Onko kellään kokemuksia otsikossa mainitusta ajopelistä? Paperitietojen perusteella vaikuttaa sporttisen suorituskykyiselle.
Onko kukaan verrannut sitä esim. Octavia RS TDI:in, Seat Leon TDI FR:än tai Golf GT TDI:in? Suunnilleen samanhintaisia näyttäisivät olevan.
Onko kukaan verrannut sitä esim. Octavia RS TDI:in, Seat Leon TDI FR:än tai Golf GT TDI:in? Suunnilleen samanhintaisia näyttäisivät olevan.
Vastaukset 63
Vanhimmat
Näky olevan uudessa TM:ssä joku koeajo, lukaseppa siitä. Peijakkaan kallis "pikkuautoksi" se diesel näytti olevan, mutta kaikkihan on suhteellista.
käytännön suorituskyky jäi kauas tehtaan ilmoittamista (0-100:n 8,1 vs. 9,1) samaisessa koeajossa. On nuo VAG:in vehkeet kuitenkin paaaaaaljon sporttisempia kuin nauris, VAG on jo kauan osannut turbodieselit, ota sellainen ja nou hätä!
Kävin tempes gtx softalla tollasta testaamassa. Paras 0-100 aika oli 8,5s ja vartti 16,3 nämä siis yksin ajettuja aikoja. Auriksella täyskaasu kiihdytys tuntui, että koko roska leviää siihen paikkaan. Tuntui ihme hepposelta linjasto:) Vertailun vuoksi ajoin saman kohdan uudella 140 hv octavialla ja ajat 8,6 s ja 16,3 myöskin loppuaika vartilla. Tuosta voi jokainen päätellä ovatko hepat poneja vai aitoja koneja. Tosin auris tais loppunopeutta ehtiä ottamaan vartilla 1-2 km enemmän. Eli luultavasti matkan jatkuessa olis auris hiukan jättänyt octaviaa. Varmaan ihan hyvä auto toi mut mulle ei kiitos.
TM13/2007 Ajettua Toyota Auris 2,2d-4D Line Sol Sport
Oikeastaan muuta positiivista ei mainittu kuin ajotuntuma on hieman tavallista mallia jämäkämpää.
Alusta poikkeaa tavallisista malleista takaripustuksen ja hammastangon välityksen osalta, mutta sporttia siinä on vain isommat vanteet ja leveämmät renkaat. Jousitus jätetty pehmeäksi mukavuuden takia.
Moitittavaa löytyi moottoripuolelta:
"Numeroiden valossa moottorin 130 kilowatin ja 400 newtonmetrin voimavarat antavat odottaa ripeää ja vaivatonta suorituskykyä. Vaivattomuuden kohdalla odotukset eivät aivan täyty, sillä voima tulee potkuna 2000 kierroksen tuntumassa. Tuon käyntinopeuden alapuolella veto on varsin laimeaa, jolloin ripeät liikkeellelähdöt tavallisessa liikenteessä ovat vaikeita.
Sama liikkeellelähdön vaikeus näkyi myös kiihdytyskokeessa, jossa Auris jäi tehtaan lupaamasta kiihtyvyydestä. Moottorin ylävireisen luonteen vuoksi sen käyttökelpoinen vetoalue jää normaalia kapeammaksi, mikä vaatii runsasta vaihteiden käyttöä. Kun tähän yhdistetään kuusivaihteisen vaihteiston varsin pitkät välitykset, niin vaihdekeppiä saa liikuttaa taajaan. Lisäksi taajama-ajossa on turha ajatellakaan käyttävänsä suurimpia vaihteita. samoin tavalliseen ajoon kuutonen on usein turhan pitkä, sillä vauhtia pitää olla yli satasen, jotta moottori olisi kunnolla vetoalueella."
Ei kuulosta kovin lupaavalle siihen nähden mitä kilpailijoista on viime aikoina kirjoitettu. Autohan on liki 35k€ hintainen, jolloin on lupa odottaa tasapainoisempia moottorin ominaisuuksia.
Samoin sportiksi mielletyn auton alustan pitäisi olla jousitukseltaan mieluummin jämäkkä, olematta kuitenkaan kivireki, kuin vakioautomaisen löysä. Esimerkkejä sellaisesta löytyy tuossa hintaluokassa useita.
Tuossa Tojon 2,2 dieselissä eivät ole kaikki Watit kotona. Tehoksi ilmoitetaan hienot 130 kW. Uskoo joka uskoo, minä en.
Auto Bildissä oli vähän aikaa sitten testissä diesel-Sedaneita (mm. BMW 3, MB C, Lexus IS). Mersussa oli 125 kW ja massaa saman verran kuin Lexusessa. Silti Mersu kiihtyi 0-100 km/h 2 s nopeammin kuin Lexus. Bemussa oli "vain" 120 kW, mutta sekin kiihtyi 2 s nopeammin. Lexuksen kulutuksin oli 10% suurempi kuin Bemun. Aika heikko esitys.
Sama Homma Lexuksen TM:n testissä reilu vuosi sitten. Mitattu kiihtyvyys jäi selvästi luvatusta.
Ja nyt sama homma Auriksen kanssa.
Tuo 2.2 diesel antaa korkeintaan 110 kW, vaikka luvataan 130 kW.
jo aikanaan toisessa ketjussa. Kaikki muut tahot on saaneet Lexuksen liikkumaan paljon nopeammin. Jatkat näköjään myös faktojen vääristelyä, kun väität mersun painaneen saman verran kuin Lexuksen. Ja unohdat kulutusvertailusta sen, että bemari painaa todella selvästi vähemmän kuin Lexus. Eli taas otetaan yhteen kohtaan vertailukohta sieltä ja toiseen täältä, jotta saadaan Toyotan diesel näyttämään huonolta. Kuka sulle maksaa tästä?
Tässä aiemmin esitettyjen espanjalaisten lisäksi yksi italialainen mittaus Lexuksesta:
http://www.quattroruote.it/prove_su_strada/prestazioni.cfm?CodProva=677
Eroa ei siis tule edes seisovalla kilometrillä bemariin kuin 0,7 sekuntia.
Espanjalaisten mittaustulokset tuosta moottorin tehosta ja väännöstä esitettiin jo myös aiemmassa ketjussa. Laitetaan nyt sitten puolestaan Teknikens Världin tulokset: 128 kW ja 394-405 nm (kaksi eri mittausta). Kaikki dynotulokset, joita on nähty, ovat olleet erittäin lähellä sekä toisiaan että luvattuja arvoja. Siinä ei paljon paina jonkin vastarannan kiisken omat jupinat että tehoa on jotain 110 kilowattia.
Auto Bildin mukaan autojen massat:
- Lexus 1690 kg
- Mersu 1640 kg
Kyllä niiden massat ovet kokolailla samat. Hiustenhalkojalle varmaan 1 kg:n ero on merkittävä. Joka tapauksessa Lexuksen teho/massa suhde on parempi.
Miten selität, että Lexus kiihtyi TM:ssä aikanan yli sekunnin luvattua hitammin. Ja nyt Auris tasan sekunnin hitammin. Jos kiihtyvyys lukuja vertaa autojen teho/massa suhteeseen ja muihin TM:n mittaamiin autoihin, jompi kumpi ei päde: teho tai massa.
Tojojen alustatkin ovat jo testien mukaan kinnossa, jotta varmasti välittävät voiman hyvin tiehen. Massat on varmasti mitattu oikein, joten ainoaksi selitykseksi jää, että tehoa on vähemmän kuin 130 kW.
Kuullut välityksistä??? Kiihtyvyyteen vaikuttaa nimenomaan välitys miten se on tehty. Joten suoraa johtopäätöstä tehosta ei voi tehdä pelkästään massaan tujottamalla välitystä tuntematta.
Vetopyärään vaikuttava vääntö määrää kiihtyvyyden ja väännön määrä on kiinni välityksestä.
Ainakin Avessa tuo 130kW välitys on luvattoman pitkä, sillä pienempitehoinen tiheämmin välitetty tuntuu ripeämmältä normaali pyörityksessä.
Viiskytä kiloa tarkoittaa heti muutamaa kymmenystä. Ei ne joka tapauksessa ole saman painoiset, vaikka niin sanoit.
Lexus ei kiihtynyt yli sekuntia luvattua hitaammin. Mitattu aika oli 9,8 ja luvattu 8,9. Siitä tulee erotuksena 0,9 sekuntia. TM:n mittaukset tehdään painavammalla kuormalla kuin monet muut eurooppalaiset mittaukset ja ennen kaikkea huonommalla kitkalla. Mainitaan nyt esimerkkinä Mazda 3 MPS, josta tehoja löytyy varmasti luvattua 6,1 sekuntia parempaan suoritukseen, mutta jolle TM mittasi 6,3 s.
Teho/paino-suhde ei todellakaan suoraan sano, miten auto kiihtyy paikaltaan. Välitykset ja vetoalueet näyttelevät siinä todella suurta roolia erityisesti diesel-moottorien kohdalla. Toyotan ja Lexuksen kohdalla välitykset on valittu muita tekijöitä silmällä pitäen, mikä on aivan oikein. Kumin vinguttaminen paikaltaan lähtien on täysin turhanpäiväistä verrattuna esim. ohituskiihtyvyyteen.
Ja vielä lopuksi: jos ja kun esität väitteen, että Toyotan dieselistä ei löydy tehoa likipitäenkään 130 kilowattia, niin argumenteiksi ei kelpaa mutu. Olen itse nähnyt viisi eri mittausta ko. moottorista. Tulokset ovat tehon osalta osuneet välille 170-176 heppaa ja väännöt välille 394-430 nm. Esitä omaa väitettäsi tukevat mittaukset, niin olet jo paljon vahvemmissa asemissa.
Lexuksen vaiheet 1-3 ovat aivan vertailukeilpoiset muihin saman tehoisiin dieseleihin. 6 on kyllä hieman normaalia pidempi (64 km/ ja 1000 r/min), mutta sen pituudella tai lyhyydellä ei ole mitään tekemistä 0-100 km/h kanssa, josta nyt oli kyse. Siihen vaikuttaa vain 1-3. Ja tietysti teho, jota en edelleenkään usko olevan 130 000 Wattia.
Tässä vertailussa on mukana Avensis samalla koneella kuin puheena oleva Auris.
http://www.autoexpress.co.uk/carreviews/grouptests/203528/volkswagen_passat_v_toyota_avensis.html#
Katso sieltä "FACTS AND FIGURES Open Table"
Passat veti pitemmän korren suorituskyvyssä joka osa-alueella ja taloudellisuudessa, vaikka on selvästi painavampi ja kookkaampi auto.
Passatissa ilmoitetaan olevan 168bhp/350Nm, Avessa 175bhp/400Nm.
D-4D180-moottorissa eivät kaikki hevoset ole käytössä tai muut valmistajat ovat turhan vaatimattomia ilmoituksissaan.
http://www.km77.com/marcas/lexus/2006/is/220d-p/m02.asp
http://motor.terra.es/motor/pruebas/nuestros.cfm?id=MOT32310&id_version=17216
http://motor.terra.es/motor/pruebas/nuestros.cfm?id=MOT28455&id_version=16144
http://www.quattroruote.it/prove_su_strada/prestazioni.cfm?CodProva=677
Kaikki hevoset käytössä ja sillä hyvä. Lexus-tuloksisssa suurimman vaihteen sitkeysarvot huonot: ko. autossa markkinoiden pisimmät manuaalivaihteiston välitykset. Muuten kulkee hyvin. Myös Passattiin verrattuna.
Ai että tehot on suoraan verrannollisia kiihtyvyyteen??? Miun traktorissa on 280hv ja vääntöä "runsaasti" eikä kiihy 60km/h kovin nopeasti.
Uusimmassa Auto Motor und Sportissa oli parivertailussa A3 TDI (125 kW) ja Auris (130 kW). Auris kiihtyi todella huonosti. 0-100 km/h vei aikaa tasan 10 s. Se on aivan liian paljon, jos moottorissa todella olisi 130 kW. Tehottomampi Audi kiihtyi 9,1 sekunnissa. Auris myös kulutti 0,8 litraa (yli 10%) enemmän.
Liian monessa testissä tämä "130 kW" diesel on jäänyt 1-2 s luvatusta arvoista ja mikä pahinta, samassa vertailussa vähempitehoisista eurooppalaisista.
Tuota Autobildin Lexuksen heikkoa tulostakaan ei voi enää ohittaa olan kohoutuksella, kun Saksan laadukkainkaan autolehti (AMS) ei saa Tojon "teho"-dieseliä kiihtymään luvatulla lailla.
Samassa lehdessä oli testissä A5 3.0 TDI. Sille luvataan 176 kW ja 5,9 s 0-100 km. Kiihtyvyydeksi saatiin hyvät 6,3 s. Tuossa Audissa on kyllä Watit kotona.
Tai sitten myös samassa lehdessä ollut Golfin 77 kW farmari, joka kiihtyi 10,7 sekunissa. Eli lähes samaan tahtiin Auriksen "teho"-dieselin kanssa. Tehoa Golfissa oli kuitenkin 53 kW vähemmän!
Joka vertailussa tai testissä sama tulos (poikkeuksena nämä palmujen alla tehdyt mittaukset, joita tojo-uskovaiset jatkuvasti tyrkyttävät todisteeksi mainosten paikkansapitävyydestä http://motor.terra.es/motor/pruebas/c_nuestros.cfm?id=MOT37242 mutta käy tuo todisteeksi siitäkin, että Volkkarissa tehoa on paljon enemmän ja suorituskyky on parempi kuin on ilmoitettu):
Toyotan 177-hp dieselissä ei kaikki teho ole käytettävissä tai sitä ei ole niin paljon kuin on ilmoitettu.
Aurisin kohdalla Toyotan mainosmiehillä on realiteettitaju ollut totaalisen hukassa, koska sille ovat luvanneet ½sek paremman kiihtyvyyajan 0-100km/h kuin Avensikselle. Se on täysin mahdotonta, koska siinä ja Avensiksessa on sama voimapaketti, mutta Avensis on kevyempi auto.
Samaa kusetusta ja asiakkaan älykkyyden aliarviointia on myös ilmoittelu Auriksen turvatyynyjen määrästä. 9kpl - uskomatonta potaskaa!
mutta ei Auriksessa.
Osuipa silmiini (TM 17/2004) dieselvertailu, jossa uusi Skoda Octavia voitti kirkkaasti Avensis 2,0D-4D:n pistein 9,1 - 8,5.
Sen vertailun suorituskykymittaukset näyttivät Octavialle samoja aikoja kuin uusimmassa TM:ssa mitatut (13/2007) 130kW-mahtidiesel-sportti-Aurikselle. Octaviassa oli siis vain 103kW:n moottori, eroa Auriksen hyväksi teoriassa 26%.
Octavia oli vain 15kg kevyempi kuin mukana ollut Avensis.
Mitattuja arvoja:
Kiihtyvyys paikaltaan
_____________Auris_____Octavia
0-100km/h____9,1s_______9,2s
0-400m______16,6s______16,5s
Sitkeys 4/5/6 -vaihteilla (metrejä)
_______________Auris__________Octavia
60-120km/h___238/329/547____259/336/484
Noitten mittausten perusteella täytyy ihmetellä Auriksen vaisua esitystä. Sportti-nimitykselle ei hyvällä tahdollakaan ole katetta.
Ulkomaisissa mittauksissa Volkswagen-konsernin 125kW:n TDI-autot ovat yltäneet tai alittaneet luvatut kiihtyvyysarvot.
kattoisit niitä välityksiä? Octaviassa on kymmenisen prosenttia lyhyemmät välitykset kuin Auriksessa. Lisäksi Auris painaa selvästi enemmän. Silti se hakkaa Ocun 4. ja 5. vaihteella.
Muutenkin hieno viesti, jossa sekoillaan vanhalla kaksilitraisella varustetun Avensiksen ja Auriksen vertailemisen välillä. Silloin kun Toyotan mollaukseen sopii Avensiksen speksit niin käytät niitä ja milloin taas Auriksen arvot vaikuttaa huonommilta niin silloin kirjoitat niistä. Aikuistu nyt vähän.
"Muutenkin hieno viesti, jossa sekoillaan vanhalla kaksilitraisella varustetun Avensiksen ja Auriksen vertailemisen välillä. Silloin kun Toyotan mollaukseen sopii Avensiksen speksit niin käytät niitä ja milloin taas Auriksen arvot vaikuttaa huonommilta niin silloin kirjoitat niistä. Aikuistu nyt vähän."
Onpa siinä aikuisen vastine. Jos kirjoitus ei miellytä, ryhdytään sättimään kirjoittajaa.
Eikä tässä ole kysymys Toyotan mollaamisesta vaan tosiasioiden esiin tuomisesta.
Avensiksen "speksejä" en ole käyttänyt muuhun kuin kuvastamaan Octavian painoa, joka oli 1455kg kun se Avensiksessa oli 1470kg, siis ero 15kg! Puheena olevasta Auriksesta ei ole olemassa kotimaisia mittauksia. Maahantuojan ilmoitukseen Auriksen painosta suhtaudun hieman epäillen, koska TM:n 1,6-litraisten vertailussakin punnittu paino oli 35kg pienempi kuin ilmoitettu. Jos ero on sama po. mallin kohdalla, painoero Octaviaan ei olekaan enää merkittävä, ainoastaan 20kg.
Mitä tulee vaihteiden välityksiin, se on Toyotan ongelma jos ovat valinneet autoonsa liian pitkät välitykset, niillä kun on tultava toimeen.
Octavian välitykset ovat kohdallaan jos se on yhtä hyvä kiihtyvyydessä ja sitkeydessä kuin 26% tehokkaampi mahti-Auris ja on samalla lähes yhtä nopea (208 vs. 210km/h).
Polttoaineen kulutuksessa Octavia onkin sitten aivan omilla lukemillaan. Yhdistetty on siinä 5,5l/100km kun se Auriksessa on 6,2l/100km
Oli miten oli, oikeampi vertailukohta Auris D-4D177:lle olisi tietysti Octavia RS TDI 125kW, mutta sen speksien esille tuominen voitaisiin tulkita jo v*****luksi.
Octavian ilmoitettu paino on 1410 ja Auriksen 1510. Se on paras tieto mikä tähän hätään on käytettävissä. Käy punnitsemassa itse, jos haluat tietää totuuden.
Toyotan pitkät välitykset on ongelma ainoastaan sellaiselle skoda-peelolle, joka ei osaa valita oikeaa pykälää lootasta. Laittaa oikean vaihteen silmään, niin Auriksella jättää 140-heppaisen Ocun haistelemaan hajuttomia ja puhtaita pakokaasuja. RS:n kanssa olisi sitten jo vähän tekemistä, sitä en kiellä.
Jos tuollaisia heittelet, on näyttövastuu sinulla!
Minkään asteinen ahdistus ei oikeuta sinua haukkumaan ketään valehtelijaksi ilman perusteita.
Kaikki "suorituskyvyn" esittämät speksit ovat tosia ja mittauksiin perustuvia, tarkistin asian. Jos ei usko, passaa käydä lukemassa hänen esittämänsä lähteet.
eli suorituskyky lähes identtinen. Muuten mielestäni auriksen välitykset eivät ole pitemmät kuin octavian. Hitto kun en muistanut tarkistaa asiaa testaillessani autoja. Käykääs ite poijat testaamassa niin saatte omakohtasi kokemuksia niinkuin itse kävin.
väittää, että et ensimmäisessä viestissäsi koittanut välittää mielikuvaa, jonka mukaan Auris on Octaviaa kevyempi? Itse en ainakaan keksinyt mitään muuta selitystä kirjoituksellesi: "Octavia oli vain 15kg kevyempi kuin mukana ollut Avensis."
Samoin sitkeysmittauksilla on informaatioarvoa moottorin ominaisuuksista vain siinä tapauksessa, että välitysten erot otetaan huomioon.
Itse lasken valehteluksi myös tarkoituksellisesti harhaanjohtavan tiedon antamisen. Itse tulkitsin sinun tienneen mainitsemani asiat, mutta päättäneen tarkoitushakuisesti jättää ne mainitsematta. Avensiksesta puhumisella ei ollut mitään tekemistä itse asian kanssa, joten se viimeistään vahvisti tämän käsitykseni. Jos kuitenkin kaikesta huolimatta et tätä kaikkea tiennyt, pahoittelen syvästi. Et ole valehtelija, vain kovaääninen ja tietämätön. En ole varma, kumpi on pahempi.
"että et ensimmäisessä viestissäsi koittanut välittää mielikuvaa, jonka mukaan Auris on Octaviaa kevyempi? Itse en ainakaan keksinyt mitään muuta selitystä kirjoituksellesi: "Octavia oli vain 15kg kevyempi kuin mukana ollut Avensis."
Et sitten kiihkoissasi huomaa, että joku muu (suorituskyky) aloitti tämän säikeen.
Ryyppää vähemmän tai vaihda löysempää pipoa päähäsi!
Tuolla menolla teet itsesi naurettavaksi. Tyyli paljastaa sinut vaikka vaihdatkin nimimerkkiä joka viestissä.
Säikeen aloitti "suorituskyky" ja kolmannen viestin kirjoitti "suorituskyky". Itse et kiihkoissasi joko huomannut käyttäväsi sattumalta samaa nimimerkkiä tai muistanut aloittaneesi itse tämän säikeen. Mietippä sitä.
Henkilökohtaisuuksiin ei pitäisi mennä, mutta pakko sanoa sulla olevan jonkinasteinen pimennys menossa.
Minun 1. kommenttini tässä säikeessä on viidentenä (5.), jossa kommentoin sinun neljäntenä (4.) olevaa, "suorituskyvyn" valehtelijaksi haukkumista.
Nimimerkki "suorituskyky" aloitti tämän säikeen ja hänen seuraava kommenttinsa oli järjestyksessä kolmas (3.)
Ynnäileppä tuosta kuka on kuka. Jos edelleen näet tarvetta jankuttaa samasta asiasta, kehoitan palaamaan yleissivistävien perusopintojen pariin.
Puolustakoon "suorituskyky" tästä lähtien itse itseään valehtilijaksi haukkumista vastaan, jos katsoo tarpeelliseksi. Omasta puolestani päätän tämän aiheen tähän.
Auriksen välitykset eivät itse asiassa ole ylipitkät. 6-vaihteen välitys on 54,8kmh/1000rmin, josta saadaan suurimman tehon kierroksilla (3600r/min) 197,5km/h. Auris siis saavuttaa huippunopeutensa (210km/h) selvillä ylikierroksilla.
http://www.toyotaownersclub.com/news/publish/AURIS_THE_NEW_TOYOTA.shtml
Octavian välitys on 52kmh/1000rmin. Se saavuttaa huippunopeutensa (208km/h)tasan suurimman tehon kierroksilla (4000r/min). Tiedot TM 17/2004
Octavia on suhteellisesti harvemmin välitetty!
Tuli tuokin höpöjuttu välityksistä korjattua
Mistä repäisit tuon 54,8 kmh/100 rpm? Tässähän on samat välitykset kuin Avensis D-CAT:issa eli 56 ja risat suurimmalla.
Silti 54,8:kin on enemmän kuin 52. Auriksessa siis pidemmät välitykset, siihen ei liity huipputehon kierrokset mitenkään. MOT.
Peruskoulun matematiikallakin saadaan välitys laskettua tässä linkissä olevista spekseistä.
http://www.toyotaownersclub.com/news/publish/AURIS_THE_NEW_TOYOTA.shtml
54,8km/h on oikein laskettu!
Tietysti jos matikan tunneilta on lintsattu, voi laskeminen tehdä vähän tiukkaa.
"Silti 54,8:kin on enemmän kuin 52. Auriksessa siis pidemmät välitykset, siihen ei liity huipputehon kierrokset mitenkään. MOT."
Mitäs siellä aikaisemmassa viestissä oikein sanottiin?
Vastaan itse: "Octavia on suhteellisesti harvemmin välitetty!"
Jos henkilö ei ymmärrä mitä suhteellisuus tässä yhteydessä tarkoittaa, on keskustelu asiasta hänen kanssaan jokseenkin mahdotonta ja syytä lopettaa heti alkuunsa.
Kehoitankin ystävällisesti avaamaan vaikka sen ammattikoulun ajoneuvo-opin oppikirjan uudelleen ja tutkimaan sitä mieluummin selvin päin.
Ainakin lähdekritiikin käsitteen osaan jo sua paremmin. Monissa lähteissä on mainittu D-CAT-Auriksen käyttävän samoja välityksiä D-CAT-Avensiksen kanssa. Eli suurimman vaihteen välitys onkin 0,638 eikä 0,673. Teoreettinen nopeus siis 57,9 kmh/1000rpm.
Peruskoulumatematiikasta sulle vielä sen verran, että 54,866 pyöristyy lukemaan 54,9 eikä 54,8. Pieleen meni siis sekin päteminen...
Suhteellisuusteoriasi voit pitää omana tietonasi. Vaihteen absoluuttinen välitys on se, mikä kiihtyvyyteen merkkaa, ja se on Auriksessa selvästi pidempi kuin Octaviassa.
Saivartelut pyöristyksistä sikseen.
Sinua edeltävä kirjoittaja nimesi kohtalaisen luotettavan lähteen. Sinulta ei tullut muuta kuin ansiotonta itsekehua ja höpinää monista lähteistä. Missä on ne monet lähteet?
Mielen kiinnolla jään odottamaan kuinka todistat otsapinta-alaltaan ja painoltaan suurempaan autoon (Auris) laitetun yhtä harvan välityksen samalla moottorilla kuin Avensikseen, jonka Cw-arvo on kaiken lisäksi pienempi.
IRL navigaattorin mukaan kuutosella on vauhtia 127-128 km/h, kun kierroksia on tasan 2200, eli edellä arvotuista vaihtoehdoista välitys on se pisin, ellei kiekkamittari valehtele. Nopeusmittarin neula on tuossa vauhdissa tasan 130:n kohdalla, eli mittarivirhe on luokkaa siedettävä.
Minkäs lähteen mukaan Ave olisi kevyempi? Auris painaa 1510 kg ja Ave 1535 kg, mun laskupääni mukaan tuossa on 25 kg eroa, joka on käytännössä merkityksetön. Jostain syystä Englannissa Auris painaa vain 1450 kg, heillä on lisäksi kattoluukku ja kyynärnoja vakiona minkä ei luulisi ainakaan keventävän autoa. Ei kai se Eberspächer paina 60 kg?
Onko otsapinta-alat muka ilmoitettu jossain? Autot ovat yhtä leveitä, mutta silmämunalla Auris on huomattavasti kapeampi hartialinjasta ylöspäin, vaikka onkin aavistuksen korkeampi. Hatchbackin takaosa ei tietenkään ole aerodynaamisesti toimiva, minkä huomaa soratiellä ja sateella.
Aurista en ole tuolla koneella testannut, mutta avensista kylläkin. Samoin Leon FR 170 dieselillä. Mielestäni tuo 170 heppanen vag-tdi on aika paljonkin rajumman tuntunen. Tosin onhan leon aika paljon pienempi autokin ja muutenkin autot eroavat toisistaan luonteeltaankin huomattavasti. Itsellä tällä hetkellä toinen vag tdi menossa ja nyt uusi corolla tilattuna 2.0 dieselinä. Ja mitä on saanut täältäkin lukea noista vag tdi koneista, niin minun mitta ainakin täyttyi jatkuviin korjaamokäynteihin. Autolla ajettu tällä hetkellä 40tkm ja takuuseen on ehtinyt mennä jo esim. vaihdelaatikko. Ja tiedän että sattui maanantai malli alle, mut takuu loppuu syksyllä ja ongelmat ei näytä loppuvan joten ainut vaihtoehto oli kokeilla leirin vaihtoa välillä:). Katsotaan sitten miten tuo toyo kestää käyttöä...
btw. Hassua lukea miten fanaattisia ja merkkiuskollista porukkaa täällä keskustelupalstoilla pyörii:)
pätee sama kuin Yaris TS:ään, ei suinkaan mikään sportti vaan vähän ripeempi kauppakassi.
http://motor.terra.es/motor/pruebas/c_nuestros.cfm?id=MOT37242
Hitaampi kuitenkin kuin kaksilitraiset ja 170hv Leon tai Golf...
Hyvä linkki! Kommentteja siitä ja aikaisemmista viesteistä:
Espanjan kuumassa ilmastossa Toyotan tehodiesel näyttää antavan parempia tuloksia kuin pohjoisemmassa (Saksassa, Britanniassa, Ruotsissa, Suomessa jne), mutta on silti ilmoituksiin nähden tehottomampi. Kilpailijoista ainakin Volkswagenilla näyttää olevan toisin päin.
Aivan kuten joku aikaisememmin epäili, Aurisin mitattu paino on pienempi kuin valmistaja ilmoittaa.
Verrattuna Octavian 103kW:een, joku halusi selittaa Aurisin huonoa kiihtyvyyttä 10% harvemmilla välityksillä kuin siinä. Selitys löytyy linkistä. Aurisin tehodieseli tuottaa parhaan tehonsa yli 10% pienemmillä kierroksilla (3440r/min.) kuin Octavia (4000r/min) eli siinä suhteeessa puntit on tasan.
Koska kaikki aiemmat kirjoittajat tuntuvat pelkiltä paperihiiriltä, niin laitan kokemusta peliin, sitähän alunperin kysyttiin. En ole kellottanut enkä viitsikään omaa autoani kellottaa paikaltaan, mutta potkua tuntuu riittävän, pärjään hyvin sillä tiedolla. Kymppitonnin jälkeen moottori on muuttunut nöyremmäksi ja ennen kaikkea kulutus on pudonnut, ajelen viikottain samoja lenkkejä, motarit vakkarilla ja löpöä palaa 5,9 - 6,1 sadalla, keskinopeus ajotietokoneessa 80-90 välillä. Alkuun kului liki seitsemää samoissa ajoissa ja alle kuuden ei päässyt millään.
Kiihtyvyydestä sen verran, että paikaltaan lähdettäessä ykkönen on liian tiuha ja kakkonen aavistuksen liian suuri luontevaan lähtöön, joten auto on parempi nytkäyttää liikkeelle pikkuvaihteilla ja aloittaa polkeminen vasta kolmosella. Ei siis mikään kuminpolttovehje, mutta sellaista en tarvitse. Todellinen luonne tulee esiin tien päällä, viitonen on hyvä yleisvaihde satasen nurkilta kiihdytellessä, nelosta voi käyttää jossain mutkateillä jos joutuu ohittamaan jostain kuudenkympin alkunopeudesta. Kuutosella pärjää sitten jo motarilla ja kiireettömät ohitukset menevät heittämällä maantielläkin, kunhan alkuvauhtia on noin satanen. Alle satasen ei kuutosta kannata käyttää muutenkaan. Alkuun meinasi usko loppua, kun kierroksia oli vain 2000 luokkaa ja auto veti kuin suihkuhävittäjä, mutta uskottavahan se oli, edelliset autoni olivat bensakoneilla. En ole viitsinyt pahemmin kisata kenenkään kanssa, koska tarvitsen korttia työssäni, mutta tuollaisessa pikkuhärnäyksessä tuntuu potkua riittävän sen verran, että eräät tässäkin ketjussa kehutut tulevat takavalot edellä vastaan ohituskaistoilla, vaikka tuntuvat painavan jalkansa konetilaan Toyotan saavuttaessa. Muissa merkeissähän sen kaasujalan asennon näkee savutuksen määrästä.
Mitä muuhun ajettavuuteen tulee, niin alusta tuntuu toimivalta mutkatielläkin, kunhan kuski sopeutuu korkeaan ajoasentoon ja nokkapainoisuuden tunteeseen. Auto liimautuu kurveihin siinä määrin, että mulla on aina noussut nopeus reippaasti laittoman puolelle kun olen nautiskellut mutkateillä. Penkkiin kaipaisi lisää sivuttaistukea, mutta ajoasennon saa hyväksi vaikka säätö onkin eräiden mukaan kivikautinen pykälineen. Tuossa on kyllä niitä pykäliä vähän enemmän kuin KE 20 Corollassa, mutta sen huomaa vasta kun säätää itse eikä lue siitä lehdestä.
Ainoat huonot puolet autossa ovat olleet herkästi auringonpaisteessa sisäkierrolle siirtyvä ilmastointi, herkästi kuraantuva takalasi ja nopeasti mustuvat vanteet, etuvanteista ei lisäksi saa putsattua kuin ulkoreunan kun ne jarrut ovat pahuksen suuret verrattuna teinien tuunausvehkeisiin. Taloudellisuuteen opastavat vaihtamisen merkkivalot ovat naurettavat, isommalle pitäisi aina vaihtaa niin ajoissa, että moottori ei ole lähelläkään vetoaluetta. Nuo kun saisi muutettua niin, että isommalla olisi vähintään 2000 kierrosta, niin valoista olisi jotain hyötyäkin. No, muutamaan otteeseen olisi unohtunut kuutonen päälle nurkissa ilman alanuolen vilkkumista, joten voi niistä hyötyäkin olla. Perheautojen joukossa moottorin veto on riittävää alle 2000:kin kierroksen eikä dieselin ääni juuri kuulu sisälle, joten herkästi tulee ajettua liian suurella vaihteella.
Hauskin seikka autossa on se, että tuollaisessa 400-500 km:n reissussa kuluu aikaa puolisen tuntia vähemmän kuin ennen, matkanopeuteni on sama kuin ennenkin, mutta ohitukset ovat luontevia, että aikaa ei enää pala kyttäämiseen ja jonotteluun, senkun laittaa vilkun päälle ja painaa kaasua, sama vaihde riittää vaikka maailman tappiin. Tuo olikin pienempien polttoainekulujen jälkeen tärkein pointtini auton hankkimiseen, en halua ajaa kahdeksaakymppiä rekkojen perässä jos rajoitus sallii kovemman vauhdin.
Näillä kilometreillä ei ole vielä tullut vastaan yhtään samanlaista, kirkaslamppuiset tuntuvat kyllä lisääntyvän päivittäin, mutta kyseessä on eri auto samoissa kuorissa.
Kertomuksesi on kuin kopio minun kokemuksistani 37 000 km matkalta. Olen ollut tyytyväinen jokaiseen matkaan ja päivään D-Catin kanssa, ehkä sen voiman takia. Maantiellä voimaa, mutkatiellä 4. vääntö ja vankka alusta sekä upea ohjaus, on melkein kuin prätkällä vetäisi.
Oikein huvittaa kun hemmot väittelevät tehoista ja merkeistä, myös se ettei D-Catista löytyisi ilmoitettuja tehoja, voi pojat jos tietäisitte.
Minäkään en pahemmin ole kisaillut muiden kanssa vaikka poweria riittäisi varmasti, mutta joskus on tullut nykäistyä moottoritielle liittyessä kun joku on tullut liittymässä aivan perseessä ja ollut valmiina siirtymään takaani ohituskaistalle, 5. vaihde sisään ja pellit auki, ei ole enää ollut perässä roikkujia ei.
Ei vikoja, ei ongelmia vaan kovaa ajoa päivästä toiseen.
...niin herttaista toyotistia: Koskaa myö ei mittää kisata, mut jos pikkuse joku härnää, nii kyllähä myö...
Ja millä autolla? Toyotan "mahtidieselillä", jonka suorituskyky on jopa heikompi kuin VW-konsernin "vanhentuneella" 103 Kw:n pumppusuutindieselillä.
todella näyttää olevan, tietämättömän ei todellakaan tarvitse enempää tietää.
Mene pois, mene kauas pois tietämätön kurja, pidä pumppulaitteesi ja käy.
Oli tilaisuus koeajaa Golf GT TDI ja kyseinen Auris useaan kertaan, autoja välillä vaihtaen.
Oma valintani olisi ehdottomasti Golf.
Golfin konttori on ehdottomasti parempi ergonomialtaan. Ajoasennon saa vaivattomasti kohdalleen erittäin hyvän istuimen ja laajojen säätöjen ansiosta. Kaikki hallintalaitteen ovat siinä itselleni paremmin kohdallaan.
Kumpikin auto käyttäytyy ajossa mallikkaasti, mutta Golfilla ajaminen on suorastaan riemukas kokemus täsmällisen ohjauksen ja hienosti toimivan alustan vuoksi. Auris on viritetty pehmeämmäksi ja ohjaus ei kerro mitään tien ja pyörien välisestä suhteesta.
Takapuolituntumalla veikkaisin Golfia ripeämmäksi paikaltaankin lähtien, mutta erityisesti huomattavasti vääntävämmäksi isoilla vaihteilla ja pienillä kierroksilla. Pienillä kierroksilla näitä nykydieseleitä tulee ajettuakin niiden uskomattoman väännön takia.
Ulkonäkö on tietysti makuasia. Omaa silmääni Golf miellyttää enemmän. Sisätilan ilme siinä on vähemmän muovinen ja tyylikkäämpi.
Liekkö totta tarinat mitä isot pojat kertoo että d-cateissa ei ole kaikki kusot pelissä vielä uutena sisäänajovaiheessa vaan vasta n. 15tkm jälkeen ohjelmisto "muuttuu" ja antaa kaikki peliin? Tämä selittäisi miksi testeissä tulee uusilla nauriksilla paljon tehtaan ilmoittamia arvoja huonompia lukuja?
Mulla oli ainakin uudenkarheana vetoalue paljon kapeampi, tuntui, ettei yli 3:n tonnin kannattanut kierrättää ollenkaan. Ilmiö alkoi poistua noin 5 tkm:n nurkilla ja kympin rikkouduttua on tullut selvästi puhtia 3200:n kierroksen jälkeenkin, niillä kierroksilla tuntuu 4-5 -vaihteilla uusi potku, lievä tosin tuohon 2000 kierroksen ilmiöön verrattuna. Nyt 15 tkm:n jälkeen ei ole enää havaittavaa muutosta, kaikenkaikkiaan moottorin vetoalue on kuitenkin laajentunut ylemmille kierroksille päin. Kulutus on edelleen laskusuunnassa, osasyynä voi olla alkuinnostuksen laimeneminen ja ajotyylin tasaantuminen, ilmatkin ovat olleet viileitä mikä vaikuttanee ilmastoinnin käyntiajan vähentymiseen. Muutamien kylmäketjujen polttoainetta tuntuisi palavan enemmän kuin "merkkituotteita", suuruusluokka on muutama desi sadalla.
Jaha, alkoi tojohemmojen kootut selitykset tehodieselin puuttuvista hevosvoimista!
Ainakin ennen oli TDI koneissa sama ilmiö. Uutena ei antanut täyttä tehoa. Tolla kai parannetaan koneen kestoa jatkossa.
Persdynolla mitaten pollet ovat kyllä kotosalla ja laukkaavat tarvittaessa sen verran iloisesti, että muutama "premium" on varmaan palannut Biliaan ostamaan lisää kirjaimia takaluukun reunaan...
Kummallista muuten, miten joitakin ärsyttää se, että joutuvat Toyotan ohittamaksi. Sitä jopa yritetään kiihdyttää rinnalla. Turhaan, niin turhaan...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=581&posting=22000000027597066
Käyttäjäkokemusten mukaan ko. moottorin suorituskyky paranee ja kulutus pienenee useammassa portaassa, jotka ovat suunnilleen 5000, 10000 ja 15000 km kohdalla. Myös diesel-laaduilla on useiden kommenttien perusteella enemmän merkitystä kuin monilla muilla autoilla.
oikea satusetä!
Oikea ajatusten Tonava. Viestissä lukee, että käyttäjäkokemusten mukaan näin on. Ei se mikään satu silloin ole. Ei tosin välttämättä tottakaan, mutta niinhän viestissä ei väitettykään.
Toyotassa näyttää kaikki tapahtuvan porrastetusti. "Tehodieselissä" voima kasvaa ja kulutus pienenee kilometrien kasvaessa. Koeajettuani kerran edellisen mallin Corollan ja ihmeteltyäni auton ajo-ominaisuuksia, niin myyjä kertoi ominaisuuksien paranevan selvästi kymppitonnin jälkeen. Enpä mennyt vipuun. Liekö Tuulilasin testi-Auriskin ollut pakasta vedetty, kun ajoa kammottavaksi väitettiin. Kympin jälkeen se muuttunee siedettäväksi ja sadassa tonnissa sen voi olettaa olevan jo kohtalainen. Ehkäpä puolessa miljoonassa auton ajo-ominaisuuksia voi kehua jo hyväksi.
Persdyno ei mittaa kiihtyvyyttä vaan sen derivaattaa (eli muutosta). Persdynoon ei siksi pidä missään tilanteessa luottaa. Se valehtelee varsinkin dieseleissä, joissa vääntö muuttuu paljon kierrosten mukaan. Samalla elää myös kiihtyvyys. Se pistää dersdynon aivan sekaisin.
Fysiikka ja mekaaninen dyno kertoo totuuden.
Omassa corollassa ohjaus on parantunut selvästi kilometrien myötä. Uutena ohjaus (farkku) oli kammottava, mutta kolmenkympin jälkeen jo ihan kelvollinen. Ohjauksen osalta muutos johtunee siitä että nivelissä ja laakeroinneissa välykset kasvavat kulumisen tai paikoilleen hioutumisen myötä. Omassa (bensa) moottoriteho ei ole muuttunut uudesta miksikään.
Sinun käyttäjäkokemuksesi ovat silkkaa mutua ja uskottelua, itsensä pettämistä.
Mutta minun tietooni tulleet absoluuttisen objektiiviset ja tieteellisen tarkat käyttäjäkokemukset kertovat Toyotan olevan leluauto.
Koska tässä viestissä lukee, että käyttäjäkokemusten mukaan näin on, ei se mikään satu silloin ole.
Sitä paitsi, minun isällä ja minullakin on paljon isompi kuin teidät suvun miehillä!
Lehmänrasvainen rätti lypsyjakkaranne ali vedettynä kuumana kesäiltana saa vede kielelle kun Korolla hyppää hevoshakaan hakemaan puuttuvia heppojaan satakielen laulaessa virttään.
Tiedoksi vain: VAG-konsernin 140 ja 170 hv:n dieselit lähtevät myös 6.vaihteella kiihtymään tuntuvasti jo 90km/h nopeudesta. Tällöin on jo täydet väännöt koneessa. Eipä ole tarvetta vaihtaa pienemmälle edes...tai jos vaihtaa, niin kyyti on "kylmää". Saapi koettaa pysyä perässä! Toivottavasti tavataan joskus siellä moottoritien rampilla!
Jos oikea käsi ja vasen jalka on invalidisoitunut, niin tapaan sut mieluummin vaikka hoivakodissa.
Täydet väännöt ei lämmitä, jos Toyota kiihdyttää karkuun vajaallakin.
Edelliselle kirjoittajalle vain totean, että älä viitsi! Ei ole mitään epäselvyyttä siitä, kumpi diesel lähtee rampilta kovemmin kiihtymään, Auris 177hv vai Golf 170hv. Tai vastaavasti Avensis/Passat samoilla koneilla.
Täysin suvereenisti VW on pari auton mittaa edellä, lähdettiinpä millä vaihteella tahansa. Isoimmalla vaihteella mittaa onkin sitten jo parin rekan verran. Jos on muuta puolueettomasti tutkittua tietoa esittää ko. autoista, annappa tulla! Odotan mielenkiinnolla! Kyseessä on sitten tosiaan oltava taistelupari Auris/Golf tai Avensis/Passat. Muut saman konsernin autot eivät tule kysymykseen. Jään odottamaan siis!
jo monta kertaa. Tämä taulukko on yksi:
http://www.km77.com/00/lexus/is/m02.asp
Eli nelosella ja vitosella Passat jää Aven jälkeen. Kutonen ei sitten Avella yllä aivan vetoalueelle 80-nopeudesta, joten eroa syntyy peräti kaksi kymmenystä Passatin hyväksi.
Sanonpa nyt senkin, että paljon lainatussa Autoexpressin Passat-Ave-parivertailussa näkyy samat asiat: Toyota on nopeampi 30-50 mailiin kolmosella ja 50-70 mailiin vitosella. Isommalla vaihteella Toyotan moottori ei vielä ole alueella ja niinpä Passat on aavistuksen nopeampi. Ja toisin kuin tuon testin taulukko väittää, Passat ei todellakaan paina yli 1700 kiloa vaan suunnilleen 1500. Jostain syystä tuon mallin painoa ei ole ilmoitettu, mutta 140-heppaisen painoksi on ilmoitettu 1454 kg ja 140->170 painolisä on muissa malleissa noin 20 kiloa.
Näin ollen siis samanpainoisissa autoissa Toyotan moottori on nopeampi ns. sopivalla vaihteella ja Volkkarin moottori isommalla vaihteella. Auris ei ehdi Golfille, koska painoa on Aurikselle ilmoitettu 1510 kiloa ja Golfille vain 1293 kiloa!
Vamistajien ilmoittamat painot ovat mitä sattuu. Hyvä esimerkki tästä on TM10/2007 1,6-litraisten vertailu. Siinä Golf oli punnittu 1270kg ja Auris 1300kg painoisiksi, eroa siis 30kg.
Kyseisen Golfin ilmoitettu paino on 1173kg ja Aurisin 1335kg. TM:n punnituksessa Auris siis laihtuu 35kg ja Golf lihoo 97kg.
TM punnitsee autot kaikki säiliöt täytettyinä, mutta ilman kuljettajaa.
http://www.tekniikanmaailma.fi/mittaukset/?c=autot&s=10
TM:n punnitustuloksesta voi päätellä, että Volkswagen ilmoittaa auton omapainoksi kuivapainon.
Sama logiikka täytyy päteä myös diesel-mallien kohdalla. Golf GT TDI 125 ei voi olla kevyempi kuin karvalakkimalli 1,6. Sen täytyy painaa säiliöt täynnä n. 1390kg ja Auris 2,2 D-4D:n n. 1475kg.
Passatin säiliöt ovat suurempia, joten painoeronkin täytyy olla suurempi.
ei toimi Passatin kohdalla. TM:n vertailussa Passat 2.0 FSI painoi 76 kiloa enemmän kuin ilmoitettu (punnittu 1465, ilmoitettu 1389) ja Avensis puolestaan 20 kiloa vähemmän (punnittu 1385, ilmoitettu 1405). Eroa ilmoitettuihin on siis vähemmän kuin luokkaa alempana.
Ei kai siinä Passatissakaan sentään painolastitankkia ole? Muuten ei liene selitettävissä tuollainen noin 250 kilon painonlisäys, kuten Autoexpressissä?
Passat on joka tapauksessa selvästi paivavampi kuin Avensis. Täällä yritetään vihjailla niiden olevan saman painoisia. Painosuhteet ei muutu miksikän jos keulalla on dieselit.
Jumaliste. Mitä jos koittaisit selvittää asioita ihan itse, jos kerta kiinnostaa. Autojen teknisiä tietoja löytyy mm. valmistajien sivuilta, TMnetistä, Tuulilasi.fi... Tuon Autoexpressin lisäksi en löydä yhtään muuta vertailua, jossa molemmat olisi punnittu. Tehdään siis laskelmia:
Avensis 2.2 D 177 ilmoitettu paino 1535 kg. Tehdään hypoteettinen korjaus bensamallin ilmoitetun ja punnitun massan mukaisesti, niin saadaan 1515 kg (1535-20).
Passat TDI 170:lle löytyy ilmoitettu paino Saksan Volkkarin sivuilta (Leergewicht):
http://www.volkswagen.de/vwcms_publish/vwcms/master_public/virtualmaster/de3/modelle/passat/Der_neue_Passat/zahlen___fakten/technische_daten.detail.1.9.html
Ilmoitettu paino siis 1457 kg. Tehdään tälle sama korjaus ilmoitetun ja punnitun erolla, saadaan 1533 kg (1457 76).
Näillä perusteilla uskaltaisin jo melkein mennä sanomaan, että painoero ei ole todellakaan merkittävä. Näillä oletuksilla sitä kertyy siis peräti 18 kg.