Eikös fiksusti juoda niin

Promillemittarissako se fiksuus piilee?
Promillemittarin yleensä hankkivat ne julkisivunsa säilyttäneet juopot, jotka pelkäävät ajokortin menetystä, kun itse tietävät ajelleensa kännissä kymmeniä kertoja.
Olisihan sekin näky, kun kaikenmaailman hampit ja pummit juottoloissa ympäri maan hönkäilisivät promillemittareihinsa tuoppien välissä että fiksuus säilyy.

jepjep. minä tein tota fiksusti nauttimista silloin, kun vielä nautin alkoholia.nautin fiksusti muutaman pullon olutta päivässä, enkä päässyt varmaan koskaan edes niihin kirjoittajn mainitsemin promillelukemiin.mutta se, että koin senkin ongelmana ja riippuvuutena, se oli se viimeinen pisara. mitään en saanut onneksi sössittyä kunnolla, mutta koska en enää vienyt niitä paria pulloa, vaan ne vei minua, se oli se jutun pointti.
minulla on luontaisesti joku antabus kehossani, että en edes kestä paljoa alkoholia, kun tulen jo pahoinvoivaksi, mutta kysehän oli riippuvuudesta. siitä kärsin ja aiheutin kärsimystä myös läheisilleni.
aiemmin kirjoitin siitä, että olen ollut nyt täysin raitis aa:n avulla hieman yli vuoden ja tämä ratkaisu oli minun kohdalla se ainoa ja oikea, näin jatkan ja vain päivän kerrallaan. siellä hoidan itseäni, omaa alkoholismiani (ja sen määrittelee jokainen vain ja ainoastaan ihan itse, mikä se on) ja muitakin elämäni kompastuskivia. sieltä olen saanut vilpitöntä tukea, oikeita ihmisiä ymmärtämään minun korvieni välin kiemuroita ja olen sanut oppia toisten suorastaan kammottavista kokemuksista, olen saanut myös kärsivällisyyttä ja suvaitsevaisuutta ja henkistä vahvuutta.
se oli vain ja ainoastaan minun ratkaisuni mennä aa:n piiriin, mutta se oli minulle alusta alkaen juuri se, mitä tarvitsen. ja tiedän, että taritsen sitä lopun elämäni, tiedän myös sen, että mikäli joisin tänään pullon olutta, minulle tulisi juri ne samat demonit itseeni, jotka sain sieltä vuosi sitten pois. en edes halua ajatella kohtuukäyttöä. osaan pitää hauskaa ilman alkoholia ja on kiva lähteä railakkaan tanssi-illan jälkeen selvin päin autola kotiin ja aamulla herätessa en tunne krapulaa.en halua tässä kirjoituksessani julistaa sanaa, se saattaa joltain tuntua siltä. tämä on minun käsitykseni asiasta ja jokaisellahan meillä on se oma totuutensa, jossa pyrkii elämään.