Millä perusteilla rangaistusvaatimusta voi vastustaa ja mitä sitten tapahtuu? Sain liikennevahinkotapahtuman johdosta rangaistusmääräysilmoituksen, jonka syyn ja määrän hyväksyn, mutta itse tapahtuma on ilmoituksessa kuvattu virheellisesti. En haluaisi pyörittää tätä enempää, mutta virhe ärsyttää. Onko pakko vastustaa, jos haluaa virheet oikaista vai olenko allekirjoituksellani käytännössä jo hyväksynyt kuvausen?
Rangaistusvaatimuksen vastustaminen
mitähä?
113043
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Koska poliisi ei anna sinun itse kirjoittaa rikosilmoitusta, joudut tyytymään poliisin kirjoittamaan. Kuulustelussa sait tietysti esittää oman näkemyksesi tapahtuneesta, jos kolarin johdosta sellainen suoritettiin.
Rangaistusvaatimusta vastustetaan kahdesta syystä.
1. kiistää syyllisyytensä.
2. kiistää sen perusteena olevat tulot jne.
Olenko allekirjoituksella hyväksynyt kuvauksen ?
Minkä ihmeen kuvauksen, ethän sinä mitään rikosilmoitusta allekirjoita. RV:hen poliisi kirjoittaa teonkuvauksen, mutta siihen et voi vaikuttaa.
Allekirjoitus otetaan omaan kuulustelukertomukseen, jos kuulustelu suoritetaan.
Myös rv:hen otetaan yleensä allekirjoitus. Siitä
voi tietysti kieltäytyä, jolloin poliisi merkkaa siihen syyn, miksi ei allekirjoita. Rv on kuitenkin pätevä ilman allekirjoitustakin, sillä se annetaan tiedoksi kuten kirjallinen haaste.
Kuulusteluja ei suoritettu muuta kuin kolaripaikalla. Poliisi on sen jälkeen ollut yhteydessä vain puhelimitse. Tutkintailmoituksessa tiedot olivatkin oikein (tiedän sillä vein sen itse vakuutusyhtiöön), joten en tiedä mistä tiedot ovat muuttuneet.
Allekirjoitin siis rangaistusvaatimuksen. Sanoin kyllä ettei kertomus (teonkuvaus) ole täysin oikein, mutta sanathan on vaan ilmaa. Rikkomusta en kiellä. Sotii vaan oikeustajua vastaan, että papereihin voi laittaa mitä vaan.
Väännetäänhän nyt rautalankaa.
Tapahtuu kolari, missä on kaksi osapuolta. Toinen on rikoksesta epäilty ja toinen asianomistaja. Rikoksesta epäillyllä ei ole velvollisuutta pysyä totuudessa, mutta asianomistajalla sellainen on.
Saattaapi olla, että poliisi on kirjoitellut rikosilmoituksen sinun puhuttelun perusteella. Kun poliisi on kuullut vaikka jälkeen päin sitä toista eli asianomistajaa, on hän ehkä kertonut, ettei se kolari noin tapahtunut. Kun hänellä on totuusvelvollisuus, kirjoittaa poliisi rv:hen teonkuvauksen asianomistajan eli hänen kertomuksensa perusteella. Thats it.
Voiko tällaiseen sitten vaatia oikaisua mitenkään? Jos toinen osapuoli on puhunut omiaan, tulee mieleen, että ehkei hän sittenkään ole ollut täysin syytön, tullut ylinopeutta tms., myötävaikuttanut sillä tilanteen syntyyn ja yrittää peittää sen. Kolmas täysin syytön, paikallaan ollut, osapuoli on nyt laitettu tulemaan ihan muualta ja jos vähääkään katsoo kolaripaikalla laadittua piirrosta, missä näkyy autojen sijainti törmäyksen jälkeen, tajuaa, ettei rv:n kertomus ole edes mahdollinen.
vaatimusta teon perusteella, asia menee käräjille. Äärimmäisen harvoin syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätöksen rankkarinvastustamistapauksissa. Oikeastaan lain mukaan själlä ei ole tuollaisessa tilanteessa muuta vaihtoehtoa kuin viedä jutun normaalina rikosjuttuna käräjäoikeuteen.
Ymmärrettävästi tuollainen harmittaa, mutta jos lopputulos ei siitä miksikään muutu, niin vain hölmö lähtee käräjille tuhlaamaan omaisuuttaan, kun tietää etukäteen häviävänsä jutun.
Mutta tällaisiakin Suomesta löytyy, periaatteen miehiä !!
"själlä ei ole lain mukaan tuollaisessa tilanteessa muuta vaihtoehtoa kuin viedä jutun normaalina rikosjuttuna käräjäoikeuteen"
Muita vaihtoehtoja todella on , esim. jättä syyttämättä teon vähäisyyden johdosta ym.
tekee sjp:n vähäisyyden perusteella, niin sehän on syyksilukeva smättäpäätös. Jos tyyppi vastustaa rankkaria sillä perusteella, että ei ole tekoa tehnyt, syyttäjän ei ainakaan pitäisi syyksilukevaa sjp:tä tehdä. No, mä en syyttäjänä ollessani tehnyt ja tällainen oli meillä ohjeistuskin.
Joskus, harvoin, jos rv:n vastustaja sinänsä myönti että on kyllä syyllistynyt, mutta että rangaistus on kohtuuttoman ankara tms. tein sjp:n vähäisyysperusteella. Sekin on vähän kyseenalaista, koska olisihan jo poliisi voinut jättää rv:n antamatta. Eihän sjä ratkaisujaan tee poliisia miellyttääkseen, mutta onhan vähän "epäkohteliasta".
No, ei todellakaan kiinnosta lähteä käräjille. Kiitos kaikille, jotka antoivat tietoa asioista, erityisesti Helmunt Schweinille.
Syyttäjille vähän rautalankaa.
Syyttäjä harvoin joutuu vastaajan kanssa kasvousten eli paperilla pahinkin pukari saattaa näyttää pulmuselta.
Poliisi sensijaan joutuu aina tekijän kanssa kasvotusten ja näkee sen, ansaitseeko tekijä sen rv:n vai ei.
Esimerkiksi liikenteessä on runsaasti asennevammaisia, öykkäröiviä sikailijoita, jotka tuhatkertaisesti ansaisevat sen sakkonsa. Kun taas sama sikailija näyttää syyttäjän pöydällä viattomalta ja poliisin väärin kohtelemana, kun sikailijalla selityksiä riittää.
ja siksipä en PÄÄSÄÄNTÖISESTI sjp:tä tehnyt rv:n vastustamisissa. Omana perusteluna itselleni juuri se, että enhän minä siellä tien päällä ole ollut asiaa katsomassa, ja minun on pakko voida luottaa poliisin ammattitaitoon. Siihen luotankin, ja vien asian käräjille (siis vein, en ole enää syyttäjänä).