Heippa!
Kertokaapa mielipiteenne..
Mikä on teidän mielestänne oikea ikä ja aika saada ensimmäinen lapsi?
Pitääkö mielestänne odottaa, että kummallakin vakituinen työpaikka ja rahatilanne hyvä?
Kertokaapa mielipiteenne..
Mikä on teidän mielestänne oikea ikä ja aika saada ensimmäinen lapsi?
Pitääkö mielestänne odottaa, että kummallakin vakituinen työpaikka ja rahatilanne hyvä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
sanoin jossain tuolla, rahatilanne mulle ei ole tärkeä.
Mun mielestä iällä/ajalla ei ole väliä.
Mutta kuten tuolla sanoin että mä haluan 25-30 iän aikana...
Lapsen hankimiseen ei ole oikeaa aikaa. Lapsi kannattaa tehdä silloin kun itsestä ja kumppanista tuntuu parhaimmalta. Kuuntele ja katso itseäsi, iällä ei ole väliä.
Olisin halunnu lisää lapsia jo aikaa sitten, mutta minkäs tein ku ei ollu miestä joka ois kans halunnu. Turhia tuhlattuja vuosia.. ikää liki 30.
Nyt sit kun vihdoin olis ni tietenkä mitää ei tuu enää :( Juur se mitä on kaikki ne vuodet pelänny..
Lapsettomuus ei ole ollut mun riesana, mutta lähipiirissä lapsettomuutta on ollut.
Mua huvittaa tämä nykyinen nuorten naisten syyllistäminen siitä, että lapsen tekoa lykätään. Itse olisin omani halunnut heti lukion jälkeen, mutta eihän sen ikäiset miehet halua vielä edes sitoutua!
Ihan niin kuin naiset lisääntyisivät yksinään. Ratkaisu ei ole myöskään se, että parikymppiset ja kolmevitoset muodostavat perheitä-minä ainakin olen aikani lapsi ja aina halunnut samanikäisen kumppanin, koska vain toinen samanikäinen on samalla aaltopituudella.
Mulle sopivan kumppanin löytyminen on ollut aina tärkeämpää kuin lasten saaminen, vaikka sekin toki on tärkeää.
*tämä meni nyt vähän off-topic*
Eiköhän jokaisella parilla ole ihan oma oikea aikansa ja ikänsä, mikä sopii yhdelle, ei käykään toiselle.
Minä olen reilu parikymppinen ja mies lähentelee pian neljääkymmentä ja nyt tuntuisi olevan oikea aika meidän perheen kasvaa karvapallojen lisäksi :D Molemmilla on vakityöt, remontti loppusuoralla ja uuteen kotiin muutto pian edessä, suhde on kestänyt viisi vuotta eli ylä- ja alamäkiä on nähty puolin ja toisin.
Itse en olisi lopettanut pillereitä, jos meillä ei olisi varmasti tarjota lapselle (edes) kohtuullista tulevaisuutta, niin henkisesti kuin rahallisestikin. Varmasti minimilläkin pärjää, mutta tuskin kukaan ehdoin tahdoin haluaa kituuttaa alekuponkien ja tarjousten varassa.. ?!
Mutta kuten sanottu, jokainen varmasti tietää itse parhaiten, mikä itselle ja kumppanille sopii. Meidän tapa on varmasti monelle muulle se "punainen vaate".
Ei se nyt tietenkään välttämätöntä ole, tärkeintä on, että vanhempien suhde on järeissä kantimissa, eikä ole kyse mistään hetken mielijohteesta.
Ja tärkeintä kaikista: päätöksen on oltava yhteinen.
Tuosta olen 100% samaa mieltä, että päätöksen on oltava yhteinen (ilman painostusta, uhkailua tms)!
Mä oon 20 ja mies kohta 26, vain miehellä ammatti ja vakituinen työpaikka. Minä siivoan tämän kesän, ensi syksy epävarmaa mitä teen. Taloa rakennetaan just. Ja lasta yritetään. Parisuhde toimii. Nyt olisi omasta mielestä hyvä aika, vaan kun sitä ei voi ite päättää. :(