Mietin tässä, miten kukaan koskaan voi olla niin läpeensä paha, että jättää 7kk ikäisen lapsen:
Lapsi löytyy likaisesta haisevasta pinnasängystä rääsyjen, homeisten tuttipullojen ja omien jätöstensä seasta. Vaippa roikkuu polvissa. Lapsi ei jaksa edes itkeä vaan vikisee pienen eläimen lailla.
Voiko pahempaa tulla vastaan?
Lapsi löytyy likaisesta haisevasta pinnasängystä rääsyjen, homeisten tuttipullojen ja omien jätöstensä seasta. Vaippa roikkuu polvissa. Lapsi ei jaksa edes itkeä vaan vikisee pienen eläimen lailla.
Voiko pahempaa tulla vastaan?
Vastaukset 49
Vanhimmat
on seurattu sossujen päiväkahviseuralla..... eli perhetyöntekijöiden avustuksella...... who knows.
kun hoitava aikuinen ei ole normaalissa tilassa, vaan esim. jatkuvasti huumeiden vaikutuksen alainen. Maailma on paha, ei voi mitään.
Sille, että lapset mahdollisimman pian voitaisiin pelastaa tuollaisista oloista, on kyllä tehty kaikki voitava. Mutta viime vuosina on pari tuollaista tapausta ainakin paljastunut, toinen Helsingistä, toinen Kuopiosta.
Lastensuojelun toimimattomuus näkyy myös silloin, kun kuulee tapauksista, että koko jonkun perheen ympäristö näkee ls:n tarpeen jossain perheessä, mutta lapsia ei silti huostaanoteta. Olen paljon omalta osaltani tehnyt työtä ls:n eteen, että apua saataisiin kaikille lapsille ajoissa.
Myös siksi, että huostan jälkeen perheelle tarjottaisiin apua, kuten laki vaatii, samoin tietysti ennen huostaanottoa, mikä sekään ei ole ollenkaan itsestään selvyys kaikissa kunnissa.
Laki pitäisi olla koko maassa sama, mutta todistetusti on suuria eroja lastensuojelun toiminnassa kuntien, maakuntien, jopa kaupungin sisällä yksittäisten sosiaalitoimistojen välillä.
Lyhyesti sanottuna: Lastensuojelu on saatava toimimaan nimensä mukaisesti, lasta suojellen, ennen huostaanottoa sitä ehkäisevästi, huostaanotto on tehtävä lain mukaisesti, lasten olojen on valvottava myös sijaishuollossa ja vanhemmille myös tukea huostaanoton syiden poistoon.
Lapsen iltatoimet odottavat, en ehdi kirjoittaa nyt enempää.
Tarkoitatko tätä kunnon lahtelaista isää?
http://koti.phnet.fi/turo690/index.html
Vai häntä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomo_Romppanen
viedä 7 vuotiaan ongelmat täältä tuonne sijareille osastoon!
Eikähän tuo ole ainoa mitä ei ole julkistettu bioilta sijareille, jotka tietää tosi paljon noista tuollaisista jutuista!
Eipähän suurin osa anna ilmi noita ja miksi antaisi, hoidamme me sijarit, asiat hiljaisuudessa!
Vain "laittomat sijareille otot" vanhemmat ns. antavat ilmi!
Meiltä otettiin turhaan lapsi, sijarit ottivat!
Just juu, nehän ne ottaa ne lapset aina, ne käy kaappaamassa lapset yön hiljaisuudessa vanhemmiltaan, kun he nukkuvat!
Se on hauskaa puuhaa!
en aio vilkaistakaan! Ja minulla on lapsi kotona, jos et höyrypää sitä satu tietämään.
Sinun mielestäkö viranomaiset saavat kohdella lasta laittomasti?
Mikä sinua ärsyttää siinä niin paljon, että siitä ei saisi puhua?
Sijarin paskojen mielestä KUKA TAHANSA saa tehdä lapselle mitä tahansa, kunhan vain ei ole lapsen oma vanhempi! Niinkö on?
biovanhempien palsta! Tänne ei tarvita sijareiden näkökulmaa.
Lapsi jää lautakasan alle, puristuu kuoliaaksi, päiväkodin ämmät eivät näe nitä perseen takana tapahtuu, jatkavat juoruamistaan lapsen kuollessa,
hei haloo, onks kaikki kotona. Ei varmaan, koska kaikkein pahimmat ja kurjimmat pääsevät töihin päiväkoteihin, ei sinne kunnon ihmiset mene.
ihminen, joka et ole töissä! Kehtaat tuollaista edes kirjoittaa, häpeä vähän, jos edes osaat.
Samaa mieltä olen kanssasi tästä juoruamisesta. Tämä on yleistä myös kouluissa, välitunnilla.
Ei ne työntekijät huonoja ole, vaikka juoruavatkin, kyse on henkilökunnan vähyydestä ja siitä miten monta pientä lasta/aikuinen.
Minä kyllä nostan hattua heille että jaksavat kumminkin hoitaa lapsia ja vielä niin pienellä palkalla.
Tälläisiä tapauksia kun ei saisi tapahtua ollenkaan.
Mutta valitettava tosiasia on se että aina pitää tapahtua jotain vakavaa ennen kuin asialle tehdään jotain. Tuntuu että se on tänä päivänä yleinen käytäntö: kuolleita ensin, korjataan sitten...
Vai voiko kukaan sanoa, ettei juorua!
vanhassa arvostetussa laitoksessa josta tällä palstalla paljon kirjoiteltu... lapseni vaippaa ei vaihdettu eikä ruokaa annettu likainen oli ja kun vaihdoin vaippaa ja pesin kipeän vaippaihottuman, työntekijä vihjaili sossulle asiasta . voi lapsipårkaani miten sinua kohdeltiinkaan erityislastenkodissa!!!ruokaa ja juomaa vein, lausunto: ei nmoudata laitoksen linjausta!!! 2000-luvulla Suomessa!
lapsi löytyi siis eläinrääkkäystapauksen yhteydessä, eikös vaan?
Juuri nämä tapaukset saavat ihokarvat pystyyn kun kuuleekin sanan "bioäiti", jolla siis tällä palstalla tarkoitetaan äitiä jolta lapsi huostaanotettu.
Toniakille tiedoksi, tiedän kyllä mitä biologinen vanhempi tarkoittaa. Toki voin käyttää tämän palstan äideistä myös nimitystä huostis-äiti. Jos se bioäiti sinulle särähtää korvaan.
Ja yhtään en kyllä menisi arvostelemaan huostaanottoja, miten paljon onkaan lapsia kamalissa olosuhteissa eikä kukaan tiedä tai halua tietää..
Enemmän niitä saisi varmasti olla, pääsisivät lapset pois huonojen vanhempien vaikutuksesta.
Säälin syvästi jokaista lasta joka on otettu huostaan. Säälin heitä siksi, etteivät voineet vanhempiaan valita.
lastensuojelun epäkohtia tuodaan julkisuuteen, ainoastaan silloin puutteet voidaan korjata. Myös se, että joskus huostaanotto tehdään liian myöhään, kuten myös se, että vastaavasti tehdään turhia huostaanottoja, jotka voitaisiin välttää oikeilla perheiden auttamistoimilla.
Ei lasten asemaa auta pätkääkään se, että aletaan vihata ja raivota lasta huonosti kohtelevia aikuisia, olivat he sitten omia tai sijaisvanhempia. Asiallinen keskustelu ja epäkohtien korjaaminen sen sijaan auttavat. Ja kaikkein käsittämättömintä onkin se, että joidenkin mielestä nimenomaan epäkohdista ei saisi puhua, ei edes nettipalstoilla.
Kukaan ei ole tällä palstalla koskaan kieltänyt etteikö asiallisia huostia olisi.
Tietenkin lasta pitää suojella narkkari vanhemmilta ja juopoilta jotka ei osaa lopettaa.
Oletko huomannut yhdenkään tälläisen vanhemman valittavan täällä että väärä huostaanotto?
Sanon sinulle samaa mitä muutkin ovat yrittäneen kertoa.
Ota asioista selvää, ennen kuin tulet tänne haukkumaan muita. Ilmeisesti saat siitä jotain nautintoa?
Luuletko todella että asperger ja ADHD ovat keksittyjä sairauksia.
Naapurillani on assi-poika joka otettiin huostaan kun sai väärän dg:n vuosi sitten. Nyt on oikea dg ja poika kotona , koulussa avustaja ja he joutuvat valitettavasti käymään terapiassa koska lapsi meni huonompaan kuntoon sijoituksessa. Sosiaali pyysi, ihme ja kumma, anteeksi ja maksavat kiltisti terapian.
Miksi et usko että näitä vääriä huostia myös on jos nämä vanhemmat täällä myöntää rehellisesti että on myös paljon aiheellisia huostia.
Ja lopuksi, miksi pyörit täällä jos kerta sinulla on kaikki hyvin ja samoin "sairaalla" lapsellasi, kuten olen käsittänyt. Vai onko minulta mennyt jotain "ohi".
teksteistäni?
jihuu, olen minäkin saanut oman fanclubin :)
Ja vielä kaiken lisäksi olet noin huolissasi elämästäni.. Älä suotta, hyvin on asiat ja lapsikin terve ollut yli vuoden.
"Kukaan ei ole tällä palstalla koskaan kieltänyt etteikö asiallisia huostia olisi."
"Tietenkin lasta pitää suojella narkkari vanhemmilta ja juopoilta jotka ei osaa lopettaa.
Oletko huomannut yhdenkään tälläisen vanhemman valittavan täällä että väärä huostaanotto?"
Luepas vähän tarkemmin tekstejä täällä..yllätyt.
Miksi teille on niin rankkaa hyväksyä myös toisenlainen, skeptinen kanta näihin "asiattomiin" huostaanottoihin.
Teille on aivan mustavalkean selvää että jokainen joka lapsensa sanoo olevan aspergerin tai adhd:n vuoksi huostaanottu, myös puhuu totta.
Mutta auta armias jos ei joku olekaan samaa mieltä. Johan lähdetään riekkumaan henkilökohtaisuuksia myöten, keksitään kaikki mahdolliset haukut huonosta äidistä mielenvikaiseksi jne.
Mitä se kertookaan teistä, arvon lukijani. Miten voikaan olla pienisieluisia ihmisiä.
Olen kyllä otettu että tekstini saavat aikaan keskustelua. Ehkä jopa pohdintaa, jos yksikään älyllä varustettu näitä lukee.
Luulen, että adhd ja asperger diagnoosia oikein toivotaan lapselle että olisi jokin selitys huostaanotolle, muu kuin kyvyttömyys asiallisesti kasvattaa omaa lastaan.
Tuo kommentti varmasti pistää monen taas raivon partaalle. Mutta niin se vain on.
Sinulta on tainnut mennä paljonkin ohi. Enkä tarkoita tekstejäni, vaan sitä todellisuutta missä eletään tämän palstan ulkopuolella.
Jos todella on ollut väärästä syystä huostaanotto, siitä saa ja pitääkin puhua. Lapsi siinäkin eniten kärsii.
Mutta valitettavasti on näitä jotka käyttävät julkituotuja epäkohtia hyväkseen ja sillä nojalla yrittävät "pelastaa maineensa" ja yrittävät hankkia perusteettoman diagnoosin.
Mitäs jos itse välillä hieman pohtisitte asioita tuon jatkuvan järjenvastaisen henkilökohtaisuuksiin menon sijaan.
Kerro ihmeessä jos jäi jotain epäselväksi. Outo olen kyllä kun jaksan yrittää puhua järkeä teille maailmaa ruusunpunaisten lasien läpi katsoville.
mene perille.. Lapsi löytyi siis omasta kodistaan, yksinhuoltaja äiti oli muistaakseni kyseessä.
Jälleen mainio esimerkki miten kaikkien yksinhuoltajien maine pilataan. Ja vielä parempi esimerkki kauheuksista joihin nämä paljon mainostetut "bioäidit" kykenevät itsekkyydessään.
Herääkin kysymys, miksi en saisi sanoa mielipidettäni huostis-äideistä, heitä en arvosta tippaakaan kuten en myöskään ketään joka millään tavoin kohtelee lasta huonosti.
Todellakaan ei löydy sympatiaa yhtäkään ihmishirviötä kohtaan, sellainen joka omia tarpeitaan tyydyttääkseen laiminlyö lastaan saa painua hevon v....
Se on tasan tarkkaan mielipiteeni, maailmassa ei arvokkaampaa asiaa löydy kuin lapset.
Nyt riittää oikeesti nää keskustelut jos tosiaan joku alkaa puolustelee alkkis,narkkari ym äitejä kuten useassa tekstissä on ollut havaittavissa.
Omaa leiriä puolustatte, mitä ilmeisimmin.
ollut selvä alusta asti, että oli kyse lapsen omasta kodista, voi jessus sentään!
Sinä saat vihata ja raivota ihan rauhassa, mutta se ei hyödytä yhtään ketään!
"Ei lasten asemaa auta pätkääkään se, että aletaan vihata ja raivota lasta huonosti kohtelevia aikuisia, olivat he sitten omia tai sijaisvanhempia. Asiallinen keskustelu ja epäkohtien korjaaminen sen sijaan auttavat. Ja kaikkein käsittämättömintä onkin se, että joidenkin mielestä nimenomaan epäkohdista ei saisi puhua, ei edes nettipalstoilla. "
rauhanomaiselta ja tyyneltä tekstissäsi.. :)
ketäs toi sun paasaaminen hyödyttää? käytä toikin energias niiden epäkohtien korjaamiseen.
sekä tietenkin lasten aseman parantamiseen.
kenen mielestä sinun mielestäsi epäkohdista ei saisi puhua?
kaiken lisäksi näytät repivän päästäs noita juttuja ja sitten väität mun sanomakseni. Kuten moni muukin :) mielikuvitusta teillä ainakin riittää, faktat sen sijaan menevät täysin yli hilseen.
Näistä diagnooseista haluan huomauttaa että niitä todella tarvitaan lapsen kannalta ei aikuisen!
Jos en olisi saanut adhd dg:tä toiselle pojalleni niin hän ei olisi pärjännyt koulussa. Nyt on pienemmässä luokassa ja saa kävellä pulpettia ympäri kun on tarvis ja saa piirtää kun tehtävät on tehty, tämä on lempipuuhaa. Avustajakin luokalta löytyy. Pojan keskiarvo oli hyvä, ainoa missä tarvitsee harjoitusta on kirjoitus.
Ja mikä parasta: pärjäämme ilman lääkitystä!!!
Enkä edes halua lääkitystä, poika ei olisi mielestäni enään sama "duracel" kuten häntä sanomme ja poika tykkää tästä lempinimestä. Minua ei haittaa vaikka käsi, jalka, pää tai pehva pyörii koko ajan. Meille se on normaalia ettei poika pysy paikoillaan.
Vaikka se on vain sana papereissa, silti se vaikuttaa kouluun: milläinen luokka, onko avustajaa vai ei yms...
Väitätkö nyt että olen hakenut dg:n itseni takia???
ongelma?? jostain syystä oletat että kaikki tekstini ovat kohdistettu juuri sinulle...
rauhoitu sinäkin jo, kyllä täällä saa muutkin mielipiteitään kirjoittaa kuin vain sinä..
eikä kaikki ole kirjoitettu sinulle, lähinnäkin yleisesti kaikille joiden lapset huostaanotettu..sinultakin muistaakseni yksi..?
älä ota kaikkea niin henkilökohtaisesti, eikä sinun tarvii jatkuvasti selitellä minulle noita henkilökohtaiseen elämään kuuluvia asioita.
Itse en todellakaan halvenna lastani sillä että tarkkoja yksityiskohtia hänestä kirjoittaisin tänne. Tai no, tälle palstalle en kyllä kuuluisi ollenkaan, kunhan tulin ihmettelemään ja parantamaan maailmaa :))
neurologisiin tutkimuksiin?
Lapsen edun vuoksi tapahtuu myös mahdollinen neurologisten ongelmien poissulkeminen.
Ja diagnoosia ei todella saa, jos kriteerit siihen eivät täyty.
Joten, mikä on ongelmasi?
kirjoitteluillasi parantaa?
se jää kyllä valitettavasti näistä kirjoitelmistasi epäselväksi.
ja mitä yleensäkään tiedät suomalaisesta lain säätämästä lastensuojelusta, viranomaisista jne?
voit rauhassa parannella vaikka omaa maailmaasi. toisten kasvattajien, huoltajien, vanhempien jne solvaus ei itsessään sinällään edistä yhdenkään ihmistaimen asiaa.
googlaa vaikka vaikuttaminen
niin siellä löytyy todella monia keinoja vaikuttaa esimerksi lasten ja nuorten asioihin, elinympäristöön, kouluun, päivähoitoon jne. niissä riittää tänä päivänä todella paljon työtä ja tointa sinunlaisellekin "huutajalle".
mistä lähtien olet kuvitellut,
että huonostikin jopa kaltoinkohdeltuja
(olivatpa sitten omassa kodissaan, sijaishuollossa, päiväkodissa tai ihan missä tahansa) lapsia ja nuoria autetaan p...aa puhumalla.
ja Toniak kirjoittaa asiaa sinuun verrattuna.
Oudointa sinussa on se, että olet ihan kuin kieltämässä AS- ja adhd-lapsilta heille kuuluvan tutkimuksen, kuntoutuksen ja hoidon.
Et tunnu olevan edes perillä asioista, joista kirjoitat. Vai miten on selitettävissä, että sanot hyväksyväsi autismin, mutta et sen lievintä muotoa, Aspergerin oireyhtymää?
En todellakaan luule tai kuvittele että jokainen kirjoitus on tarkoitettu minulle.
Käytän omia kokemuksiani kirjoituksissani.
Voisinhan tietysti kirjoittaa myös nimettömänä mutta en viitsi.
Minä voin rohkeasti ja rehellisesti sanoa että minulla on todellakin ADHD poika ja as-epäily poika. Onko se mielestäsi liian henk.kohtaisesti sitten kirjoitettu???
No tiedätkö nyt sitten poikani nimen ja koulun???
Ja mitä kirjoituksiini tulee niin en todellakaan voi tietää kuka kirjoittaja on kyseessä jos ei käytä selvää nimimerkkiä.
Ja sitäpaitsi kyllä kommentoin muidenkin kirjoituksia. Haittaako se sitten sinua???
olen tehnyt asioiden korjaamiseksi.
Itsehän kirjoitat aivan järkeä vailla olevaa tekstiä autististen lasten aiheettomista huostaanotoista.
pitämistä?
Lue uusimmasta Autismi-lehdestä artikkeli aiheettomista lastensuojelutoimista, jotka kohdistuvat nimenomaan Asperger-lapsiin. Siinä sinulle fakta-tietoa, jos menisi edes pätkittäin perille noiden mielikuvitusjuttujesi sijasta.
jokaiseen tekstiini?
etkö tosiaan viitsi kirjoittaa nimettömänä? ;)
tuo mitä minulle kehotit.
Saivartelun sijaan :)
johtopäätöksiä.. :)
Sinäkö olet se Suuri Fani, joka jaksaa minun tekstieni perässä hyppiä sivulta toiselle :)
Hauska tietää, että mielipiteeni tekevät sinuun tuollaisen vaikutuksen kun haluat kuulla niitä aina vaan lisää :)
Juu minä kiellän lapsilta kuntoutuksen ja hoidon, olenhan perheterapeutti vai mikäs se olikaan miksi joku harhapää minua luulee :)
Tää alkaa oikeesti olee hauskaa, lisää näitä pliis.... :))
älkää nyt hyvät ihmiset jaksako..
mikä pakkomielle teillä on koko ajan kommentoida jokaista tekstiäni?
Pitäisköhän alkaa kirjailijaks, noin paljon lukijoita jo nyt :)
Ikävä kyllä rivien välistä lukijoita suurin osa..
järjestä köyhiä kirjoituksiasi naputtelet. Jonkun laittamasta autismi-palstan linkistä näin, että samaa soopaa jauhat sielläkin.
No nimenomaan nämä autististen lasten diagnoosithan sinua tuntuvat niin kovasti ärsyttävän, mikä on aivan käsittämätöntä.
Jos dg vapauttaa vanhemman sinun niin kovasti vaalimastasi huonon kasvattajan leimasta, niin SEKÖ sinun ongelmasi on, mikä sinulla mättää?
Jos näin on, niin olet kyllä pahanilkinen häirikkö, pakko sanoa.
kirjoittelun lisäksi....
sinulla tuntuu olevan tuota puhuria puhaltaa vaikka ... nurin
niin voisit yksittäisten ihmisten nimittelyn tai tökkimisen sijaan
tökkiä vaikka poliitikkoja jotka päättävät lapsia ja nuoria koskevista asioista ja heidän elinoloistaan.
paskan jauhajia mahtuu kyllä joka paikkaan ja palstoille mutta myös muulla tavoin voi toimia niiden asioiden puolesta joihin todella haluaa vaikuttaa ( ...parantaa maailmaa....!)
länkyttää
olen seurannut jo tovin kirjoittelua Asperger ja ADHD lasten aiheettomista huostaanotoista ja ihmettelen suunnattomasti sitä linjaa, jolla vanhemmat suljetaan pois lastensa elämästä silloin kun lapsi on sijoitettuna laitokseen.
Diagnoosi on vanhemmille usein helpotus, jokin selitys lapsen toisenlaiselle käyttäyttymiselle. Aiemmin diagnoosi oli usein MPD ja usein vanhemmat olivat diagnoosin saatuaan voimattomia ja kokivat ettei mitään ole tehtävissä kun lapsella nyt on se MPD.
Mutta nyt asiaan, eli eikö tarkoituksena ole, että vanhemmat jaksavat ja tulevat mahdollisimman hyvin toimeen lastensa kanssa oli hänen erityisyytensä lähde mikä tahansa? Miten vanhemmat "oppivat" ikäänkuin uudelleen kommunikoimaan lastensa kanssa, jos heidät on syrjäytetty?
Tarkoituksenahan on vahvistaa vanhempien voimavaroja ja osaamista, ja diagnoosi auttaa usein sekä henkilökuntaa että vanhempia paremmin ymmärtämään lasta. Lapsi tarvitsee rauhallisen paikan suoriutuakseen tehtävistään, ei liian monta neuvoa/asiaa kerrallaan, mahdollisuus liikkumiseen jne.Elämä erityislapsen kanssa voi olla erittäin raskasta ja "huilitauko" saattaa olla aiheellinen, mutta pidemmän päälle kuinka vuorovaikutus muuttuu jos vanhemmat eivät saa olla lastensa kanssa? Tällä tarkoitan sitä negatiivista oravanpyörää, jossa lapsi hakee huomiota ja saa palutetta aina negatiivisista asioista, jos vanhemmat ovat väsyneitä.
Mielestäni vanhempien ja lasten kuuluisi mahdollisimman pian sijoituksen jälkeen palata yhteen opettelemaan eloa uudelleen yhdessä (kuulostaa kamalalta tiedän) kotilomin, ja pohtien missä onnistuttiin ja missä vielä on harjoittelun tarvetta.Miten tämä onnistuu jos tapaamisia on niinkuin esim. Toniakin tapauksessa noin 3h/viikko? Ja lopuksi KIITOS todella rakentavasta ja ajatuksia herättävästä keskustelusta aiheen tiimoilta T. Lastensuojelutyöntekijä
vanhempia jaksamisessa erityislapsensa hoidossa.
Kuka muu antaa pyyteetöntä rakkautta lapselleen kuin oma vanhempi.
Yhteiskunnalle vanhempien tukeminen tulee halvemmaksi kuin huostaanotto ja sijoitus vanhempien ulottumattomiin.
asiasta!
Tuo 3 h/viikko on runsaat tapaamiset, suurin osahan on kerran kuussa muutama tunti!
Nimenomaan AS-lapselle on vanhemmasta erottaminen suurempi järkytys kuin tavalliselle lapselle, koska assi tarvitsee vanhempaa tulkiksi itsensä ja ympäristönsä välille. Olen itse kokenut lapseni väärällä diagnoosilla tehdyn aiheettoman huostaanoton ja tiedän tarkkaan, mistä puhun näissä asioissa. Vanhemman on ollut pakko oppia kantapään kautta vuosien myötä ymmärtämään lastaan ja kohtelemaan häntä oikein. Mutta voimat se vie tavalliseen lapseen verrattuna! Ja siksi ei ole ihme, että apua lähdetään hakemaan jo lapsen ollessa alle kouluiän, mutta viimeistään koulussa lapsen ongelmat näkyvät niin selvästi, että viranomaisiin otetaan yhteyttä.
AS-lapsen ymmärtämiseen täytyy olla koulutukseltaan neurologi, neuropsykiatri, neuropsykologi tai neurologiaan erikoistunut sairaanhoitaja, kaikki muut tutkinnot saa heittää sivuun, ettei lapsi tulisi väärin kohdelluksi. Huostaanotto ja sijoitus sijaisperheeseen on aivan järkyttävä vaihtoehto!
AS-lapsen on päästävä mahdollisimman varhain hänelle kuuluvaan kuntoutukseen, jossa koko perhe on vahvasti mukana. Itse yllätyin iloisesti kun heti ensimmäisellä neurologian osastokäynnillä saimme tosi hyviä vinkkejä tavallisen arjen helpottamiseksi. Lastani kohdeltiin sijaishuollossa niin väärin, että meille valittiin monimuotoinen kuntoutusohjelma, jossa on mahdollista myös huostaanottotraumojen terapiointi.
On aivan järkyttävää, mihin terveydenhuollossa voi joutua tämän päivän Suomessa lapselle apua hakiessaan!
sellaisen Asperger-lapsen huostaanoton, jossa äiti ei saanut tavata lastaan koko 7-8 v kestäneen sijoituksen aikana ollenkaan.
Mutta mitenkäs kävi kun lapsi täytti 18?
Palasi äitinsä luo tietysti, mihinkäs muualle.
Tosin lapsi oli hyvin huonokuntoinen, osa koulusta suorittamatta jne. Äiti kyllä sai nopeasti ulkoisesti lapsensa asiat järjestykseen, mm. oikean koulupaikan, kuntoutusta jne. Mutta mikään tai kukaan ei pysty korvaamaan lapsenkaan elämästä niitä vuosia, joita aiheeton huostaanotto aikaan sai!
Tuollaista ei saisi missään olla, ei missään!!! Ja sentään Suomi on "hyvinvointivaltio".
mulle fanikerho, teitä on noin monta... :)
ihania olette, ette usko mitä mielihyvää tuo sarkastisen luonteen omaavalle kun saa haluamaansa palautetta ja vielä enemmän ;)
We want more, we want more... :)
kovasti on koira älähtäny kun kalikka näppikseni kautta kalahti :))
Jos tosissaan olet kuka sanoit olevasi.
Tässä tärkeitä vinkkejä!
Jos kyse on kouluvaikeuksista niin yrittäkää ensin vaikka kotiopetusta jolloin lapsi käy koululla tenttimässä ja sen jälkeen rauhallinen lasku kouluun vaikka toinen vanhempi mukaan aluksi. Vanhemmat jos ketkä pystyy "lukemaan" lastaan ja tietävät mitä milloinkin on tehtävä.
Ja suosittelen tutustumista aspergeriin ja ADHD:hen, kirjastoista saa todella hyviä kirjoja mitkä on vielä tarkoitettu vanhemmille, opettajille ja sosiaali viranomaisille.
Monet lapset pelastuvat näin turhilta huostilta ja kalliilta terapioilta mitä huostan jälkeen joutuu yleensä käymään.
Mutta tärkein asia on: kuunnelkaa vanhempia!
Tuskin kukaan haluaa dg:tä lapselleen ellei siitä ole lapsen kannalta hyötyä. Tässä tapauksessa siitä on hyötyä koulun suhteen mikä on lapsen tärkein työ.
Ja ennen huostaa voisi vaikka järjestää vanhemmille vapaata kerran kuussa, vkl. Se on pieni raha verrattuna mitä sijaislaitoksiin uppoaa päivässä. Tälläinen pieni vapaa virkistää kummasti ja auttaa jaksamaan.
ps... Kiitos kirjoituksestasi, se oli hyvä.
Tunnustan olen itse assi ja epäilen samaa tästä kirjoittajasta. Hänellä tuntuu olevan pakonomainen tarve kirjoittaa ja vastailla. Ihan sen mielihyvän takia mitä siitä saa.
ihania olette, ette usko mitä mielihyvää tuo sarkastisen luonteen omaavalle kun saa haluamaansa palautetta ja vielä enemmän ;)
Mielestäni tämä kirjoitus sanoo/paljastaa sen.
Olen ihan tavallinen lastensuojelulaitostyöntekijä, mutta haluan tehdä työni mahdollisimman hyvin ja siksi lueskelen tätä palstaa. Kiinnitän huomiota vanhempien esiintuomiin epäkohtiin ja pyrin tekemään työni siten paremmin.Tottakai suurin tiedonlähteeni ovat face to face lapsi ja hänen vanhempansa. Vanhempien ei aina ole helppoa "kritisoida" laitoksen toimintaa ja siten täältä saa hyvää toisenkäden tietoa.
On mielenkiintoista huomata kuinka samat asiat ihmetyttävät sekä minua että vanhempia tällä palstalla.
Eräs pohdinnan aiheeni on vanhimman lapsen sijoitus laitokseen ja hänen kotilomiensa rajoitus siksi, että hänen kasvunsa vaarantuu. Miten on mahdollista että perheen pienemmät ovat kotona? Minusta on vaikea työskennellä niin, että vanhin lapsi on syntipukki ja paketti, joka siirretään pois kotoa ja yritetään korjata ilman että tilanne koko perheen vuorovaikutuksessa muuttuu.
Itselläni ei ole kokemusta Asperger lapsista mutta olen hakenut tietoa hanakasti.ADHD lapsien kanssa ole työskennellyt ja uskon todella niin, etteivät vanhemmat diagnoosia hae turhaan. Vanhempien vapaat viikonloput oli hyvä idea, sillä se varmasti auttaa heitä näkemään taas lapsen erityisyyden myös rikkautena. Se voi olla vaikeaa jos itse on ihan puhki.
Toivottavasti ette pahastu "tarkkailustani" sillä päämääräni on puhtaasti se että lapset ja nuoret voisivat paremmin perheissään.
Teen myös selkeän rajan kotiloma-asiassa koteihin, joissa lapsen kasvu ja kehitys vaarantuu vanhempien syvien ongelmien vuoksi. Haluan kuitenkin muistuttaa etten usko että kukaan vanhempi on tieten tahtoen saattanut itsensä siihen pisteeseen, että kohtelee kaltoin lastaan. Siksi on epäinhimillistä puhua ihmishirviöistä.Tottakai jokainen tekee valinnat ja ihminen on aina kemiaa vahvempi (huumeet ja alko), mutta on tilanteita, jolloin ihminen ei vain kykene valitsemaan toisin.
sinun piti varmaan kertoa olevasi aasi? :)
ASSI= asperger
Tollo nentti ei tiedä mitään!!!
Ja kohta kysyy... Mitä nentti tarkoittaa...
Hankkiudu jo hoitoon.
huumorintaju.. oliskohan se mun aasi viesti ollut vittuilua sulle, mega-aasi? :)
oot kyllä yks pässi, ei muuta voi sanoa.
kyllä teitä idareita riittää.
pidä hauskaa itses kanssa, mä ainakin nauran sulle ehkä hieman säälien.. :)
lapsen kotoa pois siirtämisiä. Väistämättä tulee mieleen, että lapsen ongelma on muualla kuin kotona, eikä huostaanotto ole oikea ratkaisu tilanteeseen.
Mikähän lienee turha dg, en sellaiseen käsitteeseen ole ennen törmännytkään. Jos sillä tarkoitetaan sitä, että dg ei hyödytä sen saajaa millään tavalla, niin se ei koske ainakaan neurologisten oireyhtymien lapsia. Kyllä heille apua on, mutta sen saamiseen tarvitaan juuri oikea dg. On vähintään asiatonta syytellä turhasta diagnosoinnista, kun lapselle ollaan hakemassa apua.
Minä en pahastu mistään, mikä vain auttaa lapsia ja nuoria tässä osin raitailtaan menneessä lasten terveydenhuollon ja huostaanottojen symbioosissa. On erittäin tärkeää saada oikeaa tietoa kaikkiin paikkoihin, joissa lasten parissa työskennellään ja minun sydämelläni ovat nimenomaan Asperger-lapset. Ilman oikeaa dg:a nimenomaan he joutuvat väärien kasvatustoimien kohteeksi, pahimmillaan jopa terapiamuoto valitaan väärin.
Kotiloma-asiasta olen kanssasi samaa mieltä, samoin siitä, että en minäkään usko kenenkään vanhemman tietoisesti valitsevan sellaista kemiallista riippuvuutta, mikä johtaa lapsen törkeään kaltoinkohteluun. Ihmishirviöistä puhuminen kertoo puhujasta enemmän kuin vanhemmista tuossakin tilanteessa. Lapsen oikeutta pitää yhteyttä vanhempiinsa on pääsääntöisesti aina tuettava, jos ei muuten niin valvotuin tapaamisin. Tapaamisista päättää ls-työntekijä ja syyt tapaamisrajoituksiin olisi todistettava oikeiksi. Tapaamisen estäminen ei saa koskaan olla rangaistus lapsen käytöksestä, mutta sillä ei saa rangaista vanhempaakaan esim. siitä, että hän on tehnyt virallisen valituksen sijaishuoltopaikan toiminnasta.
Sijaishuoltopaikassa pitäisi olla henkilökunnalla kykyä käsitellä vanhemman alko/huumeriippuvuutta realistisesti myös lapsen kanssa ja nimenomaan lapselle tukea antavalla tavalla. Lapsen tuen puute on käsittämätöntä silloin, kun lapsi on ollut sijoituksessa jo vuosia ja hän silti vielä kovasti oireilee pettymystään esim. alkoholistivanhemman rikkoessa annettuja lupauksiaan.Tässä yksi syy, miksi sijaisvanhemmille on tarjottava pakollista koulutusta ennen työhön ryhtymistä, ei tavallisena perheenä olo riitä läheskään aina.
Minusta lapsen lojaliteettia vanhempiaan kohtaan on joskus hieman liioiteltu. Olen elämässäni kuullut ja samoin lukenut monesti, miten esim. isänsä pahoinpitelemäksi joutuvat lapset ovat pelkästään kiitollisia päästessään pois vanhemman ulottuvilta, eivätkä halua tavata häntä myöhemminkään. Jo varsin pienet osaavat kyllä avata suunsa ja kertoa, mikä heidän mielipiteensä on asiassa. Lasta on kuultava ja hänen mielipiteelleen on annettava myös merkitystä päätöksiä tehdessä, pelkkä kuuleminen ei siis riitä, kuten nyt monesti tehdään. Mutta tietysti lopullinen päätös on aina aikuisen.
Lasta on kuultava säännöllisin välein myös sijoituksen aikana, ei pelkästään huostaanottotilanteessa. Ja muutenkin lapsen olojen valvontatasoa sijoituksessa on nostettava nykyisestä nollasta riittävälle tasolle.
Neurologisten oireyhtymien lapsia ei saa sijoittaa paikkaan, jossa ei ole neurologian koulutuksen saanutta henkilökuntaa. Eikä myöskään psykiatrian lapsipotilaita saa sijoittaa paikkaan, jossa ei ole psykiatrisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa lasta hoitamassa. Lastenkotien hoidollisilla osastoilla on lapsella oltava oikeus tavata lääkäriä kahden kesken kerran viikossa, pelkät osaston yhteiset kahvi- ja seurusteluhetket osaston olohuoneessa eivät ole riittävä lääkärikontakti psykiatrista hoitoa tarvitsevalle lapselle.
Lastenkotien psykiatrisia osastoja on valvottava myös siten, että sinne ei sijoiteta terveitä lapsia, jotka eivät hoitoa tarvitse. On aivan uskomatonta, että kalliilla osastolla säilytetään pari vuotta tervettä lasta, mutta silti hänen kotiuttamistaan ei edes harkita.
Kiitos. Tälläisiä kirjoituksia on oli lukea.
Muutaman kommentin haluan kirjoittaa, omista kokemuksistani, jälleen kerran.
Me kuulumme näihin harvinaisiin, viedään yksi jätetään loput lapset tapauksiin.
Kirjoitit turhasta dg:stä. Meidän kohdalla se oli määrittämätön käytöshäiriö, millä ei ole mitään tekemistä as-epäilyn kanssa. Tällä dg:llä pystyttiin huosta tekemään, lääkärin suosituksesta. No onneksi pääsemme syksyllä tutkimuksiin, ja vain koska hain lähetteen yksityiseltä lasten neurologilta.
Kotilomista: näissä mielestäni sosiaali antaa perhekodeille liikaa valtaa. Mielestäni sosiaalin ja vanhempien pitäisi sopia lomista. Välttämättä kaikki vanhemmat eivät pysty sopimaan pk:n kanssa ja silloin lapsi on tässä se mikä kärsii.
Mikä tärkeintä, koskaan lasta ei saisi kiristää: jos et ole kunnolla/sopeudu et pääse lomille.
Kuten meillä, poika ei voi käytökselleen mitään. "käytöshäiriöt" on vain lisääntyneet: apaattisuus ja syömättömyys, mikä muutenkin on vaikeaa kaikilla as-lapsilla.
Viimeisenä kaikille tiedoksi: Kirjastosta saa kirjan: nörtti, nero vai normaali, kirjoittanut Christopher Gillberg.
Tunteeton, kylmä, välinpitämätön? Lahjakas lapsi käyttäytyy poikkeavasti?Aspergerin oireyhtymässä on kyse pitkäaikaisesta sosiaalisten suhteiden ja kommunikaation ongelmista. Mielenkiinnon kohteet ovat usein erikoisia ja kapea-alaisia. Tälläisiä ihmisiä saattaa helpottaa kun oireille annetaan nimi. Diagnoosin kautta löytyy myös keinot kuntoutukseen ja opetukseen.
Oireyhtymä on luultua yleisempi. Asperger-henkilöitä jokaisesta koulusta ja kaikkien lähiympäristöstä. Tämä kirja antaa vastauksia moniin aikaisemmin avoimiin kysymyksiin. Se on tarkoitettu Asperger-henkilöille itselleen, heidän omaisilleen sekä heidän kanssaan työskenteleville opetuksen, kasvatuksen ja kuntoutuksen ammattilaisille.
(Teksit takakannesta)
Suosittelen lukemaan!
Häneltä on muistaakseni joku toinenkin kirja, joka on ihan yhtä lukemisen arvoinen.
Lisää hyviä opuksia löytyy ainakin Helsingissä kun kirjaston hakukoneen aiheeseen kirjoittaa asperger. Niin ja tietysti liiton kirjastosta Pasilasta.
mukaan
sijaishuolto sopia lasten vanhempien kanssa.
Huoltosuunnitelmassahan on oltava lapsen ja hänelle läheisten tapaamiset sovittuna, kirjallisesti.
Mitäs sitten kun tässä nyky sossurumbassa taas vaihtuvat lapsen lähettäneen sosiaalitoimiston viranomaiset?
Kuka tietää ja mitä tietää kenenkin huostaanotetun lapsen tai nuoren tilanteesta, asioista jne ......
Olipa lapsella, nuorella mikä tahansa sairaus, tutkimaton oire,
hänellä on aina oikeus päästä asianmukaisiin ja oikean lääketieteen alan tutkimuksiin
sekä saada sairauteensa diagnoosi, hoito, lääkitys, terapia, kuntoutus jne.
Ihan kuten aikuisillakin on oikeus terveydenhuoltoon Suomessa!