Kertokaa, please, lisää ihmeellisistä, etten sanoisi mielikuvituksellisista, sukulaisistanne! Pian!
Kingkale ja Pertta-täti
marketta1
261392
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
en sitten ole aloitteentekijänä, piste.
Kuka Marketta siellä huutelee perääni? Minulla on paljon sukulaisia, mutta kaikki ovat todellisia, ei yhtään mielikuvituksellista sukulaista ole.
Kerro nyt hyvänen aika tarkemmin, mitä haluat tietää, esim. Lähi-Idän sukulaisista, Amerikan sukulaisista vaiko Afrikan sukulaisista. Piiri on laaja enkä siksi osaa aloittaa mistään ennen pientä vinkkiä.
Pertta on vanhempi kuin minä ja muistaa veitsenterävästi vanhoja asioita, todella kaukaisia, jo ennen syntymääni tapahtuneita. Pieni pyyntö Pertan suuntaan tässä tapauksessa on oikeutettua.
Kirjoittelemisiin.
Mitä kummaa sinä, hyvä ihminen, tarkoitat tuolla
"ihmeellisillä, mielikuvituksellisilla " sukulaisilla?
Minullako niitä muka on? Ei ole, todellakaan. Ovat hyvin tavallisia, suorastaan arkipäiväisiä ja ettenkö sanoisi myös joutavanpäiväisiä. Sanoisin. Ja sanonkin.
Kingkale, jota usein sukulaispojakseni nimitän, ei ole oikeastaan sukulaiseni ollenkaan. Minä olen hänen anoppinsa äidin täti.
Mutta koska minulla ei ole alenevassa polvessa sukulaisia lainkaan, olen ajatellut tehdä hänestä suuren omaisuuteni ainoan perijän.
Asia on kuitenkin vielä vakaan harkinnan alla.
Kingkalen sisar, Charlotta Amelie Cloetta, on toinen vaihtoehto.
Minulla on vain yksi sisar eikä hänkään ole kokonaan sisareni, vain puoliksi. Adalmiina, joka asuu Uudessa-Zeelannissa ja on tulossa pikapuolin luokseni vierailulle.
Serkkuja onkin sitten romaanin verran, ainakin jos otetaan huomioon kaikki kaukaisemmatkin, Arabiemiirikuntaa myöten.
Isäni puolelta sukuni on hyvin värikäs. Hänellä itsellään on veli- ja sisarpuolia joka puolella maailmaa.
Mutta me olemme niin sukurakkaita, että kaukaisimmatkin sukulaiset ovat kaikki serkkuja ja hyvin rakkaita myös.
Ensimmäisen anoppinsa äidin täti. Siis ensimmäisen.
Muut ovatkin olleet, sekä anopit että vaimot, vähän sitä sun tätä.
Täälläkö sinä lymyiletkin flirttailemassa kaikenlaisille huitukoille?
Onhan siitä vuosia, kun on tavattu, kun meille tuli silloin pikkuinen riita. Mutta sovitaan se.
Kivasti olen elellyt jättämäsi pienen perinnön turvin. Toisaalta olisi ollut kiva tavata juhlissasi, mutta et ilmeisesti saanut minulle kutsua perille, kun osoite oli tuntematon.
No, hyvin menee minulla, kuten näköjään Sinullakin rakkahin Pertta, mutta lisä perintöjä viellä kaipaisin ja olisihan se mukavaa nähdäkkin pitkästä aikaa. Vai mitä?
Et suinkaan sinä vain ole kauan kaivattu Yolanda Carmiina Esteriita-serkkuni?
Mikä ilon päivä! Kyllä sinua on etsitty monen yksitysietsivän voimin, mutta hyvin olet pysynyt piilossa.
Olet näemmä vaihtanut nimeä, joten eihän se mikään ihme olekaan, että sinua ei ole löydetty.
Vai olet sinä sen pikkuruisen miljoonalahjoitukseni turvin näin kauan elellyt? Eipä se sinulle ole voinut kovin korkeaa elintasoa antaa.
Riita on sovittu, mitäpä tuota enää muistelemaan. Sinä veit minulta kolme miestä, mutta olen jo antanut anteeksi. Hyvä on ollut neiti-ihmisenä elellä.
Ja kun totta puhutaan, niin kyllähän se miljoona oli pelkkä lahjus, jotta saataisiin sinut pois maisemasta, muistaakseni Kuubaan lähdit.
Joko olet sieltä palannut?
Syntymäpäiväni on heinäkuun lopulla ja koska kutsukortteja on luultavasti vielä jäljellä, pyydän hovimestaria pistämään sinulle yhden.
Ilmoita vain osoitteesi.
Minähän se täällä. Äläkä kanna enää kaunaa niistä viemistäni miehistä, vaikka yhden nappasinkin niistä pidemmäksi aikaa. Voi, että Sinulla on hyvä muisti.
Jätin kyllä jo senkin miehen retaleen, vaikka sinnittelinkin yli 40-vuotta hänen kanssaan. Ei siitä olisi ollut Sinullekkaan muuta kuin harmia.
Juhliisi kyllä aion tulla, vaikka olenkin tuon heinäkuun lopun siellä erämaa mökilläni, jonka tulin hankkineeksi niillä perintörahoilla, vaikka eihän ne olleet viellä se lopullinen perintö. Eihän rakas Pertta?
Nyt, kun olemme sopineet näin julkisesti riitamme, niin pakistaan tässä lähimiten lisääkin. Ainahan se on hyvä näitä kuulumisia vaihtaa, että ei kaikki kuulu tuolta ns. vääränkoivun takaa. Kas`kun näitä juoruja aina kuulee ja minustakin on jo epäilty, etten sukuusi kuuluisi.
Siitäpähän saivat epäilijät.
Minä olen myös Pertta-tädin sukua vaikka en sukulainen olekaan. Minut on otettu sukuun ikäänkuin "ottopoikana" jo monen monta vuotta sitten ja koko laaja suku on tullut minulle hyvin tutuksi, rakkaaksi ja läheiseksi.
Samoin on Helgen laita.
Helge, joka ei ole oikein sukurakas, eipä hänellä ole edes sukua, jota rakastaisi, on välillä hyvin ihmeissään meidän tiukoista sukusiteistämme.
Pertta-tädiltä saa aina tarvittaessa apua ja hyvin usein myös silloin, kun sitä ei haluaisi eikä edes tarvitsisi.
Pertta-tädin (lähi)muisti ei ole enää ihan niin terävä eikä hänen älynsä kovin valpas, mutta muuten mimmi on pelkkää rautaa.
Ja täyttää heinäkuussa 90 vuotta! Sitä ei ikinä uskoisi, kun katsoo hänen menoaan kaupungilla. Korkokengät kopisevat, kukkamekon helma liehuu ja mekon väreihin soinnutettu valtaisa lierihattu on keimailevasti kallellaan.
On siinä raksapojilla hiki pinnassa muustakin kuin työstä!
Eikö keväällä ollut Kingalen puolesta juttua noista Pertta-tädin sunttäreistäkin?
Oliko se niin, että ne pidetään suureen tyyliin, suurella mantereella, suurella vierasmäärällä?
Kiitos vinkistä, käyn lukemassa. Sitä kautta ehkä tutustun paremminkin tähän sukuun. Omassani ei ole kehumista, pelkkiä roistoja jne.
Pauli-kumminkin kuulumisia olis kiva kuulla.
Tulin siis mökiltä, ja menen sinne takaisin vasta silloin kun ilma on todella lämmin.
Ilmoista ja itsestäni minun ei tosin pitänyt puhua, vaan pitäytyä ketjun teemassa, sukulaisissa.
Hyvä kun heitä on vähän, parempi kun ei olisi laisinkaan.
Saan säännölliset haukkumiset yhdeltä siskoistani, vaikka en tekisi mitään, ja varsinkin silloin kun teen. Nimittäin, onnistun aina tekemään kaiken väärin.
Mahdollista myöskin, että ärsytän....tahattomasti, tai tapani mukaan tahallisesti.
Hyviä sukulaisuussuhteita vain teille "paremmalle väelle", aatelisille!:)
mielikuvituksen tuotetta itsessään.Harva taitaa uskoa kingkaleen ja perttaan,niin menee mielikuvituksessa heidän juttunsa,ainakin minä uskon sillä tavalla.
Jos kysyn onko Pertalla suonikohjuja,tokkopa vastaa.Ja kingkalelta jos kysyn onko hän tosissaan bisnesihminen,tokkopa vastaavat. Plää plää kirjoituksilleen.
silmäkulmaan;)
on lukijan silmissä, kuten kauneus katsojan :)
Hulvatonta luettavaa, usko vaan!
Ettäkö minä olisin mielikuvituksen tuotetta?
Kävin salin peilin edessä varmistamassa, että olen tosiaan olemassa ja sen jälkeen pyysin taloudenhoitajaani, neiti Entistä nipistämään minua saadakseni todeta, että en ole pelkästään peilin tuottama kuvajainen, vaan ihan oikeaa lihaa.
Verta olen varmaan myös, mutta verikoetta ei neiti Entinen suostunut ottamaan.
Läskiä minussa ei ole milliäkään, siitä pitää päivittäinen telinevoimisteluharrastukseni huolen.
Minulla ei myöskään ole suonikohjuja, siitä voin toimittaa kirjallisen todistuksen herra/rouvahenkilön toivomuksesta/vaatimuksesta.
Olen myös aivan täysipäinen naisihminen, varteni on sorja, samoin sääreni, hipiäni lähentelee täydellisyyttä (mutta niin sietääkin lähennellä, ovat ne hoidot niin kalliita olleet).
Mitäpähän sanoisi rakas äitivainajani, jos kuulisi yht´äkkiä, että minä olenkin vain mielikuvituksen tuotetta!
Vihdoikin uskallan lähestyä Teitä, korkeasti arvostettu Pertta-täti. Olen sukututkimuksessani miellyttäväksi yllätyksekseni todennut sukulaissuhteemme. Minä, allekirjoittanut polveudun
suoraan ritari Kannuskääpän ja Amelia von Sutzin (kartanonherra Sutzin esikoistytär) salaisesta suhteesta. Vanhoilla päivillään kartanonherra Sutz tuli tunnontuskiin ja myönsi, että hän häpeän salatakseen karkoitti ritari Kannuskäpään etelämantereelle. Sutz oli myöskin muistanut minua testamentissaan ja jätti minulle Kaivopuiston pitsihuvilansa. Olen jäljemmin päässyt avioliiton armaaseen satamaan ja alkanut opettelemaan miekkailua. Jos tunnette harrastustani (etten sanoisi elämäntehtävääni) kohtaan hitustakaan mielenkiintoa, olen aina käytettävisänne. Olen myöskin saanut arvostusta taloudenhoidostani ja näinollen olisin varmasti sopiva pitämään huolta jälkeenne jäävästä omaisuudestanne.
Armeliain terveisin Amélia af Cornelius.
että minua ei kiinnosta tämmöinen huu haa.
Mutta sallin sydämestäni tämän hulluttelun niille jotka tästä pitävät.
Kun nään sanat pertta-täti ja King-kale jätän lukematta.
ainoa. Onko se yksi ja sama henkilö, kun tätä satuilee, miten muuten osaisivat heti kaikki Perttat, Sieväskät, Pauli-kummit ynnä muut olla mukana!
Ellen olisi hieno nainen, sanoisin nyt, mitä mieleen ensimmäiseksi juolahti.
Miten minä muka voisin olla minä ja vielä joku toinen ja ehkä kolmaskin?
Mitenkähän tämän nyt kauniisti muotoilisi?
Hm.
Lähdetään siitä, että Kingkale on mies ja Pauli-kummi on mies. Minä taas olen nainen ja päätellen Sieviskän siviilisäädystä, rva, on hänkin nainen. Sitä en kuitenkaan mene täysin takaamaan, koska en ole häntä milloinkaan tavannut.
Jatketaanpa eteenpäin. Miehillä ja naisilla on joitakin eroavaisuuksia. Enempää niitä tässä luettelematta, kerron vain sen tärkeimmän eron.
Minun lauluääneni on huomattavasti korkeampi kuin miesten yleensä ja varsinkin minun sukuni miesten.
Vieläkö tarvitaan muita todisteita?
Loput löytyvät kyllä sitten esim. anatomian oppikirjasta, mutta ehkä ei nyt sentään niin pitkälle tarvitse mennä erottaakseen naisen miehestä.
muualle sitten, jos ei kiinnosta
Sukulaisia alkaa siis ilmestyä joka nurkan takaa. Onko liikkeellä ennenaikaisia huhuja minun kuolemastani, kun perinnönjakajia on pian enemmän kuin jaettavaa perintöä?
Huomenna annan perhekuntamme viralliselle sukututkijalle, Academus Koikkalaiselle, tehtäväksi tutkia sukupuutamme uudelleen ja tiuhan seulan kanssa.
Jos on pienintäkään syytä otaksua teidän, hyvä rouva, kuuluvan arvossapidettyyn sukuumme, toivotan teidät tervetulleeksi rakkaana serkkuna.
Se ei vielä tosin anna teille perintöoikeutta, mutta nostaa suuresti arvoanne Kaivopuiston muissa huviloissa ja pienemmissäkin arvotaloissa, pikku yksiöistä puhumattakaan.
Jos taas sukupuumme ei tunnista teitä (eikä siis myöskään ja varsinkaan Academus Koikkalainen), langetan päällenne ikuisen häpeän ja julkisen nöyryytyksen yrityksestä huijata suuren suvun mahtinaista.
Minun Armoni
Pertta-täti
Ei ole ihme, että neiti Pertta on sukunsa tahtonainen.
Noin voi puhua vain todellinen syntyperäinen aatelinen. Puolustaa vaakunaansa ja sen puhtautta.
King Kalen oikein piileskelee?
Rva sievänen ei nim ole lainkaan kiinnostunut tädeistä.
Suokaa anteeksi, siis ainoastaan miehistä.
Saanko pyytää, hra King Kale, sulkeudun suosioonne.
että Pertta-tädin sukulaispoika King Kale, vaikka onkin hieman huikentelevainen, on kyllä erittäin mieluisa minulle.Tarkoitan siis, että kun hän on niin aatelinen, hieno ja rikas, olen aivan ihastunut häneen.
Ei haittaa hänen kaljunsa ja iso mahansa tässä tapauksessa.
sillä viestin otsikko oli juuri pertta-täti ja kingkale ja silti vastasit. Jätät muka lukematta hehhhh.....
Siis pakkoko lukea, jos ei kiinnosta? Minua ainakin kiinnostaa tuon suvun tarinat. Olisko vähän kateutta mukana savolaisaatelisella?