Ostettiin H-vene (vm83, Botnia) vuosi sitten. Siitä oli runko maalattu vesilinjan yläpuolelta vakuutusyhtiön piikkiin edellisenä talvena, koska se oli naarmuuntunut satamassa myrskyssä irronneen naapuriveneen vuoksi. Oli tosi nätti valkoinen, joten tyytyväisesti maksoimme kovan hinnan.
Kun nostettiin ylös viime syksynä, niin hoksasin jotta peräosassa runkoa, n. 10-30 cm vesilinjan yläpuolella oli kuplavana (kuivia, puolipallomaisia maalikuplia, halkaisija 1 - 6 mm), joka kiertää molemmille puolille metrin parin pituudelta. Maali oli helposti kynnellä rapsutettavissa kuplan kohdalta irti ja alta paljastui tasainen harmaa (pohjamaali?) pinta.
Olen useasti ollut yhteydessä vakuutuskorjauksen tehneeseen yritykseen. Kerran firman johtaja on ilmeisesti käynyt katsomassa paattia, arveli jotta runko on ollut ruttoviallinen ennen maalausta, mutta "kun ei sattunut kosteudenmittausvehkeet mukaan". Tuosta on aikaa ja nyt tänään soitellessa lupasi tehdä tarkemman tarkastuksen ensi viikolla. Pikku hoppu alkaa tulemaankin, ensi viikon lauantaina on pursiseuran yhteislasku.
Haluttaisi tilata ihan oikea venetarkastaja tutkimaan tilanne puolueettomasti, mutta lähimmät ovat yli sadan kilsan päässä, joten saattaa maksaa mansikoita. Vakuutusyhtiöstä todettiin että asia on veneen omistajan ja korjauksen suorittaneen yrityksen välinen.
Mutta jos se pahin vaihtoehto, rutto, on syynä tuohon kuplimiseen niin mitkä ovat meikäläisen mahdollisuudet? Onko vakuutuskorjauksen suorittanut yritys vastuussa työn epäonnistumisesta jos se johtuu rungon rutosta, jonka poistamiseksi olisi vaadittu ihan eri luokan pohjustus kuin nyt on tehty?
Entä mitä minun nyt kannattaisi tehdä? Haluan purjehtimaan ja lätkäisen paatin veteen heti kun mahdollista. Miten tuo vaurioitunut alue pitäisi käsitellä (siis tilapäisesti, varsinainen kuivatus/pinnan uusinta olisi sitten ensi talvena)? Jos kyseessä on rutto, kuinka paljon yksi purjehduskausi tuhoaa runkoa lisää?
Nimim. "Taasko minua on kustu silmään?"
Kun nostettiin ylös viime syksynä, niin hoksasin jotta peräosassa runkoa, n. 10-30 cm vesilinjan yläpuolella oli kuplavana (kuivia, puolipallomaisia maalikuplia, halkaisija 1 - 6 mm), joka kiertää molemmille puolille metrin parin pituudelta. Maali oli helposti kynnellä rapsutettavissa kuplan kohdalta irti ja alta paljastui tasainen harmaa (pohjamaali?) pinta.
Olen useasti ollut yhteydessä vakuutuskorjauksen tehneeseen yritykseen. Kerran firman johtaja on ilmeisesti käynyt katsomassa paattia, arveli jotta runko on ollut ruttoviallinen ennen maalausta, mutta "kun ei sattunut kosteudenmittausvehkeet mukaan". Tuosta on aikaa ja nyt tänään soitellessa lupasi tehdä tarkemman tarkastuksen ensi viikolla. Pikku hoppu alkaa tulemaankin, ensi viikon lauantaina on pursiseuran yhteislasku.
Haluttaisi tilata ihan oikea venetarkastaja tutkimaan tilanne puolueettomasti, mutta lähimmät ovat yli sadan kilsan päässä, joten saattaa maksaa mansikoita. Vakuutusyhtiöstä todettiin että asia on veneen omistajan ja korjauksen suorittaneen yrityksen välinen.
Mutta jos se pahin vaihtoehto, rutto, on syynä tuohon kuplimiseen niin mitkä ovat meikäläisen mahdollisuudet? Onko vakuutuskorjauksen suorittanut yritys vastuussa työn epäonnistumisesta jos se johtuu rungon rutosta, jonka poistamiseksi olisi vaadittu ihan eri luokan pohjustus kuin nyt on tehty?
Entä mitä minun nyt kannattaisi tehdä? Haluan purjehtimaan ja lätkäisen paatin veteen heti kun mahdollista. Miten tuo vaurioitunut alue pitäisi käsitellä (siis tilapäisesti, varsinainen kuivatus/pinnan uusinta olisi sitten ensi talvena)? Jos kyseessä on rutto, kuinka paljon yksi purjehduskausi tuhoaa runkoa lisää?
Nimim. "Taasko minua on kustu silmään?"
Vastaukset 7
Vanhimmat
Harmi kun tällaista sattuu.Kun vika on korjatulla
alueella on sen kuntoonsaattaminen korjauksen tehneellä taholla.Tässä tapauksessa siis valtuutettu korjaaja.Työllähän on takuu.Luulisi
asian ainakin kiinnostavan vakuutusyhtiötä koska
kyseistä firmaa käyttävät.
Kuvaamasi oire ei käsittääkseni viittaa "ruttoon"
vaan pohja-ja pintamaalin väliseen "ongelmaan".
Jos korjaaja väittää vian olevan "ruttoa"hän tällöin vierittää vastuun edelliselle omistajalle.
Edellisen omistajan saa vastuuseen vain siinä tapauksessa että voidaan olla varmoja hänen olleen
tietoinen viasta joka jäi uudelleenmaalauksen alle.Edellinen omistaja tietysti puolustauu väittämällä ettei hän voinut tietää.-"eihän korjaajakaan sitä huomannut".Maalausvamma olisi kannaltasi se toivottavin,joten käytä tarkastajaa vaikka se kalliiksi tuleekin.
Nyt se tärkein!!!Laita kaikki paperille!!!
Kuluttajaviranomaiset ovat varmasti kiinnostuneita
tällaisesta tapauksesta jossa on neljä tahoa, joiden vastuita on hyvä tarkastella.
Onnea ja menestystä.
Tämä on sitten täysin amatöörin ajatelma.Täynnä oletuksia.Pidä palsta ajantasalla.
Minäkin veikkaan oireiden perusteella maalien yhteensopimattomuutta. Kaksi maalia, joissa on eri liuottimia tms. tekevät juuri tuollaisen ilmiön. Kunnon hionta (koko pohjalle) ja päällemaalaus mitä todennäköisimmin auttavat.
Uskoisin, ettei veneessä ole vikaa vaan maalissa. Tuossa yllä yksi epäili väärää maalaustekniikkaa, mutta minä epäilen että maali ei ole ollut kuivunut perästä kun se on viety talvella hallista ulos. Se selittäisi, miksi vamma on vaan perässä.
Yksi syy kuplien aiheuttajaksi voi olla silikooni. Jos sitä on ollut perässä jossain ennen hiontaa, niin se on voitu sujuvasti levittää hionnan aikana ongelma-alueelle. Maali reagoi yleesä silikooniin hYlkivästi, eli tekeen ns. kraatereita, mutta paksu maalikerros voi hyvinkin tehdä kuvailemiasi kuplia.
Korjaus: Pintamaalin hionta, kaikki kuplat kokonaan pois, puhdistus asetonilla tai puhdistustinnerillä (rasvaton), Rättejä pitää vaihtaa usein ettei silikoonia levitetä lisää. Tämän jälkeen tarvittaessa paklaus, hionta ja pohjamaalaus. Pintamaalien joukkoon on saatavilla ns. silikoonin tappajaa, sen tehosta ollaan montaa mieltä, mutta ei se paljoa maksa.
Veneessä ei mielestäni saisi käyttää missään silikoonia, koska se ei kestä uv-säteilyä ja kutistuu ajan kuluessa. Korjausten yhteydessä on tosi työlästä taata se, ettei silikoonia ole enää jäljellä.
Ei kai lasikuitukorjauksiin erikoistuneen yrityksen edustaja tosissaan väitä, että lasikuituruttoa olisi veneessä vesilinjan YLÄpuolella?
Jos nyt olen ymmärtänyt oikein, että tämä pelätty osmoosi on sama vaiva kuin puheena ollut lasikuiturutto. Mitä minä olen nähnyt osmoosin vaivaamia veneitä, niin niissä rakkulat on kokolailla tasaisesti jakaantuneet koko veden alla olevalle rungon osalle.
Ei ollut ruttoa, vaan minulle kerrottiin jotta vene on ollut väärin kuormattu??? Perä on ollut liian syvällä jonka vuoksi maali (Hempel Poly Best) on kuplinut joutuessaan jatkuvaan upotusrasitukseen.
Ihmetyttää vain se 3-5 cm virheetöntä maalipintaa maalatusta vesilinjasta jonka yläpuolella vasta on se kuplavyö. Miksei tuo kaikkein märässä ollut kaistale uutta maalipintaa ole vaurioitunut? Ja kuplia on sitlootan kohdalla (n. 1 m peräsimestä)10 cm korkeudelle valkoisessa osassa. Hurjan näköinen tulee jos vesilinjan nostaa sinne saakka!
Noh, olen jo hionut vaurioalueen ja lähden kohta vetämään sille eka kerroksen epoksia.
Vasta maalattua venettä ei muuten kannata ostaa!!! Pinta on arka naarmuttumiselle. Pressun kiinnitykseen käytetyt narut ovat hanganneet pinnan rikki monesta kohtaa talven aikana, komeasti paistaa alta harmaa pohjamaali :-(
Jos lasikuituveneen maalaa, ja työn tekee kunnolla, oikeilla aineilla, niin narut eiväy maalia pois hankaa. Olen itse tehnyt kaksi maalaustyötä jotka ovat onnistuneet erittäin hyvin. Mutta olen myös nähnyt sellaisia joiden pohjatöitä ei tehty kunnolla ja maali lohkeili pois. Kunnon maali on lähes yhtä hankauskestävää kuin alpuperinen veneen kylki. Mutta jos veneellä jatkuvasti törmäillään varsinkin teräksisiin poijuihin, niin sellaista ei maalattu pinta kestä.
Itse olen aikeissa vaihtaa venettä ja olen jo asennoitunut ostamaan noin 32-34 jalkaisen purjeveneen vaikka sen kyljet vaatisivatkin kunnostamista. Tämä ei ole nykyään mikään ongelma ja työ pystyy suuremmalta osalta itse tekemään.