kaksi kissaa. Kun olin vähän aikaa ilman autoa, ja en käynyt siellä. Heti kun sain auton, sanoi toinen tytöistä, että äiti tulethan nyt käymään.
Lupasin, mutta en muistanut allergiaani, ja etttä käytän astmalääkkeitä.
Suvussani on äitin puolelta astmaa. Ja olen itse erittäin allerginen. Ja joskus aikasemmin tuntui, että vaikka mitä tekis, niin elämä tuntui toivottomalta. Oli 4 erilaista astmapiippua, ja erilaisia tableetteja, terveyskaupan lääkkeet luettuina toistakymmentä kappaletta.
Äitini kuitenkin tiesi paljon näistä asioista, ja osasi tiedon puolesta auttaa. Mutta luin myös itse paljon erilaisia lehtiä ja kirjoja tästä sairaudesta, olin astma ja allergialiitossa jäsen.
On sanonta, että Tieto on valtaa ja niinpä luettuani kaikki mitä sain käsiini. Astma ja alleriani helpottui, kun aloin ymmärtää, että mistä asiat johtuu.
Mutta minusta ei tullut niin tervettä, että sietäsin eläimiä, joissa on karva.
Enkä oikein tiedä mitä tehdä, kun lapsillani on nämä kissat.
Yritin käydä tyttöni luona pari kertaa, ja olin erittäin huonossa kunnossa sen jälkeen.
Nyt sanoin toiselle tytölleni, että mitenkähän voin käydä teillä, kun olette hommaneet kissat.
Hän vastasi, että meillä on nahkasohvat, että ne on helpot sen puoleen, että niihin ei tartu karvat. Ja sitä voi imuroida.
En tiedä mitä tehdä, että saisin lapseni ymmärtämän tämän asian. Kumpikaan tytöistäni ei ole ilmeisesti tullut äitini sukuuun. Ja tervettä ihmistä taitaa olla aika vaikea saada ymmärtämään tätä sairautta.
Onko muilla tällaisia ongelmia, ja miten te menettelette.
Aikasemmin oli myös ystävien kanssa tällaiset ongelmat, mutta se oli vaikeaa, kun oli kukkia ja he sanoivat jälestä päin; Että ei sillä mtään ole,koska kuitenkin käy kylässä vaikka on kukkia.
En halunut olla yksin, ja olin sairas, kun kävin kylässä jossa olin kukkia.
Mutta nyt en ole enää jaksanut taistella, vaan olen vetäytynyt yksinäisyyteen.
Lupasin, mutta en muistanut allergiaani, ja etttä käytän astmalääkkeitä.
Suvussani on äitin puolelta astmaa. Ja olen itse erittäin allerginen. Ja joskus aikasemmin tuntui, että vaikka mitä tekis, niin elämä tuntui toivottomalta. Oli 4 erilaista astmapiippua, ja erilaisia tableetteja, terveyskaupan lääkkeet luettuina toistakymmentä kappaletta.
Äitini kuitenkin tiesi paljon näistä asioista, ja osasi tiedon puolesta auttaa. Mutta luin myös itse paljon erilaisia lehtiä ja kirjoja tästä sairaudesta, olin astma ja allergialiitossa jäsen.
On sanonta, että Tieto on valtaa ja niinpä luettuani kaikki mitä sain käsiini. Astma ja alleriani helpottui, kun aloin ymmärtää, että mistä asiat johtuu.
Mutta minusta ei tullut niin tervettä, että sietäsin eläimiä, joissa on karva.
Enkä oikein tiedä mitä tehdä, kun lapsillani on nämä kissat.
Yritin käydä tyttöni luona pari kertaa, ja olin erittäin huonossa kunnossa sen jälkeen.
Nyt sanoin toiselle tytölleni, että mitenkähän voin käydä teillä, kun olette hommaneet kissat.
Hän vastasi, että meillä on nahkasohvat, että ne on helpot sen puoleen, että niihin ei tartu karvat. Ja sitä voi imuroida.
En tiedä mitä tehdä, että saisin lapseni ymmärtämän tämän asian. Kumpikaan tytöistäni ei ole ilmeisesti tullut äitini sukuuun. Ja tervettä ihmistä taitaa olla aika vaikea saada ymmärtämään tätä sairautta.
Onko muilla tällaisia ongelmia, ja miten te menettelette.
Aikasemmin oli myös ystävien kanssa tällaiset ongelmat, mutta se oli vaikeaa, kun oli kukkia ja he sanoivat jälestä päin; Että ei sillä mtään ole,koska kuitenkin käy kylässä vaikka on kukkia.
En halunut olla yksin, ja olin sairas, kun kävin kylässä jossa olin kukkia.
Mutta nyt en ole enää jaksanut taistella, vaan olen vetäytynyt yksinäisyyteen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hankalaahan se on, kun on allergioita ja on vältettävä omia sukulaisiaankin. Itselläni ei ole eläinongelmaa, mutta eräällä ystävälläni voin käydä kylässä vain, jos oleskelen makuuhuoneessa ja sitenkin vain lyhyen aikaa. Onneksi minulla on ollut sellaisia sukulaisia ja ystäviä, jotka ymmärtävät. Kesällä kyläily on helpompaa, kun voin järjestää itselleen tuolin takapihan tai parvekkeen oviaukkoon ja istua siinä muiden ollessa sisällä. Tai vähintäänkin voi parkkeerata itsensä avonaisen ikkunan eteen. Kyllä sitä moneen kiipeliin keksii keinot, ja sittenpähän muitten, terveitten, tulee konkreettisesti nähtyä oma sairaus - saa taas parempaa ymmärrystä osakseen ja elämä helpottuu siltä osin. Voimia ja zemppiä kaikille näitten juttujen kanssa painiskeleville!
mutta vaan toisella tyttärellä kissoja. Minulla ei ole astmaa, mutta allerginen olen vaikka mille ja eläin pöly kuuluu niihin. Vanhimmalla tyttärellä nämä kissat on ja täytyy tunnustaa etten hänen luonaan juurikaan kyläile, koska olen tosi tukossa sen jälkeen. Kahdella pojallani on astma ja heille olen käyttänyt nenähuuhtelua jos on oltu sellaisessa paikassa missä eläimiä on. Eihän se tietysti auta kun noihin yläosan rööreihin, mutta auttaa kuitenkin. Nämä on sellaisia juttuja mihin ei yhtä ohjetta ja kikkaa ole.
Sen olen huomannut, että jos ihmisellä on sairaus joka ei näy päälle on sitä terveiden tosi vaikea ymmärtää. Vielä sen jotenkin omien lasten kohdalla yrittää ymmärtää mutta jos toiset aikuiset ei välitä niin se kyllä sapettaa.
Osta jotain tehokasta allergianenäsumutetta ja käytä sitä, kun olet tyttäresi luon vierailulla. Minä ainakin kestän noiden sumutteiden kanssa tilapäiset "häiriöt".
Anoppi ja appi ottivat koiran. Minä erittäin allerginen koiralle eikä edes mitkään allergialääkkeet auta, koska mulla oireet menee suoraan keuhkoihin eli saan pahan hengenahdistuksen astman takia.
Nyt on sitten välit menneet, koska en siellä enää käy kylässä eivätkä lapsenikaan mielellään lähde ilman minua. Pattitilanne.
Itsekin olen loukkaantunut, koska ovat aina tienneet mun pahoista eläinallergioista. Silti ottivat koiran...
Ei kai niiden nyt tarvitse elämäänsä järjestää sinun ongelmiesi mukaan!!
Ja se lasten meno sinne isovanhempien luokse riippuu aivan sinusta. On tyhmää sinulta, ettet halua antaa lastesi olla isovanhempien kanssa tekemisissä omien ongelmiesi vuoksi. Ei kai niistä tarvitse muiden kärsiä?
Nimimerkin ”anopitta” appivanhemmat ovat joutuneet valitsemaan koiraharrastuksen ja kanssakäymisen miniän/vävyn välillä. Appivanhemmat ovat katsoneet, että koiraharrastuksesta on enemmän iloa kuin miniän/vävyn seurasta. En yhtään ihmettele, että nimim. ”anopitta” on loukkaantunut!
Tuntematta tapauksen taustoja tuntuisi kuitenkin siltä, että pallo on appivanhemmilla. Olisivatko he voineet hankkia ulkokoiran ja muutenkin järjestää asiat niin, ettei koirapölyä olisi asuintiloissa? Ovatko he tarjoutuneet vierailemaan useammin lasten ja lastenlasten luona? Ääritapauksessa he olisivat voineet tarjoutua kustantamaan miniälle/vävylle siedätyshoidon. Tämän hoidon tulos on tosin epävarma ja erittäin kallis, varsinkin kun julkisella puolella ei siedätyshoitoa lemmikeille anneta. En tiedä, saako hoitoa edes rahalla.
On väärin ja julmaa sanoa, että allergiat ovat vain allergisen ongelma.
hetki miettiä ennenkuin alkaa sitä viestiä rustaamaan. Erittäin loukkava oli viestisi tai sinulle on täysin vieras käsite sana perhe. Ja aloittaja nimenomaan laittoi ettei lapset halua lähteä ilman häntä, miten voit syyttää ettei hän antaisi lasten mennä.
Lukekaa ihmiset ensin aloitus kunnolla ennenkuin vastaatte niin ei tule asia virheitä.
Ja aloittajalle tsemppiä hankalassa tilanteessa.
Appivanhemmilla on oikeus järjestää elämänsä niin kuin haluavat. Jos he mieluummin ovat koirien seurassa, niin sitten ovat. Siihen on muiden tyytyminen. Jokainen järjetäkööt elämänsä mieleisekseen, eikä siihen ole toisilla nokan koputtamista.
Ja allerginen hommatkoon itse itselleen siedätyshoidon, jos on tarvetta ja jos haluaa pitää yhteyttä appivanhempiin. Ei se kenenkään muun velvollisuus ole.
Ei meidän allergistenkaan pidä terrorisoida toisia.
Lapset tekee juuri niin kuin äiti haluaa. On erittäin helppoa äidin manipuloida lapsia olemaan haluamatta lähtemään minnekään ilman äitiä. Nehän lukee äidin ajatuksia kuin kuvakirjaa. Kyllä lapset lähtee minne vain ilman äitiäkin, kunhan äiti antaa lapsilleen siihen luvan ajatuksissaan.
Homma on täysin äidistä kiinni. Ettei vain olisi halua ilkeillä koirahommasta appivanhemmille lasten avulla? Allergia on niin helvetin hyvä tekosyy kaikkeen.
” Appivanhemmilla on oikeus järjestää elämänsä niin kuin haluavat. Jos he mieluummin ovat koirien seurassa, niin sitten ovat. Siihen on muiden tyytyminen. ”
Itse kukin tekee omat valintansa, joihin muiden on tyytyminen. Nimimerkki ”anopitta” on tehnyt omat johtopäätöksensä appivanhempiensa käytöksestä, johon appivanhempien on tyytyminen.
Mikäli appivanhemmat haluaisivat olla tekemisissä lapsensa perheen kaikkien perheenjäsenten kanssa, tulisi myöntää, että allergia on kaikkien osapuolten yhteinen ongelma. Allerginen henkilö ei ole syyllinen vaan allergia!
Ei ne lapsetkaan ole syyllisiä. Äiti ei saisi estää lapsiaan tapaamasta isovanhempia vain omien vaivojensa vuoksi.