Olen tekn. YO ja innokas metsämies. Miedän metsästysseuralla ainakin on saaliskiintiö, mitä minun ei ole koskaan tarvinnut ylittää. Se on asetettu suojelemaan riistakantoja, eikä metsästäjien harmiksi "estämään" tappamista.
Hirvestyksen koen todella tarpeelliseksi liikenteen kannalta, koska kotiseudullani hirvikanta on runsastunut OIKEIN säännöstellyn metsästyksen ansiosta, mutta varjopuolena myös hirvikolarien määrä on kasvanut hirvikannan kasvun myötä. Ja se on rumanäky, kun kolarissa haavottunut hirvi raahaa halvaantuneita takaraajoja ojassa karkuun yrittäessän ja kenelläkään ei ole mitään millä tuon eläin-rukan päästäisi tuskistaan. Mutta on totta että meissä metsästäjissä on niitä jotka eivät vielä ole oivaltaneet metsästyksen jaloutta, mutta henkilö kohtaisesti neuvon ja keskustelen nuorten metsämiesten kanssa kun heitä kohtaan ja yritän olla esimerkkinä, hyvänä sellaisena.
Suomen luonto on totutettu metsästykseen, jos metsästys kiellettäisiin, niin riistakannat räjähtäsivät kasvuun muutaman vuoden sisällä. Ensin ns. saaliseläimet ja sitten petoeläimet. Lopulta sairaudet (esim. jänisrutto) tappaisi eläimet lähes sukupuutoon lyhyessä ajassa, koska riistakanta olisi hallitsematon ja sairaudet leviäisivät kuin kulovalkea. Loputulosta on hankala ennustaa, mutta se ei hyvältä tulisi näyttämään. Eli metsästäjä on toisaalta paras luonnonsuojelija, eikä sitä käy kenenkään kieltäminen.
Hirvestyksen koen todella tarpeelliseksi liikenteen kannalta, koska kotiseudullani hirvikanta on runsastunut OIKEIN säännöstellyn metsästyksen ansiosta, mutta varjopuolena myös hirvikolarien määrä on kasvanut hirvikannan kasvun myötä. Ja se on rumanäky, kun kolarissa haavottunut hirvi raahaa halvaantuneita takaraajoja ojassa karkuun yrittäessän ja kenelläkään ei ole mitään millä tuon eläin-rukan päästäisi tuskistaan. Mutta on totta että meissä metsästäjissä on niitä jotka eivät vielä ole oivaltaneet metsästyksen jaloutta, mutta henkilö kohtaisesti neuvon ja keskustelen nuorten metsämiesten kanssa kun heitä kohtaan ja yritän olla esimerkkinä, hyvänä sellaisena.
Suomen luonto on totutettu metsästykseen, jos metsästys kiellettäisiin, niin riistakannat räjähtäsivät kasvuun muutaman vuoden sisällä. Ensin ns. saaliseläimet ja sitten petoeläimet. Lopulta sairaudet (esim. jänisrutto) tappaisi eläimet lähes sukupuutoon lyhyessä ajassa, koska riistakanta olisi hallitsematon ja sairaudet leviäisivät kuin kulovalkea. Loputulosta on hankala ennustaa, mutta se ei hyvältä tulisi näyttämään. Eli metsästäjä on toisaalta paras luonnonsuojelija, eikä sitä käy kenenkään kieltäminen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olen iloinen, kun joku osaa esittää kantansa ilman suuria mielenkuohuntoja. Itse metsästän lähinnä pienpetoja, ja katson työni riistansuojeluksi parhaimmillaan. Rakastan metsässä kävelyä (joskin olen aika hyvä eksymään), ja se on mielestäni metsästyksen paras osa. Kiitos sinulle toni. Lisää teitä tarvitaan.
Kuulepas luonnosuojelija. Suomen luonto on pärjännyt vuosituhansia ilman metsästäjiä ja nyt se jostain syystä onkin sitten täysin riippuvainen teistä hyväntekijöistään. Mukaasi Suomen luonto on "sopeutettu" metsästykseen. Kuinkahan pitkään arvelisit "takaisinsopeutumisen" kestävän? Ja mitenköhän se on mahdollista, että suojelualueilla luonto kuitenkin näyttää voivan itseasiassa yllättäen ihan hyvin!?
Käytännössä esim. hirvestys on välttämätöntä, jotta kolarimäärät eivät nousisi kohtuuttomiksi. Luonnollinen susikanta pitäisi kuitenkin hirvet kurissa. Susia taas emme voi hyväksyä, kun ne ovat niin hirveän vaarallisia. Ja vievät sitäpaitsi pihoista ne koirat, joita käytetään hirvenmetsästyksessä... Eikös olekin mielenkiintoinen kehäkuvio!?
Jos metsästys lopetettaisiin, alkaisivat luonnossa normaalit kannanvaihtelut ja lajien välinen luonnollinen tasapaino toimia kuvailemallasi tavalla - ylitiheässä kannassa leviävät myös taudit yhtenä tämän tasapainon luonnollisista osatekijöistä. Petojen määrä kasvaisi ja seurailisi sitten pienellä viiveellä saaliseläinten kannanvaihteluita.
Jotkin lajit vähenisivät aluksi rankasti, mutta mikään ei todennäköisesti kokonaan häviäisi - ehkä luonnollisiin oloihimme sopeutumattomia tuontilajeja lukuunottamatta. Tasapaino löytyisi muutaman eläinsukupolven kuluessa. Siihen ei metsästäjiä tarvittaisi. Metsästäjille on kerrottu metsästyksen olevan parasta riistanhoitoa, jolloin se metsästäjien mielissä kääntyy myös luonnonhoidoksi ja -suojeluksi - ihmien kun uskoo helpommin sen, mitä haluaa uskoa.
Luonnonsuojelua metsästys nyt ei kuitenkaan todellisuudessa ole. Ei luonto ihmistä tarvitse voidakseen hyvin.
Väitätkö metsästäjien olevan 2000-luvun ilmiö ainoastaan. Mielestäni ihmiset ovat metsästäneet yhtä kauan kuin ovat tätä maata tallanneet. On säälittävää väittää semmoista mistä ei tiedä itse yhtään mitään. Eläimiä on metsästetty aina ja tullaan aina metsästämään. Entä jos susi vaikka tappaa pienen lapsen? Siinä vaiheessa kun eläin tappaa ihmisen niin niiden tuomio on minun osalta annettu. Kantojen pitää olla niin pienet ettei niistä koidu haittaa ihmisille. Jos susia ja karhuja olisi niin paljon, että ne pitäisi kannat kurissa niin niistä koituisi paljon vaaraa ihmisille. Lue esimerkiksi kanadan tämän hetkisistä riistakannoista. Järkevä metsästys kunniaan!!!
Kyllä, ihmiset ovat metsästäneet niin pitkään kuin ovat olleet - raadonsyöntivaiheesta päästyään. Ensin Afrikassa, loppujen lopuksi tässäkin maassa. Ero on siinä, että tuolloin ihminen oli itsekin osa sitä ekologista kokonaisuutta, yksi saalistajista, jonka kanta vaihteli niinkuin muidenkin saalistajien, noin niinkuin osana luontoa. Emme olleet muuttaneet ympäristömme tilaa radikaalisti niinkuin nyt olemme tehneet. Kilpailimme muiden lajien kanssa emmekä olleet ylivoimaisia muiden kantojen säätelijöitä.
Sinä voit sitten alkaa harventaa susia. Varsinais-Suomessa oli 1800-luvulla yksi vanha, sairas susiyksilö, joka vei lapsia pihoista. Tililleen tuli useita ihmisuhreja. Että ei muuta kuin lähdet vaan susimetsälle! Ja karhuthan voit ampua siinä ohimennen, eihän Imatran surullisesta raatelutapauksesta ole montaakaan vuotta. Että ei muuta kuin suurpedot hengiltä vain!
Jos yksilötasolla puhutaan, niin yhtään ihmisen kimppuun käynyttä suurpetoyksilöä ei luultavasti ole Suomessa tällä hetkellä hengissä.
Järkevä metsästys on pakollista ja OK - minkä muuten sanoin tuossa edellisessäkin kirjoituksessani, jos viitsit sen ihan kunnollakin lukea. Häirikköpedot pitää poistaa ja hirvikantaa säädellä. Lähinnä kirjoitin siinä, että mielestäni metsästys ei ole luonnonsuojelua.
Kanadalaiset ovat itse munanneet asiat ja antaneet petojen tottua ruokaa pullollaan oeviin roskalaatikoihin kylissä ja kaupunkien laitamilla. Suurpetojen pitämiseksi poissa pihapiireistä on paljon muitakin keinoja kuin hengiltä ottaminen. Niitä ei vain haluta edes kokeilla. Ainakaan täällä Suomessa.
Jos syytät minua tietämättömyydestä, niin voisit osoittaa tietysti jotenkin oman vankan tietopohjasi. Näillä palstoilla, katsos, on meillä muillakin kuin varsinaisilla petotukijoilla (jollainen ilmeisesti olet) oikeus ilmaista mielipiteemme - pidit sinä siitä tai et.
Ajatteletko tätä peto-asiaa sillä tavalla ku joku pöllö? Mitäs sen väliä, jos nyt joku susi jonkun lapsen syö. Ei kosketa sua tippaakaan. Mites lapsen vanhemmat? Entä jos lapsi olisi sinun?
Entä jos se ei olisikaan susi vaan naapurin koira? Millaiset ovat reaktiosi silloin?
Miksi sen pitää olla välillä niin vaikeata erottaa herttainen ja kaunis eläin siitä takkuisesta verenhimoisesta ja niin pelottavasta pedosta. Se on kuin kauneus, joka on hassusti katsojan silmissä.
Mutta otsikossasi kysyit luonnon kestävyyttä. Voi kertoa sinulle, että suomen metsästyspolitiikka noudattaa kestävän kehityksen linjauksia, ja pyrkii pitämään kannanvaihtelut tasaisina. Eli pyyntilupia myönnetään esitutkitun tiedon perusteella. Sen mukaan millainen poikastuotanto on ollut, ja miten kanta muuten on kehittynyt. Tätä kutrsutaan myös riistanhoidoksi.
Pellenä en itseäni pidä, koska pystyn mielestäni perustelemaan kantojani ihan järkevästikin, suuremmin asiaan tunteella suhtautumatta.
Niin, susillahan tosiaan on tapan lapsia jatkuvasti syödä, eikö? Luepa hiukan aikaisempi viestini tässä kejussa, niin tiedät, että susi ei ole ihmisen kimppuun Suomessa käynyt tiettävästi yhtään kertaa 150 vuoteen. Terve susi ei tiettävästi koskaan.
Jos naapurin koira tappaisi lapsen, tappaisin heti sen naapurin koiran. Jos susi tappaisi lapsen, pitää se susi tappaa hetimiten. Mutta en voi vaatia sen naapurin koiran tappamista ennenkuin se on jotain pahaa tehnyt. Suden kohdalla näin siis voi tehdä?
Pidän naapurin koiraa lapselleni huomattavasti suurempana vaarana kuin sutta.
"...Verenhimoinen ja niin pelottava peto". Kerro nyt, mihin tämä käsityksesi perustuu! Sudet tappavat pääasiassa hirviä (paha, kun hirviporukoille ei riitä kaadettavaa!), peuroja, poroja (paha paha - nehän ovat ihmisen omaisuutta - mutta kun susi ei niitä oikein metsäpeurasta erota!). Loput kymmene prosenttia saaliista on pieneläimiä, myyriä, jäniksiä ym. ja myös ihmisen hyötyeläimiä - lampaita, koiria jne. Sudesta ei koskaan tule kasvissyöjää - saalistus on osa sen luonnollista toimintaa. Kerro nyt, miksi se on vernehimoinen ja vaarallinen peto, pliis! Mitä muuta sinulla on heittosi tueksi kuin väärä mielikuva!?
Otsikkoni luonnon kestävyys oli pieni heitto ja haaste edellisen viestin kirjoittajalle, joka käytti nimimerkkiä "Luonto".
En kysele luonnon kestävyydestä täällä yhtään mitään. Luonto voi kestää mielestäni harkitun metsästyksen, mutta se on kuin kärpäsenkakki sen rinnalla, mitä muu ihmisen toiminta maailmanlaajuisesti luonnolle tekee. Sitä luonto ei kestä.
"...Tätä kustutaan myös riistanhoidoksi". Niin, nimenomaan niistä lähtökohdista, että metsän eläimet ovat ennenkaikkea riistaa - johan tuo käyttämäsi termikin kertoo sen. Useimpien lajien kohdalla Suomen metsästyspolitiikka onkin ihan järkevää - riistanhoidon kannalta. Luonnon ja luonnonsuojelun kannalta se ei ole. Kyllä ne kannat ovat aina kurissa pysyneet ennen ihmistäkin - toistensa avulla. Tämä nyt tosin on haihattelua siinä mielessä, että kyllähän me ihmiset nyt olemme täällä ja sillä hyvä.
En ehtinyt lukea koko viestiäsi, mutta alusta vähän...
Oletko kuullut että susi on hyvä oppimaan? Mitä luulet sen tekevän, kun on saanut lounaakseen maukkaan ihmislapsen? Montako lasta se siytten sinun mielestäsi saisi syödä, ennenkuin asialle kannattaisi tehdä jotain?
...se mun edellinen viestini kokonaan jos jaksat.
Tämä spekulointi ihmislapsien syönnillä on kummallista - eiväthän sudet tee sitä! Miksi helvetissä niitä pitää tappaa jonkin sellaisen takia, jota ne eivät ole tehneet? Taitavat taas kummitella vanhat Punahilkka-sadut taustalla...
En väitä, etteikö sudella ole edellytyksiä tappaa ihminenkin, mutta niin on hirvellä, ilveksellä, karhulla (joka sen on tehnytkin), ahmallakin. Kaikki suuremmat eläimet ja osa pienemmistäkin kykenisi periaatteessa tappamaan ihmisen -ainakin lapsen. Mutta kun ei sellaista ole tapahtunut. Mitään faktaa tai näyttöä ei yksinkertaisesti ole ainakaan minun tietooni kantautunut.