Lääkkeitä jännitykseen?

Uskoisin kyllä, että kirjoittaa helposti, kunhan nyt vähän kerrot kuinka jännität esitelmiä ym... En tiedä kirjoittaako aivan "tavallinen" lääkäri millaisia resepteja, mutta ainakin psykiatrin kautta tämä onnistuu, ja uskoisin sinulle olevan tämä paras ratkaisu, tsemppiä! Eikä siinä ole mitään hävettävää mennä psykiatrille, se on aivan sama kuin menisit korvakivusta korvalääkärille.

Käy lääkärissä, voit menna aivan omalle terveyskeskuslääkärillesi ja kerrot juuri näin suoraan jännittämisestäsi ja siitä miten se tressaa ja kuluttaa voimavarojasi kun olet tälle palstallekkin kirjoittanut.
On hyviä lääkkeitä jotka lievittää jännitysoireita ja helpottaa kaikin tavoin uusien asioiden kohtaamista. Ei sinun tarvitse hävetä lääkärille menoa, jännittäminen on varsin yleinen vaiva ja vaiva siinä missä joku muukin sairaus.
Ota rohkeasti itseäsi niskasta kiini ja hae apua ,saat sitä varmast ja voit jatkaa opiskeluasi ja elämääsi , ei kannata kiusata itseään kun apua saa kun sitä vaan hakee.

ajattele se asia sillälailla, että ne lääkärit näkee ihan kaikenlaista ja ihan päivittäin, niille nää stressi ja jännitysasiat ei oo mitään uutta ja ne auttaa sua niissä... lääkkeillä.

Terveyskeskuslääkäri tai terveyskeskuspsykologi, ihan sama kummalle tilaat ajan, vaan aikaa säästät, jos tilaat sille psykologille suoraan sen ajan. Kummatkin kuitenkin määräävät niitä lääkkeitä, että siinä mieles ihan sama. Psykologille se norm. terkkarilekuri määrää sut, tai ainakin kysyy haluatko sinne keskusteluterapiaan ja jos haluut, eikä se kysy sitä, niin pyydä sinne itse päästä!

Rivatril on kaikkein pahimpaan ahdistukseen ja pelkoon, sillä se saattaa aloittaa. Mutta se on riippuvuuteen johtava lääke, mut miedot ei sua nyt auta, ellet pysty tosissaan menemään mihinkään kouluun ilman lääkkeitä mielestäsi.
Mietoja ne yleensä määrää, ellet pidä varaasi ja köyhdyt vaan niitten kanssa lääkkeen kuitenkaan auttamatta sua. Vaadi ainakin 20milligrammasia, oli ne sit mitä vaan.
Lääkkeen saamiseks: pikku itkuntiraus siinä auttaa asiaa ja sit suoraan vaan sanot mikä sua vaivaa ja sen että koulut on jääneet sen takia kesken, vähän arasti kuitenkin oot siinä ja vaivautunut, ei liene vaikeaa?

SITTEN: älä hermoile siitä koulusta! Eka päivä jännittää varmaan ketä tahansa, tai ainakin monia, minuakin jännitti nykyinen kurssini (kirjoittelin täällä kun olin vasta menossa sinne viimesyksynä) ja nyt joudun näkemään vieraita ihmisiä kurssillani melkein jokapäivä ja olla niitten kans tekemisis.
Mä muutin ajatusmaailmaani, siks selviin niistä. Mä en välitä mitä ne ajattelee musta! (suurimmaks osaks en, riippuen tilanteesta tietty, jos oppimisesta on kyse, mä teen parhaani ja jännitän vieläkin sitä että OPINKO mä vai en, sillä opiskelen miehiselle alalle ja paineet on kovat pärjätä siinä)!
Mut mä oon päättänyt pärjätä ja pärjään sit kans ja jos en, oon mä ainakin yrittänyt ja päässyt aika pitkälle siinä ja se riittäköön mulle toistaiseksi. :)

Tsemppii sulle koulunkäyntiin ja koko elämääs, jännittäminen on normaalia, kunhan se ei johda paniikkihäiriöön asti (hengenahdistus, joka menee kramppiin asti, on koettu sekin ja silloin ei pitänyt olla ees mitään ahistuksiakaan, vaan elämäntilanne oli sellanen ja liika yrittäminen sen ehkä laukas?)
Mut tosiaa tsemppii sulle, ota rauhallisesti, kukaan ei sua pure. :))

Ensiksikin:
(lainaten edellistä)
"Rivatril on kaikkein pahimpaan ahdistukseen ja pelkoon, sillä se saattaa aloittaa. Mutta se on riippuvuuteen johtava lääke, mut miedot ei sua nyt auta, ellet pysty tosissaan menemään mihinkään kouluun ilman lääkkeitä mielestäsi.
Mietoja ne yleensä määrää, ellet pidä varaasi ja köyhdyt vaan niitten kanssa lääkkeen kuitenkaan auttamatta sua. Vaadi ainakin 20milligrammasia, oli ne sit mitä vaan.
Lääkkeen saamiseks: pikku itkuntiraus siinä auttaa asiaa ja sit suoraan vaan sanot mikä sua vaivaa ja sen että koulut on jääneet sen takia kesken, vähän arasti kuitenkin oot siinä ja vaivautunut, ei liene vaikeaa?"

Unohda tuo!!!

Kaikki muu olikin jo oikein painokelpoista. Älä kuuntele ihmisiä jotka kertovat tämän ja tämän lääkkeen ja niin ison määrän auttavan. He eivät ole koulutettuja lääkäreitä eivätkä tiedä miten sinä niihin reagoit. Lääkäri sen tietää parhaiten. Ja edelliseen viitaten, lääkäri tuskin määrää sinulle riippuvuutta aiheuttavaa lääkettä heti kättelyssä. Kerrot sille kaikki mitä olet meille kertonut ja vastaat hänen esittämiin kysymyksiin. Siitä se lähtee.
Ja tosiaan kannattaa sun ainakin varata aika valmiiksi ettei tarvi kauheasti odotella. Tiedät mihin olet menossa ja siihen katseesi silloin suuntautuu. Tiedän että "rohkeasti vain" ja "ei sitä tarvi jännittää" kuullostaa typerälle ohjeelle, koska kuitenkin teet niin. Et voi sille mitään. Sulla se on päässy vaan vähän pidemmälle ku yleensä. Normaalisti monet ihmiset jännittävät noita ja monia muita tilanteita, mutta sulla se on jo vaikuttanu sun elämään. Se on aina seikka joka kannattaa ensimmäisenä kysyä itseltään, vaikuttaako tämä vaiva normaaliin elämääni negatiivisesti?
Hyvä että olet myöntänyt ongelman ja olet jo sen verran pidemmällä.
Ota neuvoista vaari ja mene lääkäriin, ota vaikka kaveri mukaan jos se helpottaa oloa.=)