Eli JOS kävisi niin hyvä tuuri että pääsisin ohjelmaan mukaan, niin löytyisikö ketään vastaamaan minulle näihin kysymyksiin, lisätietoja varten.
1. Saitko mitään apua lapsellesi kouluun?
2. Tiedätkö onko koulusta lähtenyt ls-ilmoitusta?
3. Saitko mielestäsi väärän dg:n psykiatrian puolelta?
4. Kauanko kesti että pääsitte neuron puolelle?
5. Kuinka nopeasti lapsi kotiutettiin, jos oli huostassa, neuron dg:n jälkeen?
6. Saitteko mitään avohuollontukitoimia?
7. Miten lapsi on kokenut tämän "rulianssin"?
8. Mikä oli huostaanoton syy?
Kenenkään ei ole pakko vastata, mutta jos haluat niin laita vaikka sähköpostia minulle, kiitos etukäteen vastauksista.
Ja tietenkään mitään nimiä tai paikkakuntia ei tarvitse kertoa.
Olisi ihan kiva tietää muidenkin kokemuksista ja että voisi puhua että me emme ole ainoita jolle näin on tapahtunut.
[email protected]
Pitäkää peukkuja, että pääsen ohjelmaan mukaan!!!
1. Saitko mitään apua lapsellesi kouluun?
2. Tiedätkö onko koulusta lähtenyt ls-ilmoitusta?
3. Saitko mielestäsi väärän dg:n psykiatrian puolelta?
4. Kauanko kesti että pääsitte neuron puolelle?
5. Kuinka nopeasti lapsi kotiutettiin, jos oli huostassa, neuron dg:n jälkeen?
6. Saitteko mitään avohuollontukitoimia?
7. Miten lapsi on kokenut tämän "rulianssin"?
8. Mikä oli huostaanoton syy?
Kenenkään ei ole pakko vastata, mutta jos haluat niin laita vaikka sähköpostia minulle, kiitos etukäteen vastauksista.
Ja tietenkään mitään nimiä tai paikkakuntia ei tarvitse kertoa.
Olisi ihan kiva tietää muidenkin kokemuksista ja että voisi puhua että me emme ole ainoita jolle näin on tapahtunut.
[email protected]
Pitäkää peukkuja, että pääsen ohjelmaan mukaan!!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
1. lapsi oli 4-vuotias ja huostattiin mummmolasta jonne mies oli häne kaapannut minun luotani, olen lapsen äiti siis.
2.lastensuojeluilmoituksia oli useita, lähes kaikki miehen tehtailemia, eri viranomaisten tai sukulaisten avustuksella.
3.saatiin ehdotttomastei väärä diagnoosi psykiatrilta, jälleen mieheni sepitysten pohjalta, lapsi ei muka osannut puhua!!!
4.pääsimme kyllä tutkimuksiin seuraavana vuonna mutta niissä todistettiin vaäitteeni oikeaksi että lapsi on normaali, silti diagnoosista ei oleluovuttu koska hoitolaiotos saa erityislapsista suuremmat korvaukset!
5.ei ole päässuyt kotiin ja minulle on mnmäärätty valvotut tapaamiset paikan päällä etten vaaan voi viedä lasta tutkimuksiin tai hoitoon!
6.avaohuollon toimen kielletty, tämä sossun määräyksellä.
7.lapsi ei jaksaisi enää olla laitoksessa.
8. huostaanoton syytä ei ole kerrottu, se on "lastensuojelulsalaisuus!"
Ja tämä oli tosi, jos haluat annan oikeat yhetystietoni ja voin vaikka tulla kertomaan telkkariin!!!!
Näkymättömät huostaanotot
Suurin osa laaja-alaisen kehityshäiriön diagnoosilla laitostetuista lapsista Hyksin piirissä ovat tosiasiassa huostaanotettuja, vaikka asiaa ei potilasasiakirjoissa näy. Huostaanotto toteutetaan kertomalla vanhemmille, että muita vaihtoehtoja ei ole. Tämä tosiasia selviää Stakesin tilastojen avulla vertaamalla Hyksin piirin tilannetta Länsi-Pohjaan. Tilastot osoittavat, että Länsi-Pohjassa vain kaksi lasta oli laitoshoidossa 7 vrk, kun esimerkiksi pääkaupunkiseudulla laitoksissa oli 268 lasta 18 626 vrk vuonna 2005*. Laitoshoito on edelleen erittäin yleistä, vaikka kansainvälisissä suosituksissa perhekeskeinen hoito asetettiin tavoitteeksi jo 10 vuotta sitten.
Näin lasten psykiatriassa toteutetaan huostaanottoa ilman hoidollista tai sosiaalista päätöstä. Meidän tapauksessamme veimme lapsen yksityislääkärille, joka lähetti tutkimuksiin Lasten linnaan. Siellä esitettiin diagnoosiksi laaja-alainen kehityshäiriö, psykoosi ja vähämielisyys. Psykiatrin mukaan diagnoosi on yhtä pätevä, kuin syöpädiagnoosi 99 % varmuudella. Emme kuitenkaan uskoneet tätä järkyttävää diagnoosia, sillä lapsi osasi lukea jo ennen koulua ja on muutenkin lahjakas. Epäilimme Aspergeria, mutta epäilyämme ei otettu todesta. Lapsi määrättiin pitkäaikaiseen intensiivihoitoon lasten psykiatriselle osastolle. Halusimme lapselle avohoitoa, mutta meille sanottiin, että muuta hoitoa ei ole. Tässä tapahtui käytännössä huostaanotto, vaikkei asiaa sillä nimellä kutsuttukaan. Asia selvisi myöhemmin, kun yritimme keskeyttää "hoidon" jolle ei ollut annettu edes takarajaa.
Lasta pahoinpideltiin osastolla kiinnipitotilanteissa, jotka alkoivat siitä, että lasta ärsytettiin tahallaan. Lapsi oli omissa oloissaan, eikä ärsyyntynyt helposti. Ruokailutilanteet olivat niitä, jossa lasta ärsytettiin pakottamalla syömään ruokaa, johon ei ollut kotona tottunut. Lääkärin mukaan lasta piti ärsyttää, jotta häntä voitaisiin hoitaa. Kun lapselle ilmaantui mustelmia, päätimme lopettaa hoidon. Mutta lääkäri uhkasi tällöin sosiaaliviranomaisilla ja poliisilla. Emme kuitenkaan antaneet periksi, ennen kuin saimme neurologin konsultaation, jossa todettiin asperger. Tämä lopetti pahoinpitelyn, mutta lasta emme saaneet kotiin. Tällöin syyksi esitettiin, että hoito kestää kaksi vuotta ja alkanutta hoitoa ei voida keskeyttää. Asia, jota ei meille aiemmin kerrottu. Kun lapsi oli ollut päivälleen kaksi vuotta osastolla saimme hänet kotiin.
Edelleenkään emme kuitenkaan voi päättää hänen jatkokuntoutuksestaan. Siitä päättää osasto, kunnes lapsi täyttää 13 ja hän siirtyy nuorisopuolelle. Ongelmana nyt ovatkin väärän hoidon tuottamat traumat ja kouluaineitten, varsinkin kielitaitojen saavuttaminen.
1. Saitko mitään apua lapsellesi kouluun?
Koulunkäyntiin lapsi ei saanut sairaalakoulussa tarvitsemaansa apua. Useimmat kouluaineet yksinkertaisesti karsittiin pois. Emme saaneet auttaa hänen kotitehtävissään. Vierailuamme osastolla ja lapsen kotikäyntejä rajoitettiin ”hoidollisista syistä”. Häneltä otettiin pois kaikki mieluiset aineet, kuten kielet, urheilu, kuvaamataito ja musiikki. Hän jäi pahasti jälkeen ikäluokastaan, jota on joutunut kuromaan umpeen. Etenkin kieliopinnot ovat täysin mahdottomia, kun ikätoverit on aivan toisella tasolla. Eikä tukiopetustakaan saa riittävästi omassa koulussaan.
2. Tiedätkö onko koulusta lähtenyt ls-ilmoitusta?
Ei meidän tapauksessa, mutta palattuaan normaalikouluun, lääkäri on soitellut opettajalle.
3. Saitko mielestäsi väärän dg:n psykiatrian puolelta?
Se on aivan varma, mutta eivät tunnusta väärää diagnoosia, vaan väittävät Aspergerin oireita edelleen psykoosiksi. Esimerkiksi lapsen pukeutumisesta tehdään numero, vaikka laaja-alaisen kehityshäiriön asiantuntijoiden pitäisi ymmärtää, että jos Asperger-lapsi pukeutuu sopimattomasti säähän nähden, se ei ole todellakaan psykoosia.
4. Kauanko kesti että pääsitte neuron puolelle?
Emme koskaan päässeet neuron puolelle. Sitkeästi pitävät lapsen psykiatrian osastolla. Ainoa mitä saimme oli neuron konsultaatio. Siinä kaikki. Eivät kuitenkaan psykiatrian osastolla seuranneet tätä konsultaatiota edes jatkohoidossa, vaan määräsivät vanhemmat ja lapsen pitkäaikaiseen psykoterapiaan, vaikka perhe halusi perheterapiaa ja Asperger kuntoutusta.
5. Kuinka nopeasti lapsi kotiutettiin, jos oli huostassa, neuron dg:n jälkeen?
"Hoito" kesti päivälleen 2 vuotta neuron dg:stä huolimatta.
6. Saitteko mitään avohuollontukitoimia?
Emme tiedä mitä ne on.
7. Miten lapsi on kokenut tämän "rulianssin"?
On mennyt lapselta lapsuus ja tärkeät vuodet kieliopinnoissa hukkaan. Lapsi lupasi haastaa hoitajansa kidutuksesta oikeuteen, kun tulee täysi-ikäiseksi.
8. Mikä oli huostaanoton syy?
Veimme lapsen tutkimuksiin päiväuneksinnan vuoksi. Mitä hoitoa saimme toteutettiin kirjoittamaton, näkymätön huostaanotto, hoidon nimissä, sillä perheen toivomaa avohoitoa ei annettu ja väitettiin, että vaihtoehtoja ei ole. Kuinka tämä voi olla mahdollista, sillä Oulussa ei laaja-alaista kehityshäiriötä kuntouteta laitoksissa - miksi siis Helsingissä ei ole vaihtoehtoja? Kymmenen vuotta sitten annettujen suositusten mukaisesti Suomessa pitäisi siirtyä avohoitoon laaja-alaisen kehityshäiriön hoidossa. Tämä ei ole kuitenkaan toteutunut Etelä- ja Itä-Suomessa.
Lähteet:
http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Mielenterveys/index.htm
http://www.stakes.fi/NR/rdonlyres/DE869520-018A-44DD-8ABB-BFE69566C371/0/Tt24_06.pdf
oikein todeksi usko.
Uskovatkohan päättäjät mitä Suomessa tehdään lapsille ja nuorille ja kuinka eriarvoisessa asemassa lapset ja nuoret ovat eri puolilla maata.
On tämä takapajula, jonne ei sivistyksen valo tahdo loistaa
ei edes vaikka eletään 2000 -lukua!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000000381&posting=22000000026774239
1. Ensin piti selvitä lapsen väärästä dg:sta ja huostaanotosta, että päästiin oikeaan kuntoutukseen ja sen myötä saatiin myös apua kouluun.
2. Luulisin, että huostan purun jälkeen uusi opettaja teki ls-ilmoituksen, mutta sossu ei sille korvaa lotkauttanut, koska tiesivät jo tilanteemme opettajaa paremmin.
3. Ehdottomasti väärän. Lapsi yritettiin tehdä siellä sairaammaksi kuin hän on.
4. Jaa-a, mistä asti laskettuna kauanko kesti?
Ensimmäisen kerran hain lapselle apua tämän vuosituhannen alussa. Silloin ei voitu vielä tehdä neuron dg-tutkimusta alle 5-vuotiaille. Toinen yritys käynnistyi v. 2004 surullisine kuvioineen, jotka viivyttivät oikean avun saamista ainakin 3, jos ei 4 vuotta.
5. Neuron tutkimuksiin ei ollut mitään mahdollisuutta, ennen huostaanoton purkua.
6. Ei oltu ls:n asiakkaita ennestään. Kun lähete lastenkodin intensiiviosastolle tehtiin, odotus sinne kesti 3 kk. Sille ajalle sossu vaati minut hyväksymään perhetyöntekijöiden käynnit, että edes yksi asia olisi tehty huostaanotossa lain mukaisesti. Eli sossu sai sanoa, että oli tarjottu avohuollon tukea ennen lapsen huostaanottoa, eikä tuki ollut riittävää :D Ei kai tanttojen kahvittelu voinut korvata psykiatrista hoitoa, mitä pellepsykiatrit lapselle väärällä dg:lla suosittelivat.
7. Tosi järkyttävänä. Pääsee monivuotiseen Kelan kustantamaan traumaterapiaan sen takia, mutta onko tässä kaikessa mitään järkeä?
8. Väärä dg, lapsi määriteltiin psykiatriseksi potilaaksi, mitä hän ei ollut. Passitettiin pikalähetteellä pitkäaikaiseen psykiatriseen hoitoon ja koska sairaalapaikkaa olisi jouduttu odottamaan toista vuotta, kirjoitettiin lähete lastenkotiin, jonne pääsi 3:n kk:n odotuksella. Ja lastenkoti vaati huostaanoton sille, että lapsi yleensä otettiin heidän osastolleen.
sillä tilanteemme oli epätoivoinen, mutta todellista apua se ei ollut sillä tuo laaja-alainen diagnoosi ei edes oikeuta mihinkään yhteiskunnan tukitoimiin, sillä vaan lisätäään hoitopaikan korvauksia!
Olisimme oikeasti tarvinneet lapselle hoitajan kotiin sairauteni ajaksi, sitten olisimme varmaan pärjänneet, muyös olisi ollut kiva jossei sossu olisi kieltänyt perheneuvolaan menoa olisin tarvinnut neuvoja lapsen uhman suhteen, muutamiltakin kuritoimenpiteiltä olisi varmasti vältytty! asiallisten neuvojen avulla! Lastani turhaan kiusattiin huostalla ja "rangaistiin" tapaamisrajoituksilla. Tämä ei mielestäni ollut oikeudenmukaista, tarvitsimme apua emme lyöntejä!
kohteeksi joutuneille perheille!
Syöpäsairaiden vanhempien lapsille tehtäviin huostaanottoihin on heidän liittonsakin puuttunut, mikä kyllä on erittäin aiheellista.
Sitten joku sossu vielä ilkesi siihenkin kirjoittaa, että "jos vanhempi ei ole kykenevä hoitamaan lasta oman sairautensa takia, on itsestään selvää, että lapsi otetaan huostaan." Kyllä on vinksahtanutta ajattelua!
Eiköhän olisi lapsen kannalta parempi vaihtoehto, että hänelle palkattaisiin hoitaja kotiin sille ajalle, niin ei tarvitsisi mihin sattuu sijareiden nurkkiin lähteä pyörimään.
Kun kaikki aiheetta huostaanotetut palautettaisiin koteihinsa, niin pelkästään niillä rahoilla tuo hoitaja-systeemi onnistuisi, ei tarvittaisi lisäinvestointeja verorahoista.
on aika suuri summa.... sellaisesta
mistä ei ole mitään takeita, tutkittua tietoa
että se hyödyttäisi, auttaisi
lapsia ja nuoria
jotka ovat huostaanotettu kodeistaan!