About kaksi kuukautta sitten töissä olessa meinasin pyörtyä. Säikähdin olotilaani ja lähdin kotiin, enkä keksinyt huimaukselle mitään järkevää syytä, muuta kuin niskojen jumius. Kävin työpaikkalääkärillä, jonka ensimmäinen epäily varmasti oli vain se että yritän saada ns. "motivaatiosairaslomaa". Tuosta tapauksesta lähtien minua on pyörryttänyt päivittäin. Olen käyny viidesti tai kuudesti lääkärin luona, koska töissä en pysty olemaan. Joka kerta sieltä tulee eri diagnoosi. Milloin oli noidannuoli, matala verenpaine, niska- hartiaseudun jäykkyys (jolloin sain lähetteen fysioterapeutille), välillä jopa otettiin verikokeita pitkä lista sekä sydänfilmi, missään ei näkyny mitään.
Kävin pari päivää sitten fysioterapeutilla, jonka jälkeen illalla oli hyvä olo. Mutta seuraavana päivänä alkoi helvetti. Alkoi pyörryttää tosi pahasti, kävelin seinistä tukea ottaen. Kävin sängylle pitkälleni jolloin alkoi puuduttava tunne käsissä ja jaloissa, korvissa vinkui. Pelosta johtuen aloin itkemään ja jossain vaiheessa tuntui ettei saa happea.
Lähdin illalla päivystykseen, jossa taas mittailtiin verenpaineita ja pulssia. Hoitaja sanoi että hapenottokyky on niin korkea että jos saisin yhtään enempää happea, alkaisin hyperventiloida. Silloin tuli mieleeni, että josko minulla olisi paniikkihäiriö!?!
Mietin vaan, että johtuuko ne huippaamiset sitten siitä paniikkihäiriöstä vai että olisin alkanut saada paniikkihäiriökohtauksia pyörryttämisen ja siitä huolehtimisen takia!?!
Pitääkö paniikkihäiriöille olla joku syy?
esim. muuttunut elämäntilanne tms... vai voiko alkaa ihan ilman syytä...?
Kävin pari päivää sitten fysioterapeutilla, jonka jälkeen illalla oli hyvä olo. Mutta seuraavana päivänä alkoi helvetti. Alkoi pyörryttää tosi pahasti, kävelin seinistä tukea ottaen. Kävin sängylle pitkälleni jolloin alkoi puuduttava tunne käsissä ja jaloissa, korvissa vinkui. Pelosta johtuen aloin itkemään ja jossain vaiheessa tuntui ettei saa happea.
Lähdin illalla päivystykseen, jossa taas mittailtiin verenpaineita ja pulssia. Hoitaja sanoi että hapenottokyky on niin korkea että jos saisin yhtään enempää happea, alkaisin hyperventiloida. Silloin tuli mieleeni, että josko minulla olisi paniikkihäiriö!?!
Mietin vaan, että johtuuko ne huippaamiset sitten siitä paniikkihäiriöstä vai että olisin alkanut saada paniikkihäiriökohtauksia pyörryttämisen ja siitä huolehtimisen takia!?!
Pitääkö paniikkihäiriöille olla joku syy?
esim. muuttunut elämäntilanne tms... vai voiko alkaa ihan ilman syytä...?
Vastaukset 4
Vanhimmat
tuollaiset oireet voivat liittyä paniikkihäiriöön.nimittäin,itse sain kohtauksen jossa en ns.saanut hengitettyä kunnolla ja kun lääkkeen otin niin helpotti. silloin kun ensimmäisen kerran sain tällaisen kohtauksen, niin silloin pyörrytti ja olisin halunnut lähteä töistä pois kesken kahvipaussin.itselläni alkoi paniikkihäriö stressistä.
Hei!
Kuin minun suustani tullutta puhetta. Itselläni eka kohtaus tuli pian synnytyksen jälkeen hyvin voimakkaana pakenemisen ja pyörtymisen tunteina. Nyt kohtauksia tullut sen jälkeen muutama ja paljon lievempänä. Toivon, että tämä loppuisi kokonaan, mutta onko se edes mahdollista???
Fyysistä se ei ole. Kaikki on tutkittu. Olen asiakaspalvelutyössä ja palkään, että kohtaus tulee asiakastilanteessa... Miten siitä minnekään pakenet??? Tuntuu, että palkkä pelko kohtauksen tulemisesta saa sen tulemaan. Loputon noidankehä???
Voi olla psyykkistä taai kemiallista. Olikohan että aivot ei tuota tarpeeksi serotoniinia? Jotenki se kuitenki liittyy kyseiseen aineeseen. Joku lapsuuden trauma, jota et itse välttämättä ees muista, saattaa laukaista paniikkihäiriön. Kyllä nuo oireet siltä kuulostaa, että vois olla paniikkihäiriö. Mulla oli samanlaisia juttuja ennen ku alotin lääkityksen uuestaan.
Samoja kysymyksiä tosiaan pohdin. ollessani kauppkeskuksessa olin pyörtyä, se oli aivan viittä vaille.. (johtui ilmeisesti verensokerista joka oli sillä hetkellä 3.7)
Nyt siitä on jäänyt "pelko päälle" joka valtaa minut ollessani esim. isoissa kaupoissa. Pelkään samaa olotilaa, ja joskus alan voida ihan huonosti ostoksilla ollessa miettiessäni asiaa. onko tämä paniikkihäiriötä? ei kai.. inhottavaa.