipitystä pesissään,
näen lakkalatvain huojahtavan,
ne kesän tuulta tervehtii,
vahvat rungot, minunkin täytyy olla.

Mutta miksipä minä muuksi muutun.
4247
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Min kuvaat runossas
Lukiessa tätä, mä vaelsin koko ajan.
Kainuun vaaroilla upeilla,
samastuin sanoihis, ne alkoi elää minussa.

Syvyyttä aitoudessaan, vain sielä
varjeltuna asuuu hoittu timatti.

Kiitos et sain askeltaa,noilla korpiteillä.
Sielä hillatki kypsyy..aivan kohta keltaisenaan.
Nyt jo soi monta kieltä..kiitos runostas pidin.Liisa

Äänestä
  • Tiet vie ja toiset tuo,
    ympyrän elämä kiertää,
    sen jokainen ihminen kokee,
    ei saa se hiertää.

    Mutta kesä tuo vielä makuja suihin,
    ja alempana varmaan jo hillat nauraa,
    täällä on kukinto lopuillaan ja suppuun kiirehtivät.

    Soittele iloista mieltä,
    kanteleista sitä kauneinta kieltä.
    Soittelen minäkin, käsi vain on vaivannut,
    mutta jo kuitenkin soitin soi,
    ei kannel kuitenkaan,
    sen kertoa kai voi.

    Kaunista kesää sinulle, "feedback" :)

    Äänestä

ole ihka oma itsesi.

Mahdottoman kaunista muisteloa, kolmas säe on
erityisesti mieleeni
" niin lähellä on kaukaisuus,
ja kaukana läheisyys "

Samoin viimeistä edellisessä
" näen lakkalatvain huojahtavan "

Kiitän nautinnosta.

Äänestä
  • No kiitos Rellu, nyt ei taas tie riitä ;))

    Kovasti kannustit, se oli hienoa sinulta.
    Potkuja tuli taas elämän tielle,
    oikein kapeaksi vauhdissa käyvät,
    niin sen soisi kaikille olevan,
    ,,,,,,,
    Sinulle myös vauhtia ja virnuile paljon,
    se jättää kesästä kauniit muistot, feedback.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


feedback-m kirjoitti:

Ääänetön rauha,
muistelen elettyä uudelleen,
jokainen hermosäie,
kuin viritetty jousi.

Kuvajaisia muistien kätköistä,
ja siellä sinut.
Katseen, katseesi rehelliset sanat,
annoit minulle ikuisen muiston,
se on minulla aina mukana.

Nousen vaaran kuvetta,näen kauas
niin lähellä on kaukaisuus,
ja kaukana läheisyys.

Palaan alas syvänteeseen,
sinuna hetken itseni kanssa.
Hiljaisuudessa, voimaa keräten,
kumpa olisinkin kovaksi luotu.

Kuuntelen vielä lintujen liverrystä,
pikkukielien piipitystä pesissään,
näen lakkalatvain huojahtavan,
ne kesän tuulta tervehtii,
vahvat rungot, minunkin täytyy olla.

Mutta miksipä minä muuksi muutun.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu