meille on tullut ongelmaksi 2v. pojan yöunille meno.. pojan ollessa yhden vanha ajattelin että olisi aika pojan nukahtaa yksin sänkyyn.. seurauksena muutaman minuutin itku jonka jälkeen poika oksentaa kaikki mitä on illan aikana syönyt.. joten jatkoin sylissä nukuttamista..nyt on yllättäen jo mennyt vuosi ja poika on 2v. ja ajattelin että jos nyt kokeiltaisiin uudelleen=)
mutta jälleen on samat kuviot kuin viimeksi..itkua ja sen jälkeen oksennusta.. lakanoiden vaihtoa ja lattioiden pesemistä.. onkos muilla ollut vastaavia ongelmia.. sylissä kyllä nukahtaa, mutta sänkyyn uskaltaa siirtää kun unta on ollut noin tunnin ajan joskus enemmänkin.. oma aikakin on muutenkin vähissä ja ilta olisi ainut hetki päivästä kun sitä olisi...jos olisi..
mutta jälleen on samat kuviot kuin viimeksi..itkua ja sen jälkeen oksennusta.. lakanoiden vaihtoa ja lattioiden pesemistä.. onkos muilla ollut vastaavia ongelmia.. sylissä kyllä nukahtaa, mutta sänkyyn uskaltaa siirtää kun unta on ollut noin tunnin ajan joskus enemmänkin.. oma aikakin on muutenkin vähissä ja ilta olisi ainut hetki päivästä kun sitä olisi...jos olisi..
Vastaukset 5
Vanhimmat
en ole yhtään lastani opettanut nukuttamiseen koska siitä tavasta onkin vaikea päästä eroon. Meillä menee niin tuo 2-v kuin 14-v sänkyyn ja nukahtaa. Ei pidä "kouluttaa" tavoille joita pitää muuttaa.
Mieti miten haluat aina ja toimi niin, on ihanaa kun luetaan rukous, huudetaa "yötä" ja oma hiljainen aika alkaa...
näin juuri annetaan ohjeita ja apua sitä tarvitsevalla. "no mepä olimme fiksuja emmekä noin opettaneet" Sitäköhän alkuperäinen halusi kuulla?
Ymmärtääkseni lapsellasi on jämäkkä tempperamentti. Meidän tyttö on samanlainen. Eka puoli vuotta ei saatu häntä millään nukahtamaan yöunille, hirvee hyssyttelyrumba kapalot yms oli käytössä(vaikka neuvolassa kiellettiin, mikään muu ei toiminut). Sitten yhtäkkiä alkoi nukkua tyytyväisenä pinnasänkyynsä.
Vuoden ikäisenä siirrettiin omaan huoneeseen, jossa on viihtynyt hyvin itsekseen. Nyt kun alkaa lähestyä kahden vuoden ikää ja pikkuveli/sisko tulossa, edessä on siirtyminen "oikeaan" sänkyyn. Vähän hirvittää. Unimaito menee edelleen tuttipullosta. Yritettiin vähän aika sitten lopettaa pullottelu, mutta silloinpa tyttö huusi niin että oksensi ja oksensi. Yritä siinä sitten olla rauhallinen ja päättäväinen! Pelottaa, että lastensänkyyn siirtymisessä tulee kanssa toi oksentelu kuvioihin. Ehkei kannata pitää kiirettä. Tuskin sylissä pitäminen pahaakaan tekee (ainakaan lapselle).
Lapset kypsyy asioihin eri tahtia. Jonain päivänä lapsesi ehkä oivaltaa, että tää on vauvojen hommaa. Voit yrittää "psyykata" lasta, jutella muina miehinä päivän mittaan ja näyttää esimerkillä, miten muut lapset menevät nukkumaan. Kai aiheesta on jotain lastenkirjojakin. Lukekaa niitä. Lapset tajuaa enemmän asioita kuin aikuiset uskookaan. Tee niinkuin itsestäsi tuntuu parhaalta. Unikoulua ei ole mitenkään pakko toteuttaa jos ei halua.
Heippa,
Kysäse neuvolasta tuosta oksentelusta, mutta suosittelen, että laitat lapsen sänkyyn, ja lähdet huoneesta pois. JÄtä vaikka ovi hieman raolleen ja käy ensin 1 min päästä paijaamassa ja kerrot, että äiti on ihan lähellä; ei hätää. Sitten jatkat tästä aina 2 min, 3 min, 4 min...., kunnes aina käyt välillä laittamassa hänet nukkuma asentoon, annat tutin, rätin ja sanot samat asiat. Saattaa mennä 2-6 päivään, niin kas kummaa.... kohta lapsesi jää nätisti omaan sänkyyn. Me tehtiin tämä sama 2 viikkoa sitten ja nyt lapsi (1v 3kk) itkee enää muutaman minuutin ja nukahtaa.
Me nimittäin oltiin tähän saakka lapsen vieressä paijailemassa ja sitten meni hermot, kun nukuttaminen saattoi kestää 45 min, kun lapsi vain pelleili sängyssä.
Eli malttia, itkun sietoa, mutta toki kysäise tuosta oksentamisesta. Se ei ole mielestäni ihan normaalia. Meillä lapsi syö 2 dl puuroa n. klo 20, sitten ilta kylpy ja sänkyyn n. 20.45, jolloin annetaan n. 2 dl maitoa.
Toivottavasti teillä homma parantuu, on nimittäin ihanaa, kun jää omaa aikaa.
itsekseen. Kun oli pakko vaihtaa nuorisosänkyyn, alkoi helvetti. Tulee pois, viedään takaisin. Itkee ja karjuu, vaeltelee yöt. Jos yrittää nukuttaa, nauraa vaan ja hyppii pois sängystä. Kuukausi yritetty rauhallisesti vaan viedä takaisin sänkyyn, mutta nyt ei kukaan jaksa enää mitään. En tiedä mitä tekis kun itsekin pitäisi joskus nukkua.