Mikä menee rikki ekana?

kun kunnon kuvaa ei suostu syntymään sitten millään. Puhun nyt halvoista digipokkareista.

Elektroniikka on hyvin kestävää luonteensa mukaan, koska mitään liikkuvia osia ei ole. Liikkuvat osat kuluvat ja menevät rikki. Myöskin käytetyt materiaalit saattavat olla liian heikkoja tai vanhenevat nopeasti ja haurastuvat. Muovit yleensä menettävät hyviä ominaisuuksiaan vanhetessaan. Niistä ei voi tietää ennenkuin näkee mitä tapahtuu.

Kiistaton ykkössija kuuluu digipokkarien tapauksessa zoom-objektiiville. Kun rakenteesta on tehty mahdollisimman pieneen tilaan puristettu, kevyt ja halpa, ei zoomausmekanismin rikkomiseen tai jumittamiseen paljoa tarvita; pieni tyrkkäys optiikan ollessa ulkona, mekanismin sisään päässyt hiekanjyvä tai kameran pudotus (etenkin optiikan ollessa kuvauskunnossa, silloin ei montaa senttiä tarvitse kameran tippua ennen kuin on palikat poissa kiskoiltaan).

valitetaan tietenkin sitä, että kamera on lentänyt lattialle ja näyttö tai muu vastaava on rikki.
Monesti myös linssi/objektiivi jumiutuu, jos se siin on ulostyöntyvää mallia, näyttöihin tulee värivikoja tai kuviin rupeaa tulemaan värivirheitä, jolloin vika on kennossa.
Suurin osa vioista varmaan itse aiheutettuja.

Mitään yleistystä tosiaan ei varmaan kauhean helposti voi tehdä. Tiedä sitten onko sitä jossain tilastoitum koska aina ei voi olla varma onko vika tosiaan tullut itsekseen, vai olisko se sit kuitenki kerran tippunu pöydänreunalta lattialle.