meillä on kahden kuukauden ikäinen vauva ja isompi lapsi.ongelmaksi on tullut vauvan syntymän jälkeen miehen ryyppäys.se on alkanut tissuttelemaan melkein joka helvetin ilta ja viikonloppuisin meillä on pidetty grillibileitä takapihalla niin että välillä on käynyt poliisitkin kun ovat alkaneet tappeleen.muutenkin on saanut olla vähillä yöunilla tämän kaksi kuukautta ja sitten ei saa nukuttua kun toiset örveltää ulkona kännissä!!mitä mun pitäis tehä?kun oon koittanu kaikin tavoin saaha sille järkeä päähän et MEILLÄ ei tarvi ottaa yhtään mitään kun on niin pieni vauvakin mut sen mielestä siinä ei oo mitään väärää!!oon yhtä alkoholistia katellu aikoinaan sen kolme vuotta ja se oli yhtä helvettiä.se oli mun aikaisemman lapsen isä ja sain yksin hoitaa lapsen.tämä nykyinen mies kyllä hoitaa vauvaakin ja on todella mahtava muuten mutta tuo juominen pistelee niin vihaksi.pitääkö mun vaan kohta ladella sille et joko me tai pullo??
ryyppäävä mies.
2 kullan äippä
91011
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
saa hävetä silmät päästä kun meidän naapuritkin heräs viimeks viime yönä kun meidän pihalla miehen kaks kaveria tappeli.tulee varmaan kohta varoitus tai jotain.ja rupeavat tälläisessä pikkupitäjässä kohta puhumaan et millaista elämää siellä oikein on kun ukko jatkuvasti juo ja on pieni vauva talossa!
aivan selvä asia: Elämänne ei voi jatkua samaan malliin. Tee asia myös miehelle selväksi ja vaadi häntä hakemaan apua, jos hän ei yksin pysty muuttamaan juomistapojaan. Mieti myös valmiiksi, mitä teet(te) sitten, jos mies ei ole halukas muutokseen.
Kenenkään ei mielestäni tarvitse katsoa toisen ihmisen juomista silloin kun tilanteet ja juomiset eivät pysy enää hanskassa. Alkoholistin kanssa eläminen on kamalaa, jos tältä ei löydy halua raitistumiseen/kohtuullistamiseen.
Toivon teidän perheelle kaikkea hyvää!
Paskat mitään apuu hae. Löysäät vähän pipoos. Anna äijän pitää hauskaa, pitäähän miehen saada rentoutuu ja sit on akat aina nalkuttamassa. Teidän ongelmat on pitkälti sun asenne, et ota vähän rennommin. Ei se oo alkoholismia jos muutaman kaltsukan sillon tällön heittää naamaan. Taidat olla aika pirttihirmu muutenkin.
tämä nyt varmasti minulle tarkoitettu?
liekö nyt sitten tiukkapipoilua tai asennevamma, mutta ei tuo enää kivalta kuulosta jos äijät mesovat yökaudet ja vieläpä tapellen pitkin pihoja, ja ilmeisemmin "rentoutuvat" aika perusteellisesti jos poliisitkin on soitettu paikalle. Ei ollenkaan kuulosta muutaman kaltsukan maistelulta!
Sinulla lienee se pipo virttynyt jo liiankin löysäksi, kun et ymmärrä.
Olet täysin väärässä ja asenteesikin on kovin vajaavainen, ilmeisesti ei vielä vastuu paljoakaan ole painanut.
Ryyppää'minen pienten lasten perheessä on aina väärin ja vahingoksi lapsille. Vanhempien tehtävänä on olla tukena ja turvana pienille lapsille. Jos ei isä pysty siihen, on äöidin kannettava vastuu yksin. Jos tuo on jostakin tiukkapipoista niin olkoon, kuitenkin se on oikein ja tuottaa myöhemmässä vaiheessa oikeanlaista kehitystä ja kantaa hedelmään.
Alkoholistin perheessä ksavaneet lapset voivat kertoa mitä kauheampia tarinoita elämästään tai itse asiassa elämättömästä lapsuudestaan.
puhua miehellesi jo ihan siitäkin, että jos teillä kovin usein alkaa olla noita pippaloita, ja vielä poliisitkin vierailevat tiuhaan, niin kyllä siitä joku ilmoittaa vielä lastensuojeluun. Sitten onkin jo vakavampi tilanne.
Sen nyt vielä ymmärtäisi jollakin tavalla, jos osaisivat käyttäytyä kunnolla ilman örvellystä ja tappelemista.
Olen elänyt avoliitossa 10 vuotta ja meillä on 5-vuotias tytär. Mieheni on juonut koko suhteemme ajan ja nyt viimeisen 2-vuoden ajan enenevässä määrin, kun joutui työstään sairaslomaalle ja ei ole löytänyt sopivaa työtä. 3 viikkoa sitten sai uuden työn ja 2 viikon jälkeen menetti sen juomisen takia. Nyt tein päätökseni ja laitoin asunnonhakupaperit menemään. Minun on aika järjestää tyttärelleni sellainen elämä, ettei tarvitse kärsiä isän juomisesta. Mieheni on pikkuhiljaa tullyt myös humalassa väkivaltaiseksi, kun juodessaan syö mielialalääkkeitä niin että pää on aivan sekaisin. Meidän pitää myydä talo ja auto pois, koska mieheni ei niitä pysty pitämään. Mutta kyllä minä pärjään ja ajatuksissani jo nautin siitä, ettei tervitse sitten enää jännittää, missä kunnossa mies tulee reissuiltaan ja ei tarvitse selitellä lapselle, missä "isi" on, kun on 3 päivää ollut juomareissulla.
Kun avopuoliso vielä 5 vuoden seurustelun ja kahden lapsen syntymän jälkeen kulutti vapaa-aikansa baarissa tai kotona nukkumassa känniään pois oli maailman paras päätös minulta ilmoittaa että saa jatkaa "harrastuksiaan" muualla. Elämä on nykyään huomattavasti helpompaa. Isä rakastaa lapsiaan ja käy katsomassa heitä usein. "Harrastetoiminta" jatkuu mutta meidän ei tarvitse sitä enää katsella.