Masentuneen tarina

Et todellakaan ole yksi tässä maassa tai maailmassa. Kohtalotovereitasi - kohtalotovereitamme - meillä on tuhansittain. Toisille lapsuuden kovat koettelemukset ovat ponnahduslautana todelliseen henkiseen kasvuun ja voittojen tielle - toisille taas johtavat persoonallisuuden murtumiseen, anoreksiaan ja moniin ongelmiin.

Oma lapsuuteni oli sotien jälkeisessä köyhässä Lapissa ja olosuhteet sekä ympäristön asenteet todella tuhoisia, jopa opettajien taholta. Niinpä kansakoulun päätyttyä olin ihminen vailla minuutta. Valtavissa alemmuuskomplekseissa ja itsarimiettteet pyöri jatkuvasti mielessäni.

Ratkaisut ongelmiini löytyi siitä kun 17 vuotiaana aloitin joogan tutkistelun ja vuotta myöhemmin laajensin tutkimuskenttääni hypnoosin alueille ja täytyy sanoa, että nämä kaksi asiaa muuttivat elämäni täysin ja tänä päivänä olen kiitollinen lapsuuteni koville koettelemuksille - tyrkkimisille ja sysimisille.

Muisteluksia lapsuudestani ja elämästäni löytyy osoitteesta http://www.aretalogia.com

Tsemppiä sinulle; ja jos tunnet siltä niin mailataan. Osoite kotisivuillani.

Tv Leksa

Henkinen kiusaaminen sattuu jos annat satuttaa itseäsi. Mieti, kuinka paljon sinua voidaan satuttaa ja kuinka paljon kestät. Voidaanko sinua oikeasti satuttaa niin? Oletko ehkä liian herkkä vinoilulle? Yritä hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet niin satuttaminen on paljon vaikeampaa.
Usein kiusaajat turhautuvat harrastukseensa huomatessaan ettei viesti mene perille. Et ehkä halua näyttää, että sinuun sattuu, mutta sattu kuitenkin. Se ei ole oikeasti niin vakavaa kuin luulet. Ajattele joskus asiaa kiusaajan näkökulmasta ja vahvista itseäsi. Silloin voit huomata asian laajemmin. Kiusaajat ovat usein itse heikkoja eivätkä kestäisi samalaista kiusaamista kuin sinä. He eivät kestäisi, he nostaisivat siitä ison metelin ja valittaisivat kaikille tehden kiusaajasta suurimman syntipukin.
He tekisivät kaikkensa lopettaakseen kiusaamisen, koska eivät kestäisi sitä. Miksi sinä kestät?
Olet vahva, mutta et osaa käyttää vielä voimavarojasi. Jooga voi olla joillekkin hyvä, mutta se usein vie ihmisen syvemmälle omiin ajatustensa syövereihin ja erakoituu muista kanssaihmistään. Jooga on hyväksi, mutta ei välttämättä tässä tapauksessa. Ymmärrä, että on oltava heikko tullakseen vahvaksi. Sinä olet jo vahva, mutta sinun pitää uskaltaa näyttää vahvuutesi. Joskus on hyvä osata nauraa myös itselleen. Sinä olet nuori ja sinun pitää elää.
Kun elää niin on vanhempana tyytyväinen eletystä elämästä. Elämä ei ole murehtimista varten, se on elämistä varten. Älä kuitenkaan unohda ystäviäsi, sillä he olivat ystäviäsi silloin kun kukaan muu ei ollut.

minuakin kiusattiin koulussa, ei ollut kavereita ja siksi olin paljon poissa koulusta. isäpuoleni hakkasi minua ja halveksi. olin lihava ja minulla oli finnejä.
koulun sain jotenkin käytyä, mutta selittämätön paha olo sisälläni ajoi minut itsemurhayrityksiin, alkoholin ja lääkkeiden väärinkäyttöön ja muutenkin itsetuhoiseen käytökseen useiksi vuosiksi.
nyt en ole enää lihava, ihokin on paremmassa kunnossa, on terveellinen liikuntaharrastus, opiskelupaikka ja oma asunto, muutama ystävä, mutta vieläkin on vaikeaa luottaa ihmisiin ja varhaislapsuudessa kokemani turvattomuus aiheuttaa sekin omat ongelmansa ihmissuhteisiin. kärsin myös keskivaikeasta masennuksesta, mutta minulla on siihen lääkitys ja käyn terapiassa. näiden avulla jotenkin selviän opiskelusta, vaikka välillä on vaikeaa. olen onnellinen että olen saanut elämäni suht hyvään järjestykseen, asiat voisivat olla paljon pahemminkin, vaikka tiedän että voisivat ne paremminkin olla. mutta kun ihminen ei voi valita millaiseen perheeseen syntyy...joskus mietin mitä minusta olisi tullut jos olisi ollut vähän paremmat lähtökohdat. mutta ei voi mitään, täytyy vain yrittää rämpiä eteenpäin näillä eväillä, mitkä on saanut.
sinulle neuvoksi että hae apua ongelmiisi. keskusteleminen ulkopuolisen ihmisen kanssa auttaa kummasti! olet vielä nuori ja ehdit vaikka mitä! uskon että sinulla on kaikesta huolimatta hyvä elämä edessä. tsemppiä, älä anna periksi!

Hei

Luin tarinasi ja se tuntuu olevan nykyään kovin yleistä.. siis kiusaaminen ym.
Ehkä sinun pitäisi jutella vanhempiesi kanssa tästä asiasta tai vaikka hakeutua paikkakuntasi mielenterveystoimistoon. Siellä on paljon ammattihenkilöitä, jotka törmäävät kaltaisiisi nuoriin joka päivä.He osaavat neuvoa miten voit muuttaa elämääsi.Voitte myös yhdessä pohtia tilannettasi kotona ja ystäväpiirissä.Tiedän, että avun hakeminen on vaikeaa mutta tiedän myös senkin, että kannattavaa. Hyvää kevättä ja voimia sinulle, että uskallat pyytää apua. Yksin ei kenenkään ole hyvä olla.