Miten se luokitelaan tai rajataan?
Miksi jotakin liikettä syytetään lahkoksi ja toista ei?
Täälläkin on noussut arvosteluja ja "lahkomielialoja", mutta ainahan on poikkeava mielipide lahkoontumista vaikka kyse olisi yleisestä ja erittäin suuresta mielipideestä. Eli roomalaiskatollinen kirkko on lahko siinä missä muutkin lahkot.
Miksi jotakin liikettä syytetään lahkoksi ja toista ei?
Täälläkin on noussut arvosteluja ja "lahkomielialoja", mutta ainahan on poikkeava mielipide lahkoontumista vaikka kyse olisi yleisestä ja erittäin suuresta mielipideestä. Eli roomalaiskatollinen kirkko on lahko siinä missä muutkin lahkot.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mutta lahko lienee sellainen muista kristityistä omaksi sisäpiirikseen eristäytynyt joukko, joka pitää sitä omaa joukkoaan jonain erityisenä ja muita oikeampana. Lahkon ulkopuolella olevia ei välttämättä tunnusteta uskoviksi ja pelastuviksi laisinkaan. Tai jos lahkon ulkopuolisille suodaan pelastus, niin ainakin he ovat jotain alempiarvoisia toisen luokan uskovia.
Lahkon perustaja on monesti sellainen henkilö, joka yrittää käännyttää uskovia omaan kannattajajoukkoonsa. Vähän kuin Daavidin poika Absalom. Vallan- ja kunnianhimo aiheuttaa sitä, että jotkut haluavat perustaa lahkoja, että voisi saada seuraajia itselleen. Raamattu opettaa (Pietarin kirjeessä) ettei hengellisten johtajien tule herroina hallita vaan olla laumalle esikuvana. (Kristuksen seuraamisessa.)
Lahkon määritys löytyy tästä linkistä.
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/uskonto.html#lahko
Vaarallisen lahkon määrittely on erikseen ja se löytyy täältä
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/uskonto.html#tuhoisa
Wikipediassa näin:
Lahko on vallitsevasta uskontokunnasta irtaantunut ryhmä, jolla on poikkeavia, selkeitä erikoiskorostuksia. Joidenkin määritelmien mukaan lahko on ei-kristillinen ryhmittymä (tai joka ei tunnusta kristinopin kaikkia dogmeja). Niiden tähden se leimataan usein enemmistön keskuudessa harhaoppiseksi. Lahko mieltää kuitenkin itsensä vallitsevan uskontokunnan puhdasoppiseksi muodoksi. Lahkolle kuuluvia ominaispiirteitä ovat esimerkiksi näkyvät johtajat, tiukka ryhmäkuri ja pelottelu. Itsensä erilliseksi ymmärtävän uskonnon nimittämisessä lahkoksi on halventava sävy.
Uskontososiologi Phil Zuckermanin mukaan lahkojen, kirkkojen ja kulttien välillä ei varsinaisesti ole eroa.
Suomen luterilaisen kirkon herätysliikkeitä, varsinkin lestadiolaisuutta, on 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa pidetty lahkoina. Niidenkin nimittämisessä lahkoiksi on kuitenkin halventava sävy; nykyään niitä kutsutaankin herätysliikkeiksi.
Myös muilla uskonnoilla on lahkoja ei pelkästään kristinuskolla. Esim. islamilla on omat lahkonsa. Lahko on joku ryhmä joka roikkuu emoryhmässään mutta joka on sulkeutunut ja sillä on omat emoryhmästään poikkeavat oppinsa.