Keskusteltiin rauhassa ja tömähdys!!! Eipä seurattu merikorttia juuri sillä hetkellä, että onnistuttiinkin löytämään lahden ainoa kari köliin.
Mikä on teidän kanta, kannattaako vene nostaa ja katsoa kunto. Vai riittääkö sukellus parin viikon päästä kun tarkenisi itse katsomaan sukeltaen köliä?
Onko vahinkoa jos kölin myrkkymaali on esim, kulunut pois (ihan varmasti on, sen verran kauan karilla kolisteltiin ennen kuin saatiin vene irti).
Vauhti ei ollut hirmuinen, n. 3 solmua. Ikävää vain että kolisteltiin paikallaan kauan ennen kuin irrottiin...
Onko kenelläkään yhtä noloja kokemuksia?
Mikä on teidän kanta, kannattaako vene nostaa ja katsoa kunto. Vai riittääkö sukellus parin viikon päästä kun tarkenisi itse katsomaan sukeltaen köliä?
Onko vahinkoa jos kölin myrkkymaali on esim, kulunut pois (ihan varmasti on, sen verran kauan karilla kolisteltiin ennen kuin saatiin vene irti).
Vauhti ei ollut hirmuinen, n. 3 solmua. Ikävää vain että kolisteltiin paikallaan kauan ennen kuin irrottiin...
Onko kenelläkään yhtä noloja kokemuksia?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Joka kesä käydään kivillä... ja monta kertaa...
Koskaan ei ole tullut edes mieleen kesken kauden käydä pohjaa tutkimassa; mitä se hyödyttäisi.
Ei sitä pois kulunutta myrkkyä kuitenkaan saa kesken kauden korjattua.
Purjehdi rauhassa kausi loppuun ja katso sitten syksyllä mitä se kolistelu sai aikaan...
Tuskin muuta, kuin maalin pyyhkiytymistä kölistä...
Ole kolisteltu ja kuitenkin paljon oltu vesillä. Kunhan pursi pystyssä pysyisi tämän kesän, kausi vasta alussa :)
ylös vain ja tarkistus että ei ole halkeamia kölin takana. Sittenpä ei tarvitse ihmetellä miksi jalat alkaa kastumaan syysiltoina ;)
Mikä venetyyppi?Keski tai eteläeurooppalainen,melko varmasti rikki,skandi ei mitään hätää!
meillä, taidan siis olla ihan turvallisin mielin ;D
Vai on tehty nämä veneet paremmin...
Ei välttämättä paremmin mutta eri lailla. Muilla vesillä ei ole niin kivistä kuin täällä. Skandiveneet yleensä tehty kestämään kivilleajoa paremmin, kölille rungossa pyöristetty "perustus", ei tule niin suuria jännityksiä. Keskieurooppalaisissa köli pultattu suoraan tasaiseen pohjaan, takakulmassa melkoiset jännitykset kun rysähtää.
oli kevään keskustelussa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000023698663#22000000023698663
Olen eri mieltä kanssasi. Veneen valmistusmaa ei ratkaise karilleajon kestävyyttä. Tosin vanhojen veneiden (täällä Suomessa ovat yleensä "skandeja") pitkä ja keulasta hyvin loiva köli on aika hyvin kerille ajoa kestävä. Mutta uudet skandit eivät ole sellaisia, hajoavat siinä kuin keskieurooppalaisetkin veneet, tai amerikkalaiset.
Eka kerta kivillä jännittää/v....taa eniten. Hyvää jos hakee, on se, että oppii tuntemaan oman veneen kestävyyden tässäkin suhteessa. Itse yllätyin ensimmäisellä kerralla, kun vauhtia oli 5,5 solmua ja kunnolla kiville, kuinka pienillä vaurioilla vene selvisi.
ei mitään hätää, kestää hyvin pohjakosketukset, jos joku muu, esim skandi, pakko nostaa heti ylös tarkistukseen ja huoltoon.
Vaikka et nostaisikaan, tarkista heti ainakin sisältä käsin, onko kölipulttien kiinnitys ok, näkyykö hiushalkeamia jne.!
Voi olla laminaatin halkeamia tai kölisauman vaurioita. Vakuutusehdot voivat sanoa jotain siitä, kuinka nopeasti vahingot on raportoitava.
Mikä on veneesi paino. Vauhtia kuitenkin tuo 3 solmua. Kyllä tekee laminointiin vaurioita, aivan sama onko skandi vai ranskanpulla.
Vikaa ilmaantuu kölin etu- ja takasaumoihin, kölitukkeihin ja mahdollisesti kölipultteihin, mistä jo maininta.
Kölitukkien repeämät, mahdollisesti kölin takaosassa, näkyvät syksyllä kun nostat paattisi ylös.
Kölin lommot ja maalin hierautuminen taitaapi olla vain esteettinen vika ja näkyy vasta syksyllä telakalla, ei haitanne.
Tee vakuutusyhtiölle vahinkoilmoitus, sillä jos ei tuota tee niin jälkeenpäin raportointi muutaman kuukauden päästä ei välttämättä onnistu.
Vakuutusyhtiössä myös päättävät sen että haluavatko tulla katsomaan pohjaa kesken kauden vaiko vasta syksyllä.
Nimim. kokemusta on
Vankkarakenteinen vene kestää kyllä helposti kivilleajon kolmen solmun nopeudella, mutta silti kannattaa varmuuden vuoksi ilmoittaa vakuutusyhtiölle. Jos veneesi on kestävää mallia, eivät todennäköisesti halua nostaa kesken kauden, mutta vastuu siirtyy heille.
Launantaina käytiin mekin Maxi Fenixillä kivillä ja vauhtia samat kolme solmua. Ei sisältäpäin havaittavaa vahinkoa eikä vene törmännyt seinään vaan pikemminkin liukuin kiven yli. Vakuutusyhtiön mukaan tehdään vahinkoilmoitus ja jos ei mitään vikaa ole havaittavissa riittää kun syksysllä nostaa venee ylös ja raportoi tarvittaessa vahingot.
Näkikö kukaan. Sehän eniten harmittaa jos joku, varsinkin tuttu näki.
Sattuuhan sitä, ei kannnata hävetä.
Mutta 3. n solmun vauhdissa, ei todellakaan tapahdu muuta kuin että maalit lähtee, jos ei sitten ole kuituun leivottu köli silloin kyllä
tule myös kuituhomia. Vakuutus tarkastejalle ei
tarvi soittaa.
Silloin joutuu etsimään kölin ja veneen erikseen merenpohjasta.
Kaikkihan tietää että niiden laminaatti pohjassa on vessapaperin paksuista.
Kölit tippuu jopa ilman pohjakosketuksia.
Veneilkää varovasti!
ääliöitä tänne siunaantuu?
Se syntyy siitä, kun kusi tihkuu pään sisällä olevan pienen aivopussin sisäpuolelle. Lääketiede tuntee tapauksen, mutta on ollut vaiti asiasta ettei pahoittaisi suuren? vähemmistön mieltä. Eräs potilas kertoi, että tämä homevaurio ei tunnu kipeältä. On kuulemma päin vastoin hieno olo, kun taudin kuvaan kuuluu suunnaton oikeassa olon tunne.
Mutta Bavaria on aika kehno vene, varsinkin jos sitä menee vertailemaan normaalihintaisiin paatteihin.
Bavarian hyvyydestä perustuu, Sinulla taitaa olla laaja kokemus Bavarioista?
Kiinnostaisi tietää tarkemmin, koska oma kokemukseni on vain yhdestä Bavariasta, jolla olen purjehtinut kohta 30.000 mailia (josta noin 10.000 mailia Atlantilla). Tämä yksilö vaikuttaa oikein hyvältä, mutta kai niiden laadussa sitten on suuri hajonta?
Voisitko ystävällisesti kertoa, mitkä Bavarian mallit ja valmistusvuodet ovat noita kehnoiksi havaitsemiasi? Olisi hyvä tietää veneen vaihdon varalle.
...on lähinnä tilastollinen käsite, joka määräytyy sen mukaan, mikä on lukumääräisesti tavallisinta. Ja kun Bavarian markkinaosuus Suomessa taitaa olla lähellä 50% uusista purjeveneistä ja lopuista iso osa menee lähelle samaa hintaryhmää oleviin (Beneteaut yms.) niin johtopäätökseksi tulee, että Bavaria on normaalihintainen. Vastaavasti esim. FG:t, X:t, Ridakset yms. ovat selkeästi ylihintaisia.
Aika vakavasti puhuen: on aika vaikea löytää järkiperustetta sille, että joku ostaisi uutena hintaluokkaan 150 - 200 000 menevän veneen, sillä ei niissä näytä olevan mitään vastiketta lisähinnalle verrattuna n. 120- 130 000 hintaisiin vastaavankokoisiin. Isommat Najadit yms. ovat sitten ihan eri luokassa eikä niitä edes ole koko historiansa aikana yhteensä myyty niin paljoa kuin Bavarioita yhdessä vuodessa. Arvauksena sanoisin, että nuo 150 000 - 200 000 hintaluokkaan panostavat pohjoismaiset veistämöt katoavat viidessä vuodessa markkinoilta kysynnän loppumisen vuoksi.
Juu, ei liity kivelleajoihin mitenkään, ainoastaan tuo äskeisen kirjoittajan "normaalihintainen" innosti korjaamaan virheellistä käsitettä :))
Vaatii kyllä kovaa harjaamista ja sijainnista johtuen hyvää huuhtelua. Laske samalla sitä pissaa pois sieltä aivopussin ulkopuolelta. Pliis!
On se perskele ihme kun noi Jonit, Infernot, Siestat, Sirenat ei mene kaupaksi noilta nettisivuilta. Kertokaa mulle syy?