ovatko omat asiasi aina päässäsi päällimmäisenä?
Isän tuesta ja palautteesta riippuu tyttären itsetunto ja -kunnioitus omaa naiseuttaan kohtaan.
Kehitysvuodet eivät koskaan palaa.
Ne ovat kriisi, mutta myös mahdollisuus korjata jotain aikaisempia fiboja.
Ajattele häntä, toimi! Nyt on kello juuri niin paljon!
Isän tuesta ja palautteesta riippuu tyttären itsetunto ja -kunnioitus omaa naiseuttaan kohtaan.
Kehitysvuodet eivät koskaan palaa.
Ne ovat kriisi, mutta myös mahdollisuus korjata jotain aikaisempia fiboja.
Ajattele häntä, toimi! Nyt on kello juuri niin paljon!
Vastaukset 15
Vanhimmat
isäni,egoisti, tunneäly puuttuu, kivisydän, narsisti ja sadisti, niin hän ei muutu, kuin vasta haudassa.
Ja itse odotan sitä päivää, muuta odottamista, ei hänen kohdaltaan ole.
Hänen käytöksensä minua kohtaan, on vienyt minut, itsesyytoksiin, itseinhoon, sairaaseen vahvuuteen, sairaaseen kiltteyteen, koko elämän romahtamiseen masennuksen kautta, terapiaan, joka ei tunnu auttavan............never ending story.
Luulin olevani tytär, en ollut mitään, enkä ole mitään, enää....
...vain rahjustamista päivästä yön yli uuteen samanlaiseen...
Miksi mies hankkii lapsen? Isä, isänä oleminen?
Voisi vain naida, naida, naida, naida, naida, naida...
että se saadaan rääkätä ihan näännyksiin ja sillä pönkitetään omaa egoa (joka on liian pieni), se on myös miehuuden merkki.
Sillä ei ole väliä, miten lapsen käy, käyköön miten vaan, saa sitäkin sitten haukkua ja taas oma ego kohentuu.
Näin se menee sairaissa perheissä.
Onneksi on muunkinlaisia, muutenhan täällä kaikki olisivat pöpejä.
Pyrin välillä olemaan, mutta helppoa ei ole samalle aaltopituudelle pääsy ja kyllä se syö isääkin kun tuntee itsensä ulkopuoliseksi ja tavallaan syrjityksi. Eihän vanhemmat mitään tiedä mistään. Kyllä täytyy sanoa että teinipojan kasvatus ja mukana elo on helppoa verrattuna teinitytön rinnalla elämiseen. Silti meillä on vielä ollut helppoa moneen muuhun verratuna. Uskon että isä tytär suhteemme olevan normaali siinä kuin monella muullakin.
Toisaalta pakko myöntää että kyllä omat asiatkin tuppaa olemaan esillä , ehkä joskus liikaa joskus ei. Pyrin kuitenkin sovittamaan menoja perheenkin tarpeiden mukaan, vaikka se ei helppoa kesäaikaan olekkaan kun pikitiet kutsuu ja kokoontumiset.
...le",
eli ymmärtämään tyttäresi ahdistuksia.
Ulkonäköpaineet ovat menneet kohtuuttomuuksiin tyttöjen kohdalla, se ahdistaa heitä, samoin äidin
monitahoiset kiireet: työssäkäynti, kotityöt, ulkonäöstä huolehtiminen, ystävät ja tuttavat, lasten kuljetukset harrastuksiin...
Tyttärellä on ehkä olo, ettei hän halua aikuiseksi.
Isän pitäisi ihailla tytön ulkonäköä ja koulumenestystä, jotta itsekunnioitus tytöllä kasvaisi. Se vähentäisi masennusta, ja silloin hänen kanssansa olisi helpompi pärjätä.
:)
myös äidin tuki ja kärsivällisyys nyt tärkeää.
Murrosiän kriisi on myös mahdollisuus korjata jotain entisiä virheitäkin.
Ei pelkästään paha asia. Ei paha ollenkaan.
puhua miehille tästä asiasta.
Nimittäin, että tyttöjä pitäisi isän kehua, se estäisi masennusta ja nuoruusiän vaikeuksia. Kehuminen veisi tytön naiseksi ja kantaisi läpi elämän.
Yläasteella, intissä, neuvolassa, jossain näistä asioista pitäisi puhua, sillä kehuminen ei todellakaan kuulu suomalaisen miehen ominaisuuksiin.
Minulla on siitä omat karmaisevat kokemukseni.
En ollut tukena ja pieleenhän kaikki sitten menikin. Uutta tilaisuutta ei tule.
No, tää nyt oli tällanen elämä.
isältä ja lastenlapsetkin on jo aikuisia. Eipä koskaan oikeen kiinnostanut muu kuin viina. Nykyään joskus soittelee, mutta en jaksa enää kiinostua...olen NIIN katkera.
- apuasi tarvitaan,
apusi auttaa, - anna tunnustusta vaimollesi,
sillä tyttäresi samaistuu häneen!
Tyttäresi itsekunnioitus on nyt vaakalaudalla!
AUTA HEITÄ! Auta molempia!
Järjestä jokin juhla tai sano heille hyviä sanoja!
...
...
Tämän isän tärkein asia oli juominen. Lapsiaan tapasi joka toinen viikonloppu, mutta ei yleensä voinut silloinkaan olla selvin päin. Joskin isä siis oli fyysisesti paikalla (ei aina sitäkään), ei hän ainakaan ollut henkisesti läsnä.
Isä kyllä oli huomannut murrosikäisen tyttären muuttuneen hiljaiseksi. Yritti kännissä kysellä, oliko tällä huolia, mutta ei tainnut koskaan saada vastausta. Omalla juomisellaan isä ei myöntänyt olevan merkitystä tyttären käytökseen.
Karmeinta oli todeta, että isälle oli henkisen hyvinvoinnin sijaan tärkeämpää se, oliko lapsen vaatteet kunnolliset tai että oliko neidin takapuoli alkanut uhkaavasti levitä..
Hyväkin isä (tai siltä hän ulkopuolisen silmin vaikuttaa) voi joskus tehdä mokia tajuamatta seurauksia. Kerronpa yhden tarinan parin viikon takaa:
Juttelin yhden isän kanssa hänen aikuistuvista tyttäristään ja siitä että 18 vuotta lähentelevä tytär on varmaan ihan innoissaan kun pääsee kohta autokouluun. Hän vastasi ettei hän ainakaan sitä autokoulua maksa ja kyllä tytär tietää että hänen autoonsa sillä ei ole mitään osaa jos itse kortin hommaa.
Vastasin että veikkaan poikani ilman muuta olettavan että tuen häntä tässä asiassa jos rahatilanteeni sen sallii. Miehen vastaus oli että no sehän on ihan eri juttu kun sulla on poika.
Mykistyin - kuvitteleeko tämä isä että hänen nuorensa selviää kunnialla noitten juuri korttinsa saaneitten hormonikuohuissa elävien poikien kyydissä?
Jos minulla olisi tytär, haluaisin että hän on vapaa menemään minne haluaa, silloin kun haluaa ja siinä seurassa missä haluaa ja ehkä kaikkein tärkein, ajaa luultavimmin kuitenkin selvin päin. Eihän tuo isä voi tytärtään neljän seinän sisälläkään pitää ja kauhistuttaa kun tytär sitten kapinoi, häviää omille teilleen ja näyttää isille ettet sinä voi kahlita minua...ei siitä mitään hyvää seuraa.
Ei ketään voi kasvattaa terveen itsetunnon omaaviksi, onnellisiksi aikuisiksi kohtelemalla heitä vähättelevästi. Tytöt tarvitsevat myös isän rakkautta, yhdessäoloa ja hyväksyntää. Kehu lastasi kerran päivässä tuottaa kyllä tulosta.
Ja jos sitten huomaat tehneesi virheen niin vanhempikin voi kyllä pyytää anteeksi ja keskustella asiasta. Äläkä ajattele että siitä on niin kauan - peli on menetetty vasta kun lakkaat yrittämästä.
Kohtele lapsiasi niinkuin haluaisit itseäsi kohdeltavan, toimii hyvin. Yritetäänpä kaikki vanhemmat muistaa tämä.
mutta sillä on tosiaan on väliä,onko lapsi tyttö vai poika!
molemmat kohdallaan !!!