päätön ajatus?

Erään Suomen rannikon meloneen kanssa kun keskustelin, niin hän kertoi, että se on vain kilometri ja etappi kerrallaan melomista. Mielessä ei kannata olla jäljellä oleva koko matka. Vain päivä kerrallaan ja nautiskelua. Tarvitaan paljon aikaa (tämä on isoin ongelma useimmille, normaali vuosiloma ei oikein riitä). Sitten tarvitaan paljon erilaisia taitoja ja kokemusta sopeutua matkan aikana väistämättä vastaantuleviin hyvin vaihteleviin olosuhteisiin: kovaa vastaista ja myötäistä, tyyntä, sadetta, hellettä, kylmää. Tarvitaan hyvät varusteet ja neuvokkuutta selvitä ongelmatilanteista: rikkutumisia, terveydellisiä ongelmia ym. Kärsivällisyyttä, sopeutuvuutta, kykyä nauttia kaikesta. Jos nämä on kunnossa, niin siitä vaan.