Rakas novascotiannoutajamme, Vili nukkui eilen pois vaikean sairauden murtamana.
Kaipaus on rajaton.Koti on tyhjä ja kylmä.
Kiitos rakas Vili.Olit täydellinen, ehkä juuri siksi jouduimme luopumaan sinusta näin pian.
Pysyt muistoissamme ikuisesti, ja sydämmessämme paikkaasi ei vie ikinä kukaan.
Nyt lepäät rauhassa ilman kipuja. paljon sorsia ja luita sinne, missä nyt olet. Tapaamme kuitenkin vielä, sen uskon.
Kaipaus on rajaton.Koti on tyhjä ja kylmä.
Kiitos rakas Vili.Olit täydellinen, ehkä juuri siksi jouduimme luopumaan sinusta näin pian.
Pysyt muistoissamme ikuisesti, ja sydämmessämme paikkaasi ei vie ikinä kukaan.
Nyt lepäät rauhassa ilman kipuja. paljon sorsia ja luita sinne, missä nyt olet. Tapaamme kuitenkin vielä, sen uskon.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kun kaipaus ja ikävä
polttaa niin, että satuttaa,
kuuntele silloin sydäntäsi,
joka kertoo sinulle,
että se oli onnea ja iloa parhaimmillaan,
ja nyt muistot ovat kauneinta
mitä sinulla on.
Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajoilla ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento.
Olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa, vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä,
toivotan teille hyvää yötä.
En ole ikiunessa, en ole poissa,
olen tuhat tuulta puistikoissa,
olen valon välke aallokoissa.
Olen timantti hankien loistossa.
En ole jättänyt teitä, en ole vaiti,
olen lintujen laulu taivaalla,
olen kuiskaus viljapellolla,
olen henkäys rakkaani poskella.
One elämä meri ja suuret sen aavat,
toisistaan tukea ystävät saavat...
En ole ikiunessa, en ole poissa,
kuljen mukanasi karikoissa.
-Eino Leino-
myös minä saattelin rakkaan karvaisen ystäväni viimeiselle matkalle. Ikävä on suunnaton, muistoissa jaksetaan.
Meillä myös suuri suru ja ikävä kun 1,5 vuotias silmäterämme kuoli 28.6. syliimme matkalla eläinlääkäriin. Viimeiset toivottomat hetket autossa eivät koskaan unohdu, mutta vaalimme suurella lämmöllä niitä lukemattomia onnen hetkiä joita yhdessä saimme kokea. Koti on niin kovin hiljainen, pihamaata vartioi nyt yksinäinen hautakumpu.
Kultaamme jäi suuresti kaipaamaan myös sukulaiset ja ystävät, on hienoa huomata pienen suuren elämän vaikuttaneen niin moneen ihmiseen. Suurin lohdutus tässä hiljaisuudessa olisi kuitenkin se touhottava tuhina korvanjuuressa ja iso märkä koiran suukko.
Jaksamista ja voimia kaikille kohtalotovereille!