Tilasto käsittää kaikki 14 kaupunkia. Vertailuarvona vuosi 2007.
2007______3054______ 0,0 %
2006______2816______-7,8 %
2005______3203______-4,9 %
2004______2801______-8,3 %
2003______2867______-6,1 %
2002______3000______-1,8 %
2001______3023______-1,0 %
2000______2802______-8,3 %
1999______2680______-12,2 %
1998______2557______-16,3 %
1997______2827______-7,4 %
1996______2189______-28,3 %
1995______2496______-18,3 %
1994______2165______-29,1 %
1993______2253______-26,2 %
1992______2137______-30,0 %
1991______2093______-31,5 %
1990______2073______-32,1 %
1989______2212______-27,6 %
1988______2132______-30,2 %
1987______2105______-31,1 %
1986______2235______-26,8 %
1985______2144______-29,8 %
1984______2152______-29,5 %
1983______2067______-32,3 %
1982______2124______-30,5 %
1981______2007______-34,3 %
1980______1875______-38,6 %
1979______1791______-41,4 %
1978______1600______-47,6 %
1977______1756______-42,5 %
1976______1497______-51,0 %
1975______1645______-46,1 %
1974______1802______-41,0 %
1973______1681______-45,0 %
1972______1680______-45,0 %
1971______1898______-37,9 %
1970______1750______-42,7 %
1969______1696______-44,5 %
1968______1757______-42,5 %
1967______1722______-43,6 %
1966______1822______-40,3 %
1965______1955______-36,0 %
1964______1940______-36,5 %
1963______2041______-33,2 %
1962______2361______-22,7 %
1961______2477______-18,9 %
1960______2351______-23,0 %
1959______2421______-20,7 %
1958______2222______-27,2 %
1957______2326______-23,8 %
1956______2394______-21,6 %
1955______2171______-28,9 %
1954______2422______-20,7 %
1953______2207______-27,7 %
1952______2575______-15,7 %
1951______2599______-14,9 %
1950______2481______-18,8 %
1949______2377______-22,2 %
1948______2643______-13,5 %
1947______1769______-42,1 %
1946______2443______-20,0 %
1945______2667______-12,7 %
1943______2145______-29,8 %
1942______2789______-8,7 %
1941______2966______-2,9 %
1940______2693______-11,8 %
1939______3085______ 1,0 %
1938______3544______ 16,0 %
1937______3695______ 21,0 %
1936______4010______ 31,3 %
1935______3715______ 21,6 %
1932______3786______ 24,0 %
1931______3495______ 14,4 %
1930______3421______ 12,0 %
1929______3576______ 17,1 %
1928______3576______ 17,1 %
1927______3637______ 19,1 %
1926______3578______ 17,2 %
1925______3596______ 17,7 %
1924______3724______ 21,9 %
1923______3379______ 10,6 %
1922______3868______ 26,7 %
1920______3206______ 5,0 %
1914______4221______ 38,2 %
1913______4261______ 39,5 %
1912______4161______ 36,2 %
1911______4154______ 36,0 %
1910______3877______ 26,9 %
1909______4473______ 46,5 %
1908______4611______ 51,0 %
1907______4756______ 55,7 %
1906______4723______ 54,6 %
1904______4524______ 48,1 %
2007______3054______ 0,0 %
2006______2816______-7,8 %
2005______3203______-4,9 %
2004______2801______-8,3 %
2003______2867______-6,1 %
2002______3000______-1,8 %
2001______3023______-1,0 %
2000______2802______-8,3 %
1999______2680______-12,2 %
1998______2557______-16,3 %
1997______2827______-7,4 %
1996______2189______-28,3 %
1995______2496______-18,3 %
1994______2165______-29,1 %
1993______2253______-26,2 %
1992______2137______-30,0 %
1991______2093______-31,5 %
1990______2073______-32,1 %
1989______2212______-27,6 %
1988______2132______-30,2 %
1987______2105______-31,1 %
1986______2235______-26,8 %
1985______2144______-29,8 %
1984______2152______-29,5 %
1983______2067______-32,3 %
1982______2124______-30,5 %
1981______2007______-34,3 %
1980______1875______-38,6 %
1979______1791______-41,4 %
1978______1600______-47,6 %
1977______1756______-42,5 %
1976______1497______-51,0 %
1975______1645______-46,1 %
1974______1802______-41,0 %
1973______1681______-45,0 %
1972______1680______-45,0 %
1971______1898______-37,9 %
1970______1750______-42,7 %
1969______1696______-44,5 %
1968______1757______-42,5 %
1967______1722______-43,6 %
1966______1822______-40,3 %
1965______1955______-36,0 %
1964______1940______-36,5 %
1963______2041______-33,2 %
1962______2361______-22,7 %
1961______2477______-18,9 %
1960______2351______-23,0 %
1959______2421______-20,7 %
1958______2222______-27,2 %
1957______2326______-23,8 %
1956______2394______-21,6 %
1955______2171______-28,9 %
1954______2422______-20,7 %
1953______2207______-27,7 %
1952______2575______-15,7 %
1951______2599______-14,9 %
1950______2481______-18,8 %
1949______2377______-22,2 %
1948______2643______-13,5 %
1947______1769______-42,1 %
1946______2443______-20,0 %
1945______2667______-12,7 %
1943______2145______-29,8 %
1942______2789______-8,7 %
1941______2966______-2,9 %
1940______2693______-11,8 %
1939______3085______ 1,0 %
1938______3544______ 16,0 %
1937______3695______ 21,0 %
1936______4010______ 31,3 %
1935______3715______ 21,6 %
1932______3786______ 24,0 %
1931______3495______ 14,4 %
1930______3421______ 12,0 %
1929______3576______ 17,1 %
1928______3576______ 17,1 %
1927______3637______ 19,1 %
1926______3578______ 17,2 %
1925______3596______ 17,7 %
1924______3724______ 21,9 %
1923______3379______ 10,6 %
1922______3868______ 26,7 %
1920______3206______ 5,0 %
1914______4221______ 38,2 %
1913______4261______ 39,5 %
1912______4161______ 36,2 %
1911______4154______ 36,0 %
1910______3877______ 26,9 %
1909______4473______ 46,5 %
1908______4611______ 51,0 %
1907______4756______ 55,7 %
1906______4723______ 54,6 %
1904______4524______ 48,1 %
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oli pieni moka edellisessä:
2005..2008______3059______+0,0 %
2000..2004______2888______-5,6 %
1995..1999______2578______-15,7 %
1990..1994______2117______-30,8 %
1985..1989______2164______-29,3 %
1980..1984______2040______-33,3 %
1975..1979______1662______-45,7 %
1970..1974______1763______-42,4 %
1965..1969______1797______-41,3 %
1960..1964______2230______-27,1 %
1955..1959______2319______-24,2 %
1950..1954______2448______-20,0 %
1945..1949______2406______-21,3 %
1940..1944______2732______-10,7 %
1935..1939______3555______+16,2 %
1930..1934______3579______+17,0 %
1925..1929______3594______+17,5 %
1920..1924______3595______+17,5 %
1915..1919______3383______+10,6 %
1910..1914______4119______+34,7 %
1905..1909______4667______+52,6 %
1900..1904______4633______+51,5 %
1895..1899______3359______+9,8 %
1890..1894______4108______+34,3 %
1885..1889______4801______+56,9 %
Tämä kyllä on tiedetty, mutta kiitoksia vain hienosta tilastosta.
Hinnoissa näkyy sekä sijainti - 1900-luvun alun ja 70-luvun talot harvemmin sijaitsevat vieri vieressä - sekä ns. korjausvelka. 30 vuotiaissa taloissa 70-luvun taloissa painaa päälle julkisivuremontit ja 60-luvun taloissa putkiremontit. 50-lukulaisissa alkaa olla jo remontit pahimmat tehtynä, mutta velkaa on päällä. Tätä vanhemmissa tuppaa neliöhinnat olemaan sijainnin ansiosta sellaiset, ettei siinä konkurssissa enää remonttikulut paljoa paina.
Neliöhintoihin vaikuttaa myös asuntojen koko - pienissä asunnoissahan on aina kalliimmat neliöhinnat. Vanhassa talossa huoneistojen keskikoko voi olla 40 m² pintaan, 70-luvun taloissa ei alle 45 neliöisiä kopperoita ole kuin yksiöt, joten huoneistojen keskikoko voi olla tuplasti suurempi.
En asu homepommissa, koska nämä vanhat ja jykevät kivitalot eivät homehdu - toisin kuin nykyajan neukkukuutiot, jotka vaativat koneeelliset ilmanvaihdot ja ties mitä.
Laadusta ja paksuista kiviseinistä pitää maksaa.
Sijainti on myös tärkeää: kantakaupungissa hinnat vain nousevat, kun Aurinkolahden neukkukuutiot ovat viiden vuoden päästä jo hylkytavaraa. Laatu ei kestä eikä itä-helsingin lähiö jaksa kauaa houkuttaa.
> En asu homepommissa, koska nämä vanhat ja jykevät kivitalot eivät homehdu
Kannattaisi tosiaan vähentää sitä kattopahvin järsimistä. Ilmanvaihdosta ei kylppäreissä ole tietoakaan - ei ainakaan kesäkeleillä, kun "moottori" (lämpötilaero) puuttuu. Vesieristyksiäkään ei ole minkäänmoisia - veden on ajateltu pysyvän ammeen sisällä. Niinpä ammeen poisto johtaa miltei väistämättä alemman kerroksen katon kukkimiseen pl. ihan muutamina viime vuosina tehdyt remontit, joissa on edellytetty vanhojen pintamateriaalien purkua ja vesieristysten tekoa. Etenkin vanhusten asunnoissa kylppärit voivat olla suoranaisia kauhukammioita, kun asukas ei ymmärrä, että maalin hilseily lattiasta, katosta ja seinistä voisi edellyttää jotain toimenpiteitä.
Tuoreemmissa taloissa sentään (koneellinen) ilmanvaihto toimii, vaikka remontoimattomat kylppärit ovat 70-luvun taloissakin jo ehtineet vähemmän mieltä ylentävään kuntoon.
> Laadusta ja paksuista kiviseinistä pitää maksaa.
Kannattaisi slummin asukkaan vähän perehtyä siihen, miten rakentaminen on muuttunut. Nykyiset, huoneistojen välistä äänieristystä koskevat määräykset ovat maailman tiukimmat. Vanhojen kivi- ja "kivi"talojen rakentamisaikaan ei puolestaan ollut minkäänlaisia asiaa koskevia määräyksiä. Joillain rakenneratkaisuilla äänieristys on silti ollut kohtuullinen, mutta tämäkin on saatettu myöhemmissä remonteissa pilata. Yli 50-vuotiaissa taloissahan on yleensä jo tehty aikamoisia muutoksia, kuten onnettoman ahtaisen huoneistojen yhdistelyä. Vanhimpiin on myös jouduttu tunkemaan niin vesi-, viemäri kuin lämpöjohdotkin jälkikäteen, millä harvemmin on äänieristystä parantava vaikutus. -> Vanhojen talojen äänieristys vaihtelee, tuurista riippuen, siedettävästä täysin olemattomaan, vaikka kuinka olisi runkorakenteet tiiltä ja (kevyt)betonia.
Toki elämää vanhassa rötiskössä helpottaa, jos oma vaatimustaso on luokkaa "sisävessa on jo luksusta". Meille muille asuminen talossa, jossa ilmanvaihto ei toimi kuin ikkunoita aukomalla (tosi kätevää talvipakkasilla, sateella tai humalaisten mökeltessä kadulla), sulakkeet paukkuu, mikäli erehtyy laittamaan pölynimurin ja vedenkeittimen yhtä aikaa päälle, tai kylppäriin ei mahdu pesutornia, olisi tuskaa.
Talo on yli sata vuotta vanha eikä se siitä homehdu, vaikka kuinka homehduttaisit sitä tällä palstalla. Ennen tehtiin hyvää ja äänieristys on mahtava.
Viihdyn tässä erinomaisesti, toisin kuin neukkukuutioissa, joissa aikaisemmin asuin. Ahhh... oma rauha.... palvelut..... aah.... terveisiä vaan kaikille sinne Aurinkolahteen!
> Viihdyn tässä erinomaisesti
Niin, ei tarvitse kuin laskea rima tarpeeksi alas. Esim. mainintasi siitä, että ilmanvaihto on täysin tarpeeton, kun homma hoituu ikkunoita aukomalla.
Omaa pesukonetta tuskin olet ikinä osannut kaivatakaan... Sehän vain pilaisi huolella varjelemasi vanhan talon atmosfäärin.