Suomeen olaan taas perustamassa uutta open source- firmaa. Sen perusideana ja yv- tekijänä on se, että työntekijat koodaavat esim. opiskelun ohessa ilmaiseksi ja saavat sitten lopuksi hyvät arvostelut työpapereihin.
Kaikki mukaan - buahah-hah! Itse luokkahitsaajana en kyllä hitsaa ensimmäistäkään saumaa uusiin NCL:n laivoihin ilman paksua rahapussia. Ryytykää tyhmät.
Kaikki mukaan - buahah-hah! Itse luokkahitsaajana en kyllä hitsaa ensimmäistäkään saumaa uusiin NCL:n laivoihin ilman paksua rahapussia. Ryytykää tyhmät.
Vastaukset 14
Vanhimmat
no sinulla on ainakin järki päässä.
Itse softapuolella toimin lähinnä kuluttajana ja olen open sourcen kannataja, koska tekevät loistavaa jälkeä ilmaiseksi =)
Mikäs sen kivempaa kuin olla maksamasta monopolifirmoille penniäkään => monopolifirman työntekijöille tulee nälkä, monopolifirman työntekijät päätyvät liukuhihnalle ruuveja vääntämään.
että open sourcen hinta/laatusuhde on ääretön.
Kyllä naurattaa kun jotkut vielä maksaa bugisista paskaohjelmista yms. virustutkista.
Nämä open sourcen koodaajat sahaavat pitemmän päälle omaa oksaansa. Kun firmat tottuvat, että koodista ei tarvitse maksaa mitään (tai tosi vähän), niin miten ne sitten maksaisivat tosi koodaajille edes jonkin laista palkkaa.
No ensinnäkin tutkimusten mukaan yksittäisen työntekijän tuottavuuden ja palkan korrelaatio on nolla. Eli firmat ei ole maksaneet tähänkään saakka tosi koodaajille tulosperusteista palkkaa, joten mikään ei muutu tässä suhteessa. Tutkitusti firmat maksavat yksilöille homoudesta, pituudesta ja innosta jauhaa paskaa muiden ihmisten kanssa. Ai niin, ja julkijuopottelusta.
Kirjat on aina olleet open source. Hinnat määrää kysyntä, tarjonta, asiakkaan rahatilanne ja tinkiminen.
Loppukeväästä oli puhetta kolleegoiden kanssa hinnoitteluperusteista ja eräs kommentti oli, että rahanpesubisneksen harjoittajille kirjoitetaan isompi lasku. Siis asiakkaan maksukyky vaikuttaa laskun loppusummaan, vaikka se mönjä on ihan samaa.
Open source tarkoittaa lähinnä sitä, että sen ylläpidosta on takuu ja koodista voi itse tarkistaa, ettei se sisällä takaportteja tms.
Edelliset kirjoittajat sekoittivat ilmaisena tehdyn ja open sourcen. Suurin osa open source ohjelmistoista on kyllä tehty ihan maksetulla ajalla. Ja jopa verovapaasti :-)
Osa taloudesta toimii niin, että monistuvista tuotteista saa hyvän katteen. Open source toimii juuri päinvastoin. Kate tulee räätälöidyistä osista ja monistuvan yleiskäyttöisen osan kate on pieni.
Asiakas vähän nikotteli, kun lätkäisin nollan perään hintaan, kun se halusi räätälöidyn tuotteen. Kyllä se sitten vähän ajan päästä tajusi, että se on tekemisissä lähes monopolin kanssa.
Kun te olette hidasjärkisiä niin ette ole huomanneet, että kehitystyökaluissakin ollaan siirrytty laskutettavista tuotteista open binaryyn. Kannattaisi vähän välillä katsoa ympärille miten maailma ihan silleen niiku oikeesti toimii, eikä vain jutella keskenään luuloista.
mutta suurin osa open sourcesta on kuitenkin ilmais ohjelmia.
Open sourcella saa rahaa mm. tukipalveluilla.
Open sourcella on palkattujakin koodaajia.
Taidat itse hieman sekoittaa kuviota. Open source tarkoittaa hyvin usein ilmaista sorsaa. On totta, että monen Linux-levityksen ja suurimpien sovellusten, kuten Open Officen, runkoa vääntää palkkakooderit. Edellämainitut kuitenkin sisältävät läjäpäin ilmaistyövoimalla koodattuja kilkkeitä. Myös valtaosa Linuxin pienemmistä applikaatioista on maakuuhuonekehittäjien ilmaiseksi koodaamia.
Open source on huono business kaikille muille kuin suurille softa & laitevalmistajille, jotka voivat integroida ilmaiseksi tehdyt komponentit suurempiin kokonaisuuksiin ja myydä ne kuluttajille ja yrityksille valmiina pakettina. Vai väittääkö joku, että esim HP ja Dell tukee Linuxia hyväntahtoisuuttaan?
Valitettavasti ilmainen softa totuttaa tavalliset kuluttajat ja firmat ilmaisuuteen: kun käyttöjärjestelmän ja läjän sovelluksia saa ilmaiseksi, ei haluta maksaa mistään ohjelmasta. Edellisen nimimerkin mainitsema open sourcen räätälöinti asiakkaan tarpeisiin on niin pieni business tässä maassa, ettei siitä kannata edes puhua: hommaa tekee 1-5 miehet firmat kannattavuuden rajamailla. Ja turha väittää ettenkö tiedä mitä puhun.
OS on ilmeisen hyvä businessa käyttäjilleen, ja se on kai se millä on loppupeleissä merkitystä. Kysynnän ja tarjonnan laki pätee tässäkin, ja hulppeat asiakkaiden rahastukset windows ja office tyyliin alkavat olemaan ohitse.
Se, että joku koodaa OS kilkkeitä makuuhuoneessaan, ei välttämättä tarkoita että työ on vastikkeetonta. Vastike ei vain ole välttämättä suoraan rahaa. Esimerkiksi linux kernelin tuntevat lienevät tällä hetkellä varsin haluttua työvoimaa mobiilisoftaa tekevissä yrityksissä...OS ohjelmiston kehitys on erittäin vakuuttava näyttö vahvasta osaamisesta ja motivaatiosta. Juuri tälläisten henkilöiden varassa on ohjelmistoprojektien tekninen onnistuminen.
Open source on osa normaalia kilpailutaloutta. Ei ole mitään järkeä tänä päivänä maksaa hulppeita korvauksia amerikkalaisyhtiölle, jotta saadaan esim. peruskäyttöjärjestelmä ja -tekstinkäsittely käyttöön. Teknologiat ovat tunnettuja jo 70-80 luvulta, ja ohjelmistojen "monistaminen" käytännössä ilmaista. Miksi näistä pitäisi maksaa kymmeniä miljardeja monopolille vuosittain, kun tuotantokustannukset ovat vain häviävän pieni murto-osa? Open sourcessa ohjelmistomonopolit häviävät, kaikki muut voittavat.
"kun käyttöjärjestelmän ja läjän sovelluksia saa ilmaiseksi, ei haluta maksaa mistään ohjelmasta."
Kyllä softista maksetaan, jos niistä on hyötyä. Yritykset, jotka eivät pysty asiakkaita hyödyttävää softaa tekemään, joutavatkin pois tuhlaamasta resursseja. Aina kuitenkin tulee olemaan tilausta myös kaupalliselle softalle. Open source syö kaupallisen puolen markkinoita lähinnä vain vakiintuneitten, laajasti käytössä olevien ohjelmistojen osalta. Uusille kaupallisille innovaatioille on aina tilaa.
Yhteiskunnan etu on, että vakiintuneet perusohjelmistot ovat opensourcea ja vapaasti kaikkien saatavilla.
Et oikein taida ymmärtää, tai sitten et edes halua. Makuuhuonekehittäjien vääntämä OS on vastikkeetonta työtä niin kauan kunnes joku alkaa maksaa tästä työstä. Mitä enemmän makuuhuonekehittäjät vääntää ja integroi ilmaiseksi koodia, sitä vähemmän jää jäljelle sitä tekemistä, josta joku olisi halukas maksamaan. Tämä kuvio sopii erinomaisesti mainitsemilleni suurille laite- ja järjestelmätoimittajille: sadattuhannet nörtit saadaan tekemään ilmaiseksi töitä väläyttelemällä mahdollisuutta ansaita palkkaa tehdystä työstä joskus hamassa tulevaisuudessa.
Eikä OS mitään miljardimonopoleja kaada. Päinvastoin suuret toimijat, kuten IBM, Oracle ja Dell, ovat nähneet open sourcessa mahdollisuuden saavuttaa vieläkin suurempia voittoja. OS:n ansiosta ne voivat toimittaa asiakkailleen järjestelmän, jossa suurin osa softakomponenteista on toteutettu ilmaistyöllä. Maksajia näille järjestelmille löytyy, koska harva asiakasfirma on halukas itse kasaamaan erinäisistä kilkkeistä itselleen sopivan järjestelmän.
Ongelmiin joutuvat pienemmän softatalot, jotka kehittävät ja myyvät muutamaa sovellusta. Näistä yksittäisistä sovelluksista ei enää haluta maksaa, koska vastaavia löytyy netistä ilmaiseksikin. Vielä kun asiakasfirma ottaa jonkun makuuhuonekehittäjän tekemään ruokapalkalla halutut modifikaatiot softaan, niin halvaksi tulee.
"Yhteiskunnan etu on, että vakiintuneet perusohjelmistot ovat opensourcea ja vapaasti kaikkien saatavilla."
No pitäisikö muutkin perushyödykkeet ja palvelut saada ilmaiseksi? Esimerkiksi ilmainen sähkö, vesi, ruoka?
Onhan se aika mielenkiintoista, että minun IT-alan ihmisenä pitäisi tehdä ilmaiseksi hommia, mutta en saa ketään ilmaiseksi tekemään auton vuosihuoltoa tai kylpyhuoneremonttia.
"Makuuhuonekehittäjien vääntämä OS on vastikkeetonta työtä niin kauan kunnes joku alkaa maksaa tästä työstä."
Jotakin he varmasti saavat työstään, eiväthän he sitä muuten tekisi? Vastike ei aina välttämättä ole suoraan kuukausipalkkaa. Toisekseen, haluaisinpa nähdä, kuinka suuri osa open source kehityksestä on palkatta "makuuhuoneessa" tehtyä. Useimpien OS-ohjelmistojen taustalla on kyllä ihan joku yritys tai yliopiston tutkimusryhmä, tai sitten tekijä tekee itse konsultointibisnestä OS työnsä ohella. Elämän realiteetit kyllä pitävät huolta siitä, että tälläiset palkatta työtä tekevät makuuhuonekoodarit ovat varsin marginaalinen ilmiö.
"Ongelmiin joutuvat pienemmän softatalot, jotka kehittävät ja myyvät muutamaa sovellusta. Näistä yksittäisistä sovelluksista ei enää haluta maksaa, koska vastaavia löytyy netistä ilmaiseksikin."
Niin, onhan se ikävää jos ei nyt sitten pysty jostain tekstieditorista tai mailipalvelimesta tekemäänkään maailmanluokan kaupallista menestystä. Mutta sellaista se kilpailu on. Softatalojen pitää innovoida jatkuvasti uusia ratkaisuja pysyäkseen pinnalla ja menestyäkseen.
Suomalaisista softa-taloistakaan tuskin kovin monella on kilpailevia tuotteita OS tuotteiden kanssa.
"No pitäisikö muutkin perushyödykkeet ja palvelut saada ilmaiseksi? Esimerkiksi ilmainen sähkö, vesi, ruoka?"
Jos noiden tuottaminen olisi lähestulkoon ilmaista ja joku olisi ne minimaalisetkin kustannukset valmiit maksamaan, niin miksi ei? Ohjelmistojen monistaminenhan on täysin ilmaista, siksi ohjelmistot ovat eri-asemassa verrattuna mainittuihin hyödykkeisiin.
"Onhan se aika mielenkiintoista, että minun IT-alan ihmisenä pitäisi tehdä ilmaiseksi hommia"
Onko joku näin vaatinut? Suomessa ei tuollaiseen ainakaan voida pakottaa.
"Toisekseen, haluaisinpa nähdä, kuinka suuri osa open source kehityksestä on palkatta "makuuhuoneessa" tehtyä. Useimpien OS-ohjelmistojen taustalla on kyllä ihan joku yritys tai yliopiston tutkimusryhmä, tai sitten tekijä tekee itse konsultointibisnestä OS työnsä ohella."
Kuten jo aiemmin totesin, nykyisin monen merkittävän OS-projektin taustalla häärii joku kaupallinen taho eli yritys. Yrityksen palkkalistoilla olevat kooderit vääntää perusrungon (joka usein ei edes ole OS) ja speksaa julkiset rajapinnat. Näille rajapinnoille sitten haalitaan ilmaisia makuuhuonekehittäjiä vääntämään koodia.
OpenMoko on hyvä esimerkki. Tavoitteena tehdä ilmaistyövoimalla jonkinlainen open source mobiili-platform. OpenMoko julistaa kovasti olevansa non-commercial, mutta oikeasti taustalla häärii täysin kaupalliset voimat (Taiwanilainen FIC, joka valmistaa mm. matkapuhelimia). Kaskun Nokia ei ole vielä tajunnut ruveta teettämään GSM stackkejä ja video frameworkkejä ilmaistekijöillä?
"Elämän realiteetit kyllä pitävät huolta siitä, että tälläiset palkatta työtä tekevät makuuhuonekoodarit ovat varsin marginaalinen ilmiö."
Sattuman oikusta tunnen useita "makuuhuonekehittäjiä", koska olen ollut opiskeluaikoina itsekkin sellainen. Tosin tuohon aikaan 90-luvun puolivälissä koodia väännettiin puhtaasti ei-kaupallisista lähtökohdista ja tuloksena syntyi pieniä utilityjä, sovelluksia, pelejä & demoscene-tuotoksia. Ei sitä hommaa silloin mikään kaupallinen taho ohjannut, niin kuin nykyään ohjaa.
Suurin osa makuuhuonekehittäjistä on opiskelijoita, työttömiä ja löyhästi työelämässä olevia freelancereita. Pahiten haksahtaneilla ei ole mitään tietokoneen ulkopuolista elämää, joten kaikki aika menee kaikenlaisiin projekteihin osallistuessa, koodatessa ja GPL-lisensseistä väitellessä. Pahiten haksahtaneille riittää sossun, kelan ja työkkärin tuet. Paha vaan, että näitä asialleen omistautuneita kavereita käytetään härskisti hyväksi.
En ymmärrä, miksi toit OpenMoko projektin tähän keskusteluun. Esimerkkinä se ei mitenkään valaissut sitä, miten suuri osa OS koodauksesta on "makuuhuonekoodaajien" tekemään.
"Pahiten haksahtaneille riittää sossun, kelan ja työkkärin tuet. Paha vaan, että näitä asialleen omistautuneita kavereita käytetään härskisti hyväksi."
Voidaan kysyä, miksi he eivät sitten hakeudu töihin? Asialleen omistautuneelle osaavalle koodarille löytyy takuuvarmasti työpaikka. Jos henkilö sitten kokee mielekkäämmäksi elämänsä makuuhuonekoodarina, kuin kahdeksasta viiteen koodaajana, niin tuskinpa voidaan puhua hyväksikäytöstä. Yhteiskunnissa on aina ollut tietty osa väestöstä "vapaita taitelijasieluja".
Väitän edelleen, että tämä "makuuhuonekoodailu" on varsin marginaalinen ilmiö koko opensource kentässä. Päteville ohjelmoijille kyllä löytyy palkkatyötä, käy katsomassa vaikka MOLlin sivuilta.
Minä, sinä, eikä kukaan muukaan ei osaa varmasti kertoa, miten suuri osa open sourcesta on ilmaiskoodaajien tuotosta. Omalla näppituntumalla voisin kuitenkin väittää, että osuus on huomattava. Esimerkkinä olevan OpenMokon tapauksessa vain runko, integrointi ja projektin ohjaus tulee palkallisten työntekijöiden toimesta.
"Voidaan kysyä, miksi he eivät sitten hakeudu töihin? Asialleen omistautuneelle osaavalle koodarille löytyy takuuvarmasti työpaikka."
Moniko firma palkkaa epäsiistin, epäsosiaalisen, ylipainoisen/luurangonlaihan ja kalpeaihoisen kooderin remmiinsä? Karrikoitu esimerkki, mutta ei hirveän kaukana todellisuudesta. Nämä jampat eivät sovellu kaupalliseen softatiimiin, jossa tarvitaan face-to-face vuorovaikutustaitoja ja joissa muilla tiimin jäsenillä on elämää tietotekniikan ulkopuolellakin. Tämän totuuden tietää niin firmat kuin gnu-parrat itsekin.
GNU-parrat ja muut makuuhuonekehittelijät saavat minun puolestani toimia "vapaina taiteilijasieluina". Mutta olisi suotavaa, että tuo porukka ymmärtäisi maailman muuttuneen: OS on nykyään kaupallinen, isojen pelureiden pelikenttä.
"Päteville ohjelmoijille kyllä löytyy palkkatyötä, käy katsomassa vaikka MOLlin sivuilta."
MOL:n mukaan vapaana on 227 tietotekniikkalan työtä. Ei kovin hirveästi, jos esimerkiksi Nokia aikoo laittaa verkkopuolelta pihalle yli 1000 ihmistä.
Nykypäivänä ei pätevyys ole enää ollenkaan ratkaisevassa asemassa työpaikkoja täytettäessä. Riittävän päteviä löytyy hakuun kuin hakuun ihan valkattavaksi asti. Pätevyys on sinänsä peruskamaa, sitä pitää olla ja useimmiten alan hakijoissa onkin aivan riittävästi, mutta sitä ei saa olla liikaa. Liika pätevyys kertoo heti, että kandidaatti lähtee talosta heti paremman paikan saadessaan. Oli asia sitten näin tai ei, pelkkä luulo riittää.
Sen sijaan sopivuus on tärkein kriteeri. Siihen kuuluu:
- Riittävän sosiaalinen, mukava jannu, joka ei pidä itsestään liikaa meteliä
- ei pidä turhantarkasti kiinni oikeuksistaan
- tottelee käskyjä mukisematta
- tekee pitkää päivää valittamatta
- ei huippu, muttei huonokaan.
- ei osoita aktiivisesti pyrkivänsä urallaan eteenpäin, eli ei liian kunnianhimoinen
- jne...
Liian vanha (=esimiestään vanhempi) ei saa olla, koska silloin kandidaatissa nimenomaan on noita edellä listattuja piirteitä. Eikä moni esimieheksi "rivistä" noussut nuori jannu osaa käsitellä itseään vanhempia/parempia.
Pätee muihinkin aloihin. Usein liian hyvät ja liian huonot putoavat pois, tosin eri syistä ja keskimääräinen massa jatkaa.
"Esimerkkinä olevan OpenMokon tapauksessa vain runko, integrointi ja projektin ohjaus tulee palkallisten työntekijöiden toimesta."
Mutta sekään ei tarkoita, etteikö loppuosa voisi olla myös enimmäkseen kaupallisten tahojen tuottamaa, palkallisilla työntekijöillä.
Minä en tunne yhtään täysin ilmaiskoodajaa. Sen sijaan tiedän muutamia muun toiminnan ohessa johonkin OS projektiin osallistuvia. Ja satoja palkallista koodia tekeviä. Oman näppituntumani mukaan ilmaiskoodaus on vain marginaalinen ilmiö. Sen vaikutus ohjelmistotuotantoon lienee suurinpiirtein samaa luokkaa, kuin harraste-elokuvia tekevien vaikutus hollywoodin filmiteollisuuteen.
"Moniko firma palkkaa epäsiistin, epäsosiaalisen, ylipainoisen/luurangonlaihan ja kalpeaihoisen kooderin remmiinsä?"
Varsin moni, jos osaaminen on kunnossa. On näitä nähty, ja ovat usein varsin arvostettuja henkilöitä työtiimeissään.
"GNU-parrat ja muut makuuhuonekehittelijät saavat minun puolestani toimia "vapaina taiteilijasieluina". Mutta olisi suotavaa, että tuo porukka ymmärtäisi maailman muuttuneen"
Hieno juttu, että osoitat tälläistä suvaitsevaisuutta ja suopeutta.
"MOL:n mukaan vapaana on 227 tietotekniikkalan työtä. Ei kovin hirveästi, jos esimerkiksi Nokia aikoo laittaa verkkopuolelta pihalle yli 1000 ihmistä."
Oli puhe ohjelmointialan työpaikoista. Hyvälle ohjelmoijalle löytyy kyllä töitä, vaikka nokia laittaisikin 1000 ihmistä pihalle verkkopuoleltaan.