Pitääkö syöpäsairaan näyttää sairaalta??
Miten koette lauseen: Mitä sinulle kuuluu, kun olet niin terveen näköinen?
Ihan kuin pitäisi olla aina naama rutussa, kun on sairastunut syöpään.
Lauseen eka osa riittää kuulumisia kyseltäessä.
Miten koette lauseen: Mitä sinulle kuuluu, kun olet niin terveen näköinen?
Ihan kuin pitäisi olla aina naama rutussa, kun on sairastunut syöpään.
Lauseen eka osa riittää kuulumisia kyseltäessä.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Totta, että ns. terveen näköistä ihmetellään, etenkin syöpäpotilaana. Osa ei näytä sairaalta, ja itse kuulun heihin, punakka ja atleettinen.
Kanssaihmisten ilmeitä oli mielenkiintoista seurata kun heille selvisi että toisella on syöpä. Minäkään en mitenkään näyttänyt sairaalta mutta sensijaan kuulostin heti kun suuni avasin (siitä tuo nimimerkkikin). Tosiasiahan on että monet syövät eivät mitenkään näy ulsopäin ennenkuin aivan loppuvaiheessa mihinkä ei enimmäkseen edes päädytä hoitojen ansiosta.
Pienellä paikkakunnalla jossa asun, toisten asiat tiedetään erittäin hyvin. Sairastumisestani jo kulunut 2,5 vuotta, mutta työhön en ole vielä pystynyt menemään. Kyseiset kommentit lähes joka viikkoisia. Tuntuu, että töissä pitäisi olla kun on niin terveen näköinen sairas.
Monesti puututaan vielä siihenkin, kuinka painosi on noussut, kukaan ei ymmärrä kortisonin vaikutusta, juuri tuo punaposkisuus näyttää niin terveeltä.
minulle, että oletpa terveen näköinen, otan sen kehuna ja olen siitä mielissäni. Minusta on kivaa olla terveen näköinen, ja minusta on kivaa että joku huomaa sen ja sanoo sen myös ääneen =)
minulla.Olis kurjaa,jos sanoisivat että olethan sairaan näköinen.
minulle on sanottu että kyllä olet hyvän ja terveen näkönen,jos ne lääkärit on erehtynyt.Silloin kun asia oli akuutti niin ajattelin et mulla ei ole lupakaan olla sairaan näkönen.Eräs ystävättäreni sanoi että kyllä sä valehtelet,kun kerroin jälkeen päin syövästäni.Enpä oikein tiedä mitä ajatella,hyvä jos olin terveen näköinen sairaanakin.
Minulla on jokunen aika syövän toteamisesta, mutta kokonaisuudessaan se vaikuttaa vielä elämään ( kontrollit, päivittäinen lääke, rajoitukset imusolmukkeiden poistamisen vuoksi jne).
Kun yritän töissä selittää, etten voi tehdä ihan kaikkea mitä "terveet" ,niin minulle sanotaan "mutta kun NÄYTÄT niin terveeltä. Selitäpä siinä sitten, miksen voi lähteä työporukan kanssa verenluovutukseen.
Toisinaan suututtaa, että jotkut ovat tietämättömiä. Itse olen aina ollut urheilullinen ja reipas, ja sain oikein vaatimalla vaatia tutkimuksia, kunnes todettiin etäpesäkkeitä luustossa. Vieläkään jotkut tuttavani ei ota uskoakseen, mutta heidät jätän jo omaan arvoonsa.
Minulla näiden tuttujen kommenttien jälkeen on semmonen kummallinen tunne, ihan kuin olisivat kade tai jotain, kun voin olla vaan kotona ja tehdä mitä haluan, ollen oikein terveen näköinen.
Tulinkohan ymmärretyksi? Jos on syöpäsairas, niin pitää myös näyttää tosi sairaalle, näin minä koen.
Minut pelasti kanssaihmisten silmissä se että kuulostin sairaalta vaikka en näyttänyt :-)
ulospäin? Sain aikoinaan monta kommenttia ko.asiasta kun ihmiset kummastelivat...miten minulla voi olla syöpä, kun en näyttänyt sairaalta!
Koko "sairastelun" ajan pidin myös huolta ulkonäöstäni. Vaikka oma olemus ei olisi ollut missiluokkaa, niin pukeuduin aina asiallisesti enkä sortunut flanellipyjama-lookiin ( jos joku ymmärtää).
Tämän vuoksi sain joskus kommentteja, etten voinut olla "kuolemansairas"!
sairastavat ovat ihan terveen näköisiä.Tietenkin se vähän muuttaa ulkonäköä,jos saa sytoja.
Hiukset irtoavat ja ehkä on vähän kasvoissa turvotusta ja punoitusta.
Minuakin sanottiin hyvän näköiseksi,ja olin ihan otettu!
kauhistuivat, kun kuulivat sairastuneeni rintasyöpään.Heti alkoivat kertomukset heidän tutuistaan, jotka jo olivat menehtyneet syöpään,ja millaisen helvetin olivat kokeneet.Tuntui, että odottivat milloin minulle alkaa "loppurutistus".Ovat kai pettyneitä, kun en ole vielä kuollut ja voin syövän kanssa aivan hyvin.Juhannuksena keskisuomessa käydessämme (josta olemme muuttaneet eteläsuomeen) eräs kaukainen sukulainen sanoi kuulleensa, että olin jo haudattu.Ihmetteli vain, että oletpa hyvän näköinen.
Syöpä on tosin taustalla koko ajan vaanimassa
niin,olet niin hyvä kuntoisen näkönen,ei uskoisi ,että sinulla on syöpä..........ja sama henkilö puhuu puhelimessa huutaen,ikäänkuin minulla olisi myös kuulo mennyt....
ja ne tutut aristelevat puhua kanssani tulevaisuudesta... ikäänkuin minulla ei sellaista olisi...!
mitään vastaavaa.Kukaan ei kohtele sen kummemmin,kuin ennen sairastumistani.
on muutama kaveri poistunut ystävä piiristä. Pelottaa varmaan miten terveen näköisen sairaan kanssa voi jutella, voihan se vaikka kuolla kohta. No tämä on rajusti sanottu, mutta näin on.
Minulta leikattiin vatsasyöpä kasvain ja siinä sivussa koko vatsalaukku pois. Ensimmäisen kerran mennessäni tapaamaan syöpälääkäriäni koin aika huvittavan hetken:
Lääkäri huusi nimeni ja lähdin kävelemään nurkan takaa kohti. Lääkäri meni aivan hämilleen ja pyörähteli epätietoisena paikoillaan kun kättelin häntä. Oli odottanut että vastaan tulee paljon huonokuntoisempi potilas potilastietojeni perusteella. Toisaalta hieman "huolestuttaa" kuinka paha tilanne minulla sitten on, koska lääkäristäkin paistoi läpi ihmetys.
Joo kaikkeen saa tottua. Minun eka diagnoosin tehnyt lääkäri ei juuri katsokaan vastaan tullessa, kun antoi vain hetken aikaa pari vuotta sitten. Se eka diagnoosi kummasti pyörii mielessä, aina kun johonkin kohtaa sattuu.