Hei,
onko kenelläkään tietoa kuinka kauan ja kuinka lähellä kulmahiomakonetta saa oleskella ennen kuin tulee kuulovaurio.
Miten nuo desibelit nyt menikään, kenelläkään tietoa asiasta?
Kiitos.
onko kenelläkään tietoa kuinka kauan ja kuinka lähellä kulmahiomakonetta saa oleskella ennen kuin tulee kuulovaurio.
Miten nuo desibelit nyt menikään, kenelläkään tietoa asiasta?
Kiitos.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ihan tarpeeksi tulee desibelejä, kannattaa aina käyttää suojaimia.
Itse olen rakennustyöntekijänä aikoinaan paljonkin ilman suojaimia rälläkkää käyttänyt/kuunnellut. En ole huomannut kyllä mitään vaikutusta. Nykyään käytän suojaimia jos mahdollista, kannattaa.
Ei se nyt vaikuta jos satunnaisesti oleskelet lähellä. Rockkonsertit vaarallisempia.
Desibeliasteikko on logaritminen ja siksi hiukan hankala hahmottaa. Kun luvut nousevat, äänen voimakkuus nousee enemmän kuin mielikuva antaa ymmärtää. Kun lukema nousee esim yhdestä kahteen, voimakkuus nouseekin kymmenkertaiseksi.
Ei ole yksiselitteistä vastausta. Kulmahiomakoneen melu käyttäjän kohdalla on varmaankin yli 100 dB ja ns. turvallinen aika siinä melussa on vanhan, löysemmän suosituksen mukaan 15 min. Ja uudemman suosituksen mukaan laskettuna vain n. 4 min.
Mutta käytännössä kuulovaurio tulee harvoin suosituksia paljon pidemmilläkään altistuksilla. Varsinkin jos melualtistus on kertaluonteista eikä esim. päivittäin toistuvaa.
Melua kulmahiomakoneesta kuitenkin lähtee sen verran reilusti, että kuulosuojainten käyttö on aina viisasta.
No kun se käyttäjä oli naapuri ja menin kysymään kauanko hän aikoo siinä pihalla rälläköidä. Oli jo tehnyt sitä jonkin aikaa kun menin käymään.
Altistuminen ei ollut pitkäaikaista, kävin kyllä lähes tapahtumapaikalla. Naapurin piha on muutaman metrin päässä.
Mistä voin tietää etukäteen että naapuri saa yhtäkkiä päähänsä alkaa rälläköimään, joten ei ollut minulla kuulosuojaimia. Hänellä sitä vastoin oli.
Ei tuntunut älyävän, että muut ihmiset häiriintyvät kun ääni kuuluu pihalle, sisälle ja kadulle.
En minä naapurina sen takia jätä töitä tekemättä satut minun työkoneen äänen kuulemaan.Sisälle se ei enää varmasti kuulu yli 85db minkä jälkeen suojaimia tulisi käyttää, parempi tietenkin vaimeammassakin melussa pitää suojaimia.
-joka kunnassa on ympäristönsuojelu henkilö viran puolesta, sieltä kysymällä voi jokainen tarkentaa ns. sallitut häiriöäänet ja voimakkuudet (db.t), suhteessa naapuriin ja eritoten naapurin piha-alueen huomiominen omasta pajasta/autotallista tai ynm. sellaisesta josta joko päivittäin tai usein tulee kovaa ääntä, näin se asia menee, lähtökohtaisesti ei kovan-äänen tuottaja voi ajatella niin että pysyköön naapuri sisällä jos ei korvat kestä olla parvekkeella tai oman piha-aluuensa keskellä, ko kunnan ynmp.suoj. on tarvittavat mitta-laitteet jolla muutamassa minuutissa näkee kuka on oikeassa, nykyäänhän jopa maaseutu-ympäristössä on kuntia jossa rakennetaan hyvin tiiviisti, vain piha-aita erottaa naapurit ja silloin lain mukaan rajasta 5m kummallakin puolen eli 10m päässä toisistaan voi naapuruksilla olla esim. autotalli/verstas tai muu senkaltainen työskentelytilat, kun ollaan kuulo-palstalla on muistettava että naapuri voi kärsiä Hyperacusiasta(äänen yliherkyystilasta), jolloin esim. kahvikupinja lautasten astianpesukoneeseen asettelu ja pois ottaminen ei onnistu ilman k-tulppia, saati sitten kuuntelu naapurin "rälläkän" tai voimakkaan m-pyörän tai voimakkaan auton pakoputken (nuorisolla nykyään!)-ääntä, kannatta käydä "juttutuokio" aidan yli ja ilmoittaa oman kantansa jos edm. haittoja kuulossa on. i.
Myös valtionneuvoston periaatepäätöksessä meluntorjunnasta (22.5.2006) todetaan, että melu vaikuttaa monella tavalla kielteisesti ihmiseen. Melun taso ja luonne saattaa johtaa mm. kielteisiin tunteisiin tai vaikuttaa ajattelu- ja havaintotoimintoihin, kuten oivaltamiseen, oppimiseen, muistiin ja ongelmien ratkaisukykyyn. Melulla voi olla myös muita fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia. Se voi aiheuttaa stressiä tai erilaisia toimintahäiriöitä. Terveysvaikutusten lisäksi melu heikentää ympäristön laatua ja viihtyisyyttä monin tavoin. Vaikka meluherkkyys vaihtelee yksilöistä toiseen, väestötasolla melun haitalliset vaikutukset on kiistatta todettu.
Jos taas äänimaisemassa on ärsyttäviä, teräviä ääniä ne käynnistävät kehossa haitallisia toimintoja: esim. stressihormonin eritystä. Esimerkiksi työuupumus voi lisääntyä, jos kotipiirin äänimaisemasta tuleekin stressitekijä.
Monet ihmiset kokevat 55 dB:n melun erittäin häiritsevänä. Melu on erittäin vaarallista. Se aiheuttaa sekä fyysisiä että psyykkisiä sairauksia. Melu vaikuttaa suoraan ihmisen elintoimintoihin.
Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan 55 dB keskiäänitaso ei ole tavoitetaso, vaan tavoitteena tulisi olla ohjearvoja alemmat melutasot.
tietoa!., kun muistetaan että normaali puhe on jo 40-45db, esim auton sisätilassa äänenpaino on 65-72db vanhemmissa autoiss enemmänkin, kuulovammaiselle /esim hyberacusia), 55 db on aivan tavattoman voimakas häiriöään, siis ääni jota ei itse tuota ja ei voi hallita, tervekuuloisellekkin häiriö on häiriö joka ohjaa ajatuksen ääneen ja jota täytyy analysoida niin kauan kuin ääni on, yksilö kysymys on jälkivaikutukset, siihen voi liittyä hyvin monia äänen tuottamaa asiaa, etupäässä enemmän tai vähemmän negatiivista, niin sosiaalista kuin fyysistä.