En kestä enää tätä elämisen tuomaa rasitetta ja tahtoisin vaan vetää pään sekasin!
Tää on ollut yhtä stressiä koko aika ja nyt kärjistyy.
8 viikkoa ois viel laskettuun aikaan. Ajattelin kuitenkin kysästä jos vois jo synnyttää, selviäähän niitä pienempiäkin vauvoja.
Tiedän että tää kuulostaa hullulta, sitä tää onkin. Mutta eniten ahdistaa se että en todellakaan pysy selvinpäin ja sitten vaikka juomalla saan tälle vauvalle pahoja vammoja aikaseksi.
Yleensä ajattelen: Huomenna on paremmin, mutta nyt tiedän ettei huominen helpota oloani ollenkaan, päin vastoin.
Mä en kaipaa kommenttia siitä kuinka huono äiti olen, enkä rupea erikseen kertomaan mitä on tapahtunut. Tahdoin vaan kertoa että aina ei mee niin hyvin kun toivoisi.
Jos olisin aivan surkea äiti, en itkisi ja pohtisi tälläistä, vaan vetäisin pään täyteen sen enempiä miettimättä.
Ja huomenna voin soittaa neuvolaan tai synnärille ja saada sieltä voimia :) Nyt vain ahdistaa niin paljon että.
Huh, helpottipas.
Tää on ollut yhtä stressiä koko aika ja nyt kärjistyy.
8 viikkoa ois viel laskettuun aikaan. Ajattelin kuitenkin kysästä jos vois jo synnyttää, selviäähän niitä pienempiäkin vauvoja.
Tiedän että tää kuulostaa hullulta, sitä tää onkin. Mutta eniten ahdistaa se että en todellakaan pysy selvinpäin ja sitten vaikka juomalla saan tälle vauvalle pahoja vammoja aikaseksi.
Yleensä ajattelen: Huomenna on paremmin, mutta nyt tiedän ettei huominen helpota oloani ollenkaan, päin vastoin.
Mä en kaipaa kommenttia siitä kuinka huono äiti olen, enkä rupea erikseen kertomaan mitä on tapahtunut. Tahdoin vaan kertoa että aina ei mee niin hyvin kun toivoisi.
Jos olisin aivan surkea äiti, en itkisi ja pohtisi tälläistä, vaan vetäisin pään täyteen sen enempiä miettimättä.
Ja huomenna voin soittaa neuvolaan tai synnärille ja saada sieltä voimia :) Nyt vain ahdistaa niin paljon että.
Huh, helpottipas.
Vastaukset 2
Vanhimmat
koita vaan sinnitellä ja jaksella. ei tää kyllä aina tunnu elämän onnellisimmalta ajalta. miehen kanssa kun menee hermot(sen juomiseen), niin kyllä ilo ja onni on kaukana. välillä sitä miettii, että miten sitä tämmöiseen tilanteeseen on joutunut. onneks on niitä mukaviakin aikoja! eron harkinta päällä, että saisi tasapainoisemman elämän. koita vaan sinä pysyä selvinpäin, juominen on niin rankkaa läheisille.
Jos oikeasti pelkäät ettet pysty etkä jaksa olla selvinpäin loppuraskautta, niin etkö voisi keskustella asiasta neuvolan kanssa ja saisit lähetteen sairaalaan osastolle missä voisit olla loppuraskauden ja siellä saisit keskusteluapua eikä olisi mahdollisuutta juoda.