Itse en tunne oloani hyvin masentuneeksi, tai ainakaan kovin sairaaksi. Tai sitten olen vaan tottunut tähän oloon. Olen viimeisien vuosien (3v) aikana käynyt valittamassa lääkärissä sitä sun tätä, eikä mitään syytä ole oikein mihinkään löytynyt. Nyt kuitenkin lääkäri viime pe keksi testata minulta masennuksen, sairastan kuulemma vaikeaa masennusta. o.O Itse kyllä epäilen että suurin syy saattaa olla burnout, sillä työ ja opiskelu ne tuskaa ja ahdistusta tuottavat, ei niinkään muu elämä (tai no sen muun elämän puute ehkä).
Lääkäri tuli siihen tulokseen että minun on jäätävä ainakin kuukaudeksi sairaslomalle. Tästä tuli sitten uusi stressin ja masennuksen aihe, miten voin kertoa töissä, että olen sairaslomalla?! Tunnen siitä niin kovaa syyllisyyttä, sillä _periaatteessahan_ kykenen tekemään töitä. Vaikka ne 8h töitä vievät 90% energiastani, että loppuajan vain nukun ja itken kotona väsymystä, stressiä ja kamalaa elämääni, johon ei kuulu muu kuin työ.
Miten ihmeessä uskallan/kehtaan/voin kertoa töissä että olen sairaslomalla? Olen tosissani jo harkinnut että revin sairaslomalapun ja menen vaan töihin, vaikka se saattaakin minulta hengen viedä vielä.
Lääkkeitäkin lääkäri määräsi, mutten uskaltanut niitä vielä aloittaa kun haittavaikutuksina alussa on ahdistusta, väsymystä ja pahoinvointia. En todellakaan jaksaisi enää mitään uusia vaivoja tähän, jos ei olo helpotu tästä.
Mutta joo, kiitos avusta kaikille jo nyt. Pikaisia vastauksia odottelen täällä, sillä töihin pitää mennä taas huomen aamulla jos en keksi mitä tuon ongelman kanssa tehdä. :(
(melki saman laitoin masennus-kohtaan, mutta kaipaan niin kovasti apua nyt, enkä ole varma kumpaan osastoon tämä oikeasti kuuluu..)
Lääkäri tuli siihen tulokseen että minun on jäätävä ainakin kuukaudeksi sairaslomalle. Tästä tuli sitten uusi stressin ja masennuksen aihe, miten voin kertoa töissä, että olen sairaslomalla?! Tunnen siitä niin kovaa syyllisyyttä, sillä _periaatteessahan_ kykenen tekemään töitä. Vaikka ne 8h töitä vievät 90% energiastani, että loppuajan vain nukun ja itken kotona väsymystä, stressiä ja kamalaa elämääni, johon ei kuulu muu kuin työ.
Miten ihmeessä uskallan/kehtaan/voin kertoa töissä että olen sairaslomalla? Olen tosissani jo harkinnut että revin sairaslomalapun ja menen vaan töihin, vaikka se saattaakin minulta hengen viedä vielä.
Lääkkeitäkin lääkäri määräsi, mutten uskaltanut niitä vielä aloittaa kun haittavaikutuksina alussa on ahdistusta, väsymystä ja pahoinvointia. En todellakaan jaksaisi enää mitään uusia vaivoja tähän, jos ei olo helpotu tästä.
Mutta joo, kiitos avusta kaikille jo nyt. Pikaisia vastauksia odottelen täällä, sillä töihin pitää mennä taas huomen aamulla jos en keksi mitä tuon ongelman kanssa tehdä. :(
(melki saman laitoin masennus-kohtaan, mutta kaipaan niin kovasti apua nyt, enkä ole varma kumpaan osastoon tämä oikeasti kuuluu..)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kirjoituksesi perusteella vaikuttaa, että olet todella väsynyt ja stressaantunut. Nyt viet heti huomenissa sen sairasloma lapun työpaikallesi ja hoidat itsesi kuntoon. Unohda työ ja opiskelu, nuku, lue joku hyvä romaani tai elämänkerta. Nauti vapaasta ja vietä vaikka pari yökkäri päivää. Kuljeskele luonnossa, ota vaikka eväät ja kirja mukaan ja nauti kesästä... Näin keräät voimia syksyyn ja jaksat taas opiskella ja tehdä töitä...
Ymmärrän hyvin miltä tuntuu!Tuli myös jatkoa (2vk) pitkälle ( 2vk) saikulle,enkä tiedä miten sen kertoisin...Siis tunteet lähentelee jo paniikkihäiriötä kun pitäis ilmottaa...Eikä yhtään auta että henkilö,jolle on aina ilmotettava on ilkeä, utelee ja suorastaan ivaa tästä asiasta-ikäänkuin ei muuten itse sairauden takia jo olis masentunu!Vihjaillaan suoraan että ei sua mikään vaivaa ja että turhaan vaan kiusaat työkavereitas!Niin ja vielä soitetaan lääkärille ja puhutaan ties mitä paskaa selän takana.Jouduin kerran jo vaihtamaan lääkäriä,kun loppui täysin luottamus tämän takia.Vaikka toisaalta luotin lääkäriin,en voinut luottaa etteikö esimiehen kertomat asiat olisi voineet vaikuttaa lääkäriin...Että kyllä on kauheeta elämä!Jos yhtään auttoi,niin meitä on muitakin ja koitetaan pitää yhtä!Pakko asia on niin ajatella ettei kenellekään,ei edes työnantajalle,ole hyödyksi jos ei työntekijä parane.Ja mitä pidemmälle lykkää sitä hoitoa-oli se sitten lepo,lääke jne-sitä pahemmaksi tilanne menee,saikut pitenee ja lääkekuurit samoin.Siis tosiaan luota lääkäriin!Jos hän on sinulle sairaslomaa kirjottanut,siihen on silloin syy.Hoida itsesi kuntoon-viet heti huomenna todistuksen töihin ja sitten pistät kaiken taka-alalle ja oikeasti alat hoitaa itteäs kuntoon.Lepäämällä ja tekemällä kaikkea mukavaa.Masennuksesta etenkään ei helposti parannuta,eli ylimääränen stressi pois.Voimia ja jaksamista!
...että hengissä selvisin ilmotuksesta...On tää ihan kauheeta-sydän hakkaa ja kädet tärisee...Mutta tämän jälkeen voin taas hengähtää ihan oikeesti ja ruveta keskittymään paranemiseen.Tosi paljon tsemppiä ja koita parantua :)
Ahdistuin itse hankalasta tilanteesta töissä. Meni yöunet ja sain vaikeita itkukohtauksia kesken työpäivänkin. Ensimmäinen asia,mitä työterveyshuollosta määrättiin,oli lepo. Tilanne ratkesi parhain päin levossa ja muutamalla psykologin tapaamiselle.Oli outoa jäädä sairaslomalle,mutta jälkeen päin olen lääkärin viisaudesta tuossa tilanteessa ollut todella kiitollinen. Sairasloman aikana keräsin voimia ja parissa kuukaudessa olin myös saanut uuden,paremman,työn.
kyllä se päivä paistaa vielä tähänkin risukasaan ;) ! .. itselläni hyvin samankaltainen tilanne ja sairaslomalla jo toista kuukautta
Itse olin samassa tilanteessa kuin Sinä muutama vuosi sitten. Ekan sairaslomalappuni laitoin kirjekuoreen ja vein sen illalla kun muut oli jo töistä lähteneet esimieheni työpöydälle. Mukaan kirjoitin oman lappusen, jossa kerroin mistä uupumukseni johtuu. Minäkin ajattelin, että olen petturi kun jätän työkaverini pulaan oman sairaslomani takia. Tuon ekan kerran jälkeen olen kuitenkin ollut lyhyitä pätkiä sairaslomalla ja taas tänään menen juttelemaan olostani psykiatrille sillä en todellakaan halua että uuvun niin pahaan tilanteeseen kuin muutama vuosi sitten. Silloin todella vain työpäivän jälkeen makasin sohvalla enkä jaksanut mitään muuta.
Kukaan muu kuin Sinä itse ei pidä Sinusta huolta joten ota sairasloma vastaan ja nauti siitä! Kyllä lääkäri tietää mikä on parhaaksesi.