Ongelma:
Seurusteltu 3 kuukautta ja tuntuu etten saa miestä millään innostumaan mistään läheisyydestä. Pitää itse yrittää vetää lähemmäs leuasta että sais suudelman. Seksi (silloin harvoin kun on) niin mielikuvituksetonta kuin mahdollista. Exä oli tosi tulista ja aktiivista tyyppiä, varmaan osittain siksi nyt tuntuu laimealta.
Olen kokeillut antaa miehelle tilaa että näyttäis mitä haluaa, mutta sekin on ollut yhtä tyhjän kanssa. Toivon samaan aikaan vieressä pientä jännitettä suhteeseen ja miehistä miestä. Suhde on niin tasasen turvallinen että alan tuntea olleeni 30 vuotta aviossa 20 vuotiaana!!
Esimerkki: Palasin juuri kolmen viikon lomamatkalta -emme pitäneet sinä aikana juuri yhteyttä. Eilen ekalla tapaamisella tuli hiljanen moi, pusu poskelle ja haamuhali. Olisin halunnut kunnon rutistuksen, suudelman ja jonkun kauniin sanan, mutta ei.
Arvon miehet -mitä tehdä? Voisin mennä hyvin selibaattiin eikä mies huomaisi mitään.
Romanttinen alkoholin huuruinen ilta ei vaikuta mitenkään -kokeiltu. Miten voisin vihjailla? Kulkemalla banaani kuorineen suussa? Joudun kohta jo harkitsemaan eroa, kun haluaisin saada muutakin kuin pusuja poskelle...
Unohtaako koko juttu vai onko jotain vielä tehtävissä? Vai vaadinko mieheltä liikaa?
Seurusteltu 3 kuukautta ja tuntuu etten saa miestä millään innostumaan mistään läheisyydestä. Pitää itse yrittää vetää lähemmäs leuasta että sais suudelman. Seksi (silloin harvoin kun on) niin mielikuvituksetonta kuin mahdollista. Exä oli tosi tulista ja aktiivista tyyppiä, varmaan osittain siksi nyt tuntuu laimealta.
Olen kokeillut antaa miehelle tilaa että näyttäis mitä haluaa, mutta sekin on ollut yhtä tyhjän kanssa. Toivon samaan aikaan vieressä pientä jännitettä suhteeseen ja miehistä miestä. Suhde on niin tasasen turvallinen että alan tuntea olleeni 30 vuotta aviossa 20 vuotiaana!!
Esimerkki: Palasin juuri kolmen viikon lomamatkalta -emme pitäneet sinä aikana juuri yhteyttä. Eilen ekalla tapaamisella tuli hiljanen moi, pusu poskelle ja haamuhali. Olisin halunnut kunnon rutistuksen, suudelman ja jonkun kauniin sanan, mutta ei.
Arvon miehet -mitä tehdä? Voisin mennä hyvin selibaattiin eikä mies huomaisi mitään.
Romanttinen alkoholin huuruinen ilta ei vaikuta mitenkään -kokeiltu. Miten voisin vihjailla? Kulkemalla banaani kuorineen suussa? Joudun kohta jo harkitsemaan eroa, kun haluaisin saada muutakin kuin pusuja poskelle...
Unohtaako koko juttu vai onko jotain vielä tehtävissä? Vai vaadinko mieheltä liikaa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
miksi jätit EXÄ???
Itse jätin exäni juuri tuon läheisyyden puutteen takia. Ei kannata olla sellaisessa suhteessa missä ei tunne itseään himotuksia ja pysty antautumaan toiselle. Mutta ennen eroa suosittelisin puhumaan poikaystäväsi kanssa suoraan noista asioista.
Tekisi mieli solmun avaamiseksi kysyä kolmea asiaa:
1. Mitä ovat ne asiat, joista poikaystäväsi innostuu? Kai niitäkin on, vai vaivaako elämänhalun puute ylipäänsä?
2. Millaiset taustat teillä on tunteiden osoittamisen ja läheisyyden kokemisen suhteen? Voi kuulostaa ikävältä, mutta yleensähän ne mallit ovat peräisin kummankin kotoa. Jos poikaystävälläsi ja Sinulla on kovasti erilaiset "kulttuurit", se voi aiheuttaa sekä jännittämistä (hänellä) että kärsimättömyyttä (Sinulla).
3. Onko poikaystävälläsi jotain rasitteita tai erityisiä paineita tällä hetkellä? Opinnot, työ tai työttömyyshän näitä usein aiheuttavat.
Toisaalta ei kannata "penkoa taustoja" siinä mielessä, että kuvittelee näin tulevansa "suhteen asiantuntijaksi" ja alkaa sitten painostaa toista muuttumaan. Toisinaan naisilla on taipumusta toimia näin ja miespolo siitä säikähtää ja vetäytyy kuoreensa entistä enemmän. Sen sijaan pitäisi päästä keskustelemaan avoimesti ja tasavertaisesti.
Tämä ei ehkä lohduta yhtään, mutta kolme kuukautta on naurettavan lyhyt aika tehdä johtopäätöksiä asiaintilan pysyvyydestä. Meillä on puolisoni kanssa 20 v takana emmekä vieläkään katso toisiamme loppuun luetuiksi, ei sinne päinkään. Opiskelua riittää ja erilaisia vaiheita.
Nim. miksi niin: sovin exäni kanssa seurustelun päättyneen, kun hän muutti toiseeen päähän Suomea opiskelupaikan perässä ja näkemisiä olisi siunaantunut puolen vuoden välein.
Iso-Justus: 1) Poikaystävä innostuu lentokoneista -joista en itse ymmärrä rahtustakaan.
Tiedän poikaystävän elämää leimanneen isättömyys. Isä kuoli onnettomuudessa poikansa ollessa 2 vuotias. Varmaan tästä syystä ei ole taustalla miesmallia. Eikä ole ollut mahdollisuutta seurata vanhempien suhdetta, kun äiti on kasvattanut yksin. Tästä syystä en halua alkaa painostamaan. Kahdessa kymmenessä molemmat ja vasta ensimmäinen suhde hänellä alla. Olemme kyllä jutelleet paljon aiheesta, mutta hän ei koe menettäneensä mitään.
Erilaiset lähtökohdat meillä on läheisyydenkin suhteen. Kun haluaisin pusun olisi syli tarjolla, kun haluaisin jotain enemmän saankin pusun. Tulee ihan ikävä sitä maskuliinisuutta, jota koki kun mies tiesi mitä halusi...
Tiedän että kolme kuukautta on vain pisara meressä, mutta jos nyt tuntuu että tarvitsisi jotain lisää niin miten sen voisi kauniisti ilmaista? Ja varsinkin kun aihe liippaa menetettyä isää niin en haluaisi alkaa kaivaa aihetta josta ja jonka vaikutuksista en tiedä mitään. Mutta onko paikkani tässä hänen vieressä? Joudunko elämään loppuelämäni ilman sitä turvallisuuden tunnetta, jonka saa kun mies kietoo kädet tiukasti ympärile..
Kaiken taustalla ei tarvi olla mitään ihmeellistä psykologihömppää.. Ei kiva sanoo tätä mut kuulostaa ihan siltä että poikaystävälläs olis joku toinen mielessä.. Luulis nyt et 3 viikon aikana pidetään yhteyttä ja sen jälkeen olis ihana nähdä toista. Riippuen sitte onko ollu jotai "parempaa tekemistä" sillä välin..