Kuinka monen loimaalaisen korkean virkamiehen, tai hallituksen jäsenen syntymäpaikaksi on laitettu muu, kuin Loimaa, tai lähikunnat? Valtuustosn väestä luulen 90% olevan "keskenään serkun pikkuserkkua ja muuta sukua lähitienoolta".
Mitäkö tästä? Sitä, että aina on joku päättäjästä kiitollisuudenvelassa, sukusuhteessa, tai talousriippuvuudessa toiseensa tärkeiden asioiden päättämisessä. Esittelyvaiheen valmistelussa serkku vaikuttaa tekstiin. Ryhmäpäätöksiä tehdään vähän kuin suvussa ja päätöshän on "huoneemme eduksi".
Mitäkö tästä? Sitä, että vanha meno jatkuu, jatkuu, ja jatkuu. Uusien ihmisten ajatukset tukahdutetaan ja keskinkertainen hymistely on vallassa seuraavankin sukupolven aikana.
Mitäkö tästä? Sitä, että aina on joku päättäjästä kiitollisuudenvelassa, sukusuhteessa, tai talousriippuvuudessa toiseensa tärkeiden asioiden päättämisessä. Esittelyvaiheen valmistelussa serkku vaikuttaa tekstiin. Ryhmäpäätöksiä tehdään vähän kuin suvussa ja päätöshän on "huoneemme eduksi".
Mitäkö tästä? Sitä, että vanha meno jatkuu, jatkuu, ja jatkuu. Uusien ihmisten ajatukset tukahdutetaan ja keskinkertainen hymistely on vallassa seuraavankin sukupolven aikana.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tämä on oivallinen kirjoitus. Eläkkeelle siirtyessäni otin vanhan sukututkimusharrastukseni uudelleen päivätyökseni. Selvitin äitini sukuhaaraa, joka on alastarolainen. Siinä perehdyin loimaalaiseen ja laajemminkin Loimijoen varren sukuihin.
Väestön rakenteen muutokset voidaan jakaa seuraaviin jaksoihin Loimaan seudulla. Vuoden 1944 syksystä alkaneen karjalaisväestön hidas sekoittuminen kantaväestöön. Sisällissodan 1918 jälkeinen muuttoliike ja teollisuustyöpaikkojen lisääntyminen, joka toi vierasta työvoimaa. Rautatien rakentaminen ja VR-henkilökunta 1870-luvulta antoi piristysruiskeen paikkakunnalle. Sitä ennen merkittävä väestökehitystä muuttanut vaihe oli Pohjansota 1700- luvun alussa. Venäläinen sotaväki sekoittui raiskauksin ja avoliitoin Loimijokivarren nuorempaan naisväestöön. Tämä havaitaan jopa geneettisin muutoksin N3 merkkinä. Paikkakunnalla ratsasti ja souti aasialaisperäiset kalmukkiryhmät tarkastus ja ryöstöretkillään. Papinkirjoissa esiintyykin peitellysti syntymämerkinnät leskille ja naimattomille 1702-22. Jos lesken tila oli elinkelpoinen niin siinä saattoi varttua ½-kalmukkiperhe alastarolaiseksi, tai lauttakyläiseksi. Oman äitini esivanhempi oli sotaleski, joka vielä 37-vuotiaana synnytti isoäitini sukuhaaran 1711, josta olen kahdeksatta sukupolvea. Lesken lapsen isäksi oli jälkimerkitty erilaisella sulkakynällä sutattuna “oföre. f. o rys”.
Loimaalaisen kunnallishallinnon sukulaisuusrasitteet ovat toki kaukaa ja vanhoja, mutta muutamien sukujen kohdalla todennettavissa niiksi “pikkuserkuiksi”. Sinänsä kai ei vaaraa väärinkäytöksistä ole. Sitä vaaraa lienee niiden kohdalla, jotka päivisin hoitavat Loimaan virkoja ja iltaisin istuvat päättämässä työhönsä liittyviä asioita ja rahoja (monella lienee puoliso virassa ja itse valtuustossa).
Tätä aihetta on aikaisemminkin tässä palstassa sivuttu. Vielä niin myöhään kuin 1920 on tapahtunut veljen ja siskon epäliittoja. Niillä on varmistettu maaomaisuuden säilyminen suvussa. Samalla on sallittu perheen vanhapiika lapsineen asettua tilalle perillisineen. Näistä on merkintöjä kirkonkirjoissa Vampulasta, Mellilästä ja Alastarolta.
Eräs tunnetuin tapaus lienee suurtilan tytär, joka heti synnytyksen jälkeen maksettiin pysyvästi piikomaan Amerikkaan. Lapsi jäi vanhemman veljen (tilan perijän) hoitoon ja otettiin omaksi pojaksi. Perhe oli lapseton monen avioliitto vuoden jälkeen. Pojasta kasvoi myöhemmin tunnettu liikemies.
Ennen säännöllistä junaliikennettä oli puolison etsintä yleensä naapurista. Se oli tavallisesti samaa kantatilaa ja sukua. Hiihtomatka tai pyörämatka olivat riiausmatkojen äärirajat. Se oli siis vain muutama kilometri käytännössä. Ympärillä oli vielä 1920 suuret suot ja korvet. Tämä sama kehitys on toki ollut muuallakin vallalla. Ruotsinkielinen rannikkoseutu on toisilleen sukua 99%. Geneettisesti kuitenkin he ovat vapaita vaikeista sairauksista ja perimän rasitteista. Verisuonisairaudet ja diabetes ovat harvinaisuuksia.
Tätä tällaista juttua voisi lukea hieman enemmänkin.Kiitos mielenkiintoisestä kirjoituksesta.
Hyvä, että annoit hieman tieteellistäkin pohjaa tähän asiaan. Ennen vimeisiä kunnallisvaaleja työssä katselimme ehdokasnimiä. Olisimme saaneet tehtyä sellaisen valtuuston, jossa kaikki olisivat olleet päättämässä omista virkaasioistaan. Varalle vielä ne, joiden vaimo on työssä kunnalla.
Kouluasioissa tiedän olleen vallalla "päätetään nyt näin, niin saadaan teidänkin lapsille parempi opetus".
Tekniselläpuolella kai meni urakkasopimukset "teidän suvulle, meidän suvulle ja mun omalle firmalle ja vielä sunkin veljelle urakka tästä".
Samaa mieltä. Kiitos mielenkiintoisesta ja valaisevasta kirjoituksesta Martti M.L.!
Tilanne Loimaan kunnallispolitiikassa ja päätöksenteossa on onneksi nykyään paljon parempi kuin vielä 10-20 vuotta sitten, jolloin kaupunginvaltuustossa oli muistaakseni lähes 70 prosenttia valtuutetuista kaupungin tai julkisen sektorin sektorin palveluksessa. Toki nämä oli demokraattisesti valittu ja kaupunki ja julkinen sektori olivat suuria työnantajia, mutta selvä vääristymä väestöön nähden. 90-luvun puolivälissä Loimaan elinkeinoelämän järjestöt yrittäjät etunenässä toteuttivat kampanjan "ÄÄNESTÄ YKSITYISEN SEKTORIN VASTUUNKANTAJAA". Tarkoitus oli saada ihmiset äänestämään enemmän omia viiteryhmiään. Siis ykstyisen palveluksessa olevat tai yrittäjät löytämään omia edustajiaan myös valtuustoon. Kampanja onnistui hyvin, julkisen sektorin osuus väheni huomattavasti ja valtuustoon saatiin jopa useita yrittäjiä, jotka siihen asti olivat nihkeästi lähteneet ehdolle, lähinnä kiireisiinsä vedoten.
Itse olen harmistunut kyläkunta-ajattelusta, joka tulee paljon selvemmin esille kuin kaupungin työntekijät eturyhmänä. Eri kylissä keskitetään äänet omalle ehdokkaalle, joka sitten saattaa täysin härskisti ajaa oman kylän etua. Silloin on tosi vaikea kokonaisvaltaisesti kehittää kaupunkia.
Viesti jonka Martti M. L. kirjoitti oli erittain mielenkiintoinen. En koskaan ole edes käynyt Loimaalla, vaikka toisen vanhemman suku (tiedossani pari- kolmesataa vuotta taaksepäin) onkin sieltä.
Sattumalata löytyi tämä keskustelu, mielellään vaikka lukisi lisääkin;-)
Että pian edessä uudet kunnanvaalit. Jossa nyt ne valtuustosta päättävät voivat muuttaa kantaansa. Saa nähdä miten käy, riittääkö tosiasiallisesti kiinnostusta lähteä uurnille ja onko uskallusta valita muukin ehdokas kuin se tuttu ja "turvallinen". Saa nähdä, jännityksellä odotan vai jatkuuko sama valitusvirsi vaalien jälkeenkin. Vaikka siis yhdynkin täysin tuohon, että uutta ja vieraampaa verta kaivataankin. Mutta kaikki on loppujen lopuksi loimaalaisten itsensä käsissä, jotkuthan ovat ne kaimanserkut ja muut sinne valtuustoon äänestäneet. Lisäksi olisi todellakin mukava nähdä näitä uusia aloittelijoita, jotka rohkeasti itseään kampanjoisivat ja saisivat kuntalaisia puolelleen.
Muguli,
sinäkinhän Voit olla tulevaisuudessa tekemässä päätöksiä. Anna palaa ja mene ehdokkaaksi.
Esitä kantasi, ole vakuuttava, puhu maan hiljaisten puolesta ja vie Loimaan päättäjätaso uusiin ulottuvuuksiin.
Saat ääneni, jos rohkaistut.
Ei älykkäät ole pyrkineet toiselle kaudelle, jos heillä on ollut näkemyksiä, ajatuksia ja pyrkimystä kunnalliseen asioiden hoitoon. Kyllä ne ovat jättäytyneet vapaaehtoisesti pois. Turhaa on sukuklaaneja vastaan itseään väsyttää.
Irvailut, tyhmien naurut ja Loimaan Lehden pilkan saa kai vähemmälläkin. Ajatushan heillä on mennyt 30 vuotta jotenkin näin: Olet "heikäläinen, eli kokoomus, tai sitten olet bolsu, kommari tai muuten vaarallinen".
Loimaan seudusta on kirjoitettu laajahko historiikki. Kolmannen osan tekijänä jopa tuttavani Laakso. Täytyy kuitenkin sanoa, että ne ovat kirjoitettu "kovin pönäkkään ja akateemiseen sävyyn" kuin karkoittaakseen lukijat matkoihinsa. Herkulliset loimaalaisuuteen perustuvat yksityiskohdat on tahallaan jätetty pois. On jokin Kourin kokoama kirjoittelu loimaalaisista. Se on puuduttava kuvaus itsekeskeisistä papeista, liikemiehistä ja väkivaltaan taipuvaisista sotilaista. Se on todella antiloimaalainen teos.
Loimaan autonomian ajan (1809-1917) historia on erikoinen. Sieltä puuttuu ruotsalaissävyinen kartanoperinne ja ruukkien tuoma keskiluokan tuulahdus. Siitä pitäisi jonkin kynäihmisen kerätä oma teos, jossa kansantajuisesti käytäisiin läpi historia rautatieasemasta, jonka ympärille kehittyi kyläpahainen.
Jos rautatie olisi vedetty ensimmäisen linjauksen mukaan, ei Loimaata olisi olemassakaan. Olisi 2-4 suurehkoa maatilaa nykyisen joen rantamilla.
Alkuperäiseen aiheeseen puutun vielä toteamalla, että ihmisistä itsestäänhän se kunnallishallinnon tekeminen lähtee. Veri on vettä sakeampaa, vaikka olisi serkkuakin. Oma suu lähempänä heikomman anovaa katsetta ja itsekeskeisyys tunnettua suurtilallisten keskuudessa.
Hei,
olen aika tuore loimaalainen, joten olen keskustelustanne pihalla kuin lumiukko. Ajattelin, ehkä naivisti, että seuraamalla tätäkin keskustelupalstaa pääsisin jotenkin jyvälle paikallisesta mielenlaadusta ja asioista.
Kun en ymmärrä, kysyn suoraan: Ketkä siellä valtuustossa ovat sitten sukua keskenään? Kun sukunimiä katselin ja niistä ei oikein asia selvinnyt? Onko se oikeasti totta, että siellä on vain muutaman suvun edustajia? Vai onko se hallituksessa eikä valtuustossa, kun siitäkään en nyt päässyt oikein selville. Olisi mukava kun joku vastaisi, tämmöistä kun en nyt kehtaa oikein kaupungintalolta mennä kysymään, vaikka monenlaisiin kysymyksiini olen kyllä sieltä saanutkin ihan hienosti vastauksia.
Nimimerkille "Pihan perältä keskustelua seurannut":
Kyllä se ilmiselvää liioittelua on, että Loimaan valtuutetut ja kaupunginhallituksen jäsenet olisivat vain muutaman suvun edustajia tai lähes kaikki sukua keskenään. Tuollaisia on kiva heitellä ilmaan. Tässähän joku kirjoittaja väitti laskeneensa kuinka paljon sukua ollaan keskenään. Olisi ollut hyvä, kun olisi tehnyt samantien sukupuita näkyviin.
Moni päättäjä on varmaan jonkun ison ja paikallisesti merkittävän suvun jäsen, mutta esimerkiksi Elersin sukuun kuuluu satamäärin ihmisiä Loimaalta. Kuinka moni kuitenkaan edustaisi samaa sukua, minä en ainakaan ole tietoinen tämänlaatuisista suhteista.
Ainakin Kokoomuksen valtuutetuista puolet on syntynyt kaukana Loimaalta ja näistä melkein kaikki tulleet Loimaalle vasta aikuisina. Tiedossani ei ole, että kukaan olisi keskenään sukua. Sitä en tiedä, onko jollakulla toisissa ryhmissä kaukaisempia sukulaisia. Tietääkseni ei ole.
Olisikohan niin, että tämän keskustelun alullepanija elää eilisen Loimaalla. Pienellä paikkakunnalla ollaan paljon sukua keskenään, mutta demokrattisesti valituilla vaaleilla päättäjiksi on päätynyt aika tasapuolisesti edustajia eri ammattiryhmistä ja ainakin kokoomuksessa ovat vielä eri sukujuurtakin.
ja tietääksesi. Kaikki sun tietosi oli ensin väittämä ja sitten "tietääksesi". Mitä se on?
Nimimerkille "Tietääksesi":
Pahoittelen, että poltit noin proppusi. Käytin sanaa tietääkseni siksi, että jätin pienen pelivaran sille mahdollisuudelle, että jollakulla kokoomuslaisella valtuutetulla kuitenkin mahdollisesti olisi jokin kaukainen sukulaisuussuhde johonkin toiseen valtuutettuun.Kokonaisuudessahan tällä ei olisi merkitystä, mutta mielestäni ei ole kiva esittää ehdottomina sellaisia väitteitä, joiden paikkansapitävyyttä tuskin kukaan voisi sataprosenttisesti tietää. Näillä palstoilla niin monet heittelevät toisista kaikenlaisia juttuja, joissa ei ole mitään perää.
Edelleen odottelen jutun aloittaneen todentavan joitakin selviä sukulaisuussuhteita Loimaan päättäjistä.
toimeen vaan