Perustana olisi vesikiertoinen keskuslämmitys pattereilla. Lämmintä alaa paljon, 100m2 peruslämmöllä 5-10C ja 160m2 normaalia asuintilaa. Lämmönlähteiksi suositeltu puuta, maalämpöä ja pellettiä. Lisänä talon lukuisat puu-uunit. Talo haja-asutusalueella, tonttia reilusti, puuta melko helposti saatavilla.
Miten maalämpö toimii pattereilla, kokemuksia? Vaatiiko erilaiset (kalliimmat) patterit matalamman veden lämpötilan takia? Maahan vai porakaivo? Hintaeroja? Osa- vai kokoteho? Voiko samasta porakaivosta ottaa sekä veden että maalämmön?
Mites puu tai pelletti? Vaatii isomman tilan ja varastoa, kuinkas perustamiskustannukset ja käyttökulut?
Kuinka paljon euroja tällaisiin lämmitysmuotoihin saa varata tuonkin kokoiseen taloon?
Miten maalämpö toimii pattereilla, kokemuksia? Vaatiiko erilaiset (kalliimmat) patterit matalamman veden lämpötilan takia? Maahan vai porakaivo? Hintaeroja? Osa- vai kokoteho? Voiko samasta porakaivosta ottaa sekä veden että maalämmön?
Mites puu tai pelletti? Vaatii isomman tilan ja varastoa, kuinkas perustamiskustannukset ja käyttökulut?
Kuinka paljon euroja tällaisiin lämmitysmuotoihin saa varata tuonkin kokoiseen taloon?
Vastaukset 6
Vanhimmat
sulla on isot lämmityskulut tod näk. Joten miten paljon olet valmis tekemään töitä?
Laittaisin itse kaksoispesä järjestyksellä 1. puu , 2. pelletti.
Laittaisin ehkä ilmalämpöpumpun loiventamaan lämmityskautta. Nehän maksaa vain 1000-2000 ekua ja tehoa on 4kW hyötysuhde 2-4 välillä riippuen ulkolämmöistä.
Kyllä se maalämpö toimii normaalipattereilla, normaalitalossa. Jos hirsitalo on syöppö, joudut käyttämään paljon lisäsähköä / investoimaan ison pumpun.
Oletko miettinyt hake vaihtoehtoa. Investointina lähes sama kuin normaali kattila ja varaaja. Siis ainut ero vaan että varaaja vaihdetaan stokeripolttimeen. Jos on mahdollista sijoittaa poltin ja kattila toiseen rakennukseen esim vanha navetta tms sellainen, niin suosittelen kovasti. Itselläni on vanha hirsitalo, minkä peruskorjasin 180 m2. Kustannukset keskuslämmitykseen olivat n 80000mk, johon kuuluivat kattila, varaaja,pannuhuoneen teko,piipun muuraus kaikki muut siihen kuuluvat lämmityssysteemit. Puuta menee n 25 m3 vuodessa, minkä saan otettua omalta tontilta. Kattila oli Arimax 35 alapalokattila. Kattilana erittäin hyvä, ainut vaan että pitää lämmittää joka päivä. Lämmitykseen menee aikaa n.20 min/kerta ja kerran päivään lämmitys. Se vaan sitoo jonkin verran. Varaajassa on vastukset jos tulee meno jonnekkin, niin mökki pysyy lämpimänä. Itse olisin tehnyt nyt jälkikäteen hakesysteemin, kustannukset aivan samat, mutta viisi kertaa helppohoitoisempi. Kerta viikkoon vain hakkeen laitto. Ainut vaan että hake tarvitsee jonkin verran varastotilaa polttimen yhteydessä
Kuinka isot varastotilat hakesysteemi vaatinee? Saman kuin pelletti? Mistäs hake, kun ei koneita ja vehkeitä omasta takaa, vaan menisi ostohommiksi?
Talossa vaikka iso onkin, ei ole tilaa lämpökeskukselle, eli piharakennukseen mennee. Millaisen kaivannon ja eristyksen sivurakennuksesta vedettävä lämpölinja vaatii?
Mites pelletin käyttäjät? Kokemuksia?
Luulisin,että n 50 m3 menisi haketta sinulla vuoteen, eli sen verran varastotilaa. Nykysin on paljon hakeurakoitsijoita, joiden hinnat eivät todellakaan ole mitään päätä huimaavia. Suurin osa haketta käyttävistä teetättää hakkeensa urakoitsijoilla. Hakkeen ne tekevät myös omista puistasi, eli ne vaan ajaa koneet paikalle ja rupaevat hakettamaan. Kaikkeahan ei ole pakko kerralla hakettaa, vaan voit myös pikkuhiljaa jos varastosi eivät anna sitä myöten.
Ulkorakennuksesta sinun pitää vetää lämpökaanaliputket. Ne ovat sellaiset uretaanilla eristetyt eli niitä ei tarvitse muuta kuin upottaa maahan. Uskoisin että nn 2m olisi aika hyvä syvyys putkille
Puupolttoaine kuten hake ja pelletti on varsin edullista tällä hetkellä. Nyt tilanne on se että suunnilleen kaikki metsäteollisuuden jäte hyödynnetään poltettavana energiana ja välillä suurilla hakelaitoksilla on jopa raaka-aine pulaa.
Tällä hetkellä metsäteollisuus käyttää suunnilleen metsien vuotuisen tuotannon. Jos hakkeen kulutus kasvaa nykyisestä, joudutaan hakketta tekemään raaka-aineesta, jota metsäteollisuuskin käyttää, joten hakkeen hinta nousee. Sama tapahtuu, jos metsäteollisuuden raaka-aineen tarve pienenee, jolloin biopolttoaineeksi tuleva sivutuotekkin pienenee ja taas haketta joudutaan tekemään suoraan kalliimmasta raaka-aineesta.
Vaikea sanoa mikä on hakkeen tilanne 10 vuoden kuluttua. Monien arvioiden mukaan hakkeen käytön järkevä raja ollaan ylittämässä ihan lähivuosina.
Lisärakennuksia ei ole, joten joutuisi sellaisen rakentamaan puu-, pelletti-, tai hakelämpökeskusta varten. Maalämpö vaatisi laitteelta pienimmän tilan, ja sen voisi sijoittaa talon sisäänkin. Kuinka suuren maalämpöpumpun tarvitsisi tällaiseen pytinkiin?
Pitää koittaa laskea myös laitteiltaan kalliimman maalämmön ja muiden vaatiman lisärakentamisen kokonaiskustannusten ero.
Maata olisi upottaa jopa tonttiin, mutta millainen työ?