Hei
Mitä mieltä olet suomalaisten transtutkimuksia tekevien tahojen ammatillisesta osaamisesta ja sukupuoli-identiteetin häiriöihin perehtyneisyydestä? Tietääkseni näitä tutkimusryhmiä ei ole juurikaan alistettu kansainväliselle vertailulle. Herää kysymys, ovatko kyseisten tutkimusryhmien jäsenet yhtä perillä asioista kuin esimerkiksi amerikkalaiset alan huippuammattilaiset, jotka ovat todella tutkineet omakohtaisesti ilmiötä ja jotka ovat toteuttaneet hoitoja jo kauan ennen kuin niitä edes alettiin harkita täällä takapajulassa.
Mitä mieltä olet suomalaisten transtutkimuksia tekevien tahojen ammatillisesta osaamisesta ja sukupuoli-identiteetin häiriöihin perehtyneisyydestä? Tietääkseni näitä tutkimusryhmiä ei ole juurikaan alistettu kansainväliselle vertailulle. Herää kysymys, ovatko kyseisten tutkimusryhmien jäsenet yhtä perillä asioista kuin esimerkiksi amerikkalaiset alan huippuammattilaiset, jotka ovat todella tutkineet omakohtaisesti ilmiötä ja jotka ovat toteuttaneet hoitoja jo kauan ennen kuin niitä edes alettiin harkita täällä takapajulassa.
Vastaukset 73
Vanhimmat
Taitaa HYKSissä riittää transtutkimusryhmään pääsemiseen se että osaa erottaa transvestiitin ja transsukupuolisen käsitteet toisistaan. Ainut tosissaan perehtynyt ihminenkin lensi pois tutkimusjärjestelmästä kun Pohjois-Karjala lopetti tutkimukset.
Epäilen kyllä tuotakin. Haluavat esiintyä maan johtavana tutkimusyksikkönä, mutta ammattitaito taitaa olla aivan toista.
Mikäli aletaan lukemaan v. 2003 asetettua translakia, väistämätön totuus on että siellä rikotaan lainhenkeä mitä suurimmassa määrin.
Eipä ollut minulla ainakaan missään vaiheessa mitään ongelmia HUS:n porukan kanssa. Diagnoosin sain minimiajassa ja eihän tuo tutkimusyksikkö mitään varsinaisesti hoida. Hormonipolillakin sujui asiat hyvin kun tiesin mitä tarvitsin. Muutkin varsinaiset hoidot olen saanut ihan järkevässä ajassa ja kaikki ovat menneet hyvin lopputuloksen kannalta. En siis tajua tuota ainaista valitusta.
HYKS toimiii lain määrämällä tavalla, mutta ammattimaisuus on niin ja näin. Itse odottaisin, että kun tuollaiseen paikkaan menee, niin siellä on myös ammittimaiset ihmiset tekemässä työtä.
Parasta transhoitoa olen saanut useimiten lähimmäisiltäni, jotka muistavat, etten juuri ole mies laisinkaan.
Jostakin syystä kun aletaan puhumaan transasioista, niin keskustelu siirtyy kikkelin leikkaamisesta rättien ja meikkien kanssa pelaamiseen. Kyseessähän on psykofyysinen ongelma, eikä todellakaan transvestiitin veistämistä oikeaksi naiseksi. Lyhyt oppi transryhälle voisi olla raamatusta lainattu. Kohtele transihmistä niin kuin toivoisit, että itseäsi kohdeltaisiin.
Oma käsitykseni on ettei HUSsin porukka tiedä asioista paljon mitään.
Hoidon saamisen kannalta vaikuttaa tärkeimmältä kriteeriltä että on varma asiasta ja ne pitää kivana ja menestyvänä ihmisenä.
Joskus tuntuu kummalliselta miten vähän sukupuoli-identiteetti tuolla onkaan esillä. Enemmän pyritään vain varmistamaan ettei ole muita ongelmia.
Niin, muiden ongelmien poissulkemistahan se on, vai odotatko että siellä oleva henkilökunta alkaisi hoitamaan mielenterveyttäsi jollain tavalla? Senhän pitää olla kunnossa, jotta diagnoosin saisit.
Homman nimi kun on se, että vakuutat tutkimusryhmälle (jos et satu tietämään) olevasi "oikealla asialla", ja minusta riittävät henkiset ja taloudelliset resurssit eivät ole missään nimessä paha asia. Älykkyyttäkin pitävät hyvänä asiana mokomat, eihän siitä ole kuin haittaa, vai onko näin?
>Joskus tuntuu kummalliselta miten vähän sukupuoli-identiteetti tuolla onkaan esillä. Enemmän pyritään vain varmistamaan ettei ole muita ongelmia.<
Eikös tuo ole nimenomaan ko. ryhmän keskeisin tarkoitus seuloa "jyvät akanoista".
Virhediagnoosi voi olla itse yksilölle pahin vaihtoehto.
>Oma käsitykseni on ettei HUSsin porukka tiedä asioista paljon mitään.<
En tiedä millä alalla itse toimit, mutta enpä itse suuresti vähettelisi yleensä muiden laajan koulutuksen/kokemuksen hankkineiden ammattitaitoa.
Hassua, että minun kokemukseni tutkimusryhmästä ovat aivan erilaiset, no ehkä muistan väärin tai sitten en vaan ole tarpeeksi kännissä...
Enemmän se että jos halutaan erotella vaikka F64.0 muista F64 diagnooseista jotenkin järkevästi niin pitäisi kait kiinnittää siihen identiteettiin huomiota aika paljon.
Muita mielenterveysongelmia ainakin omalla kohdalla kyselleet tavalla, jossa on yleensä aina selkeästi ollut oikea ja väärä vastaus (tai siis hoidon saantia helpottava ja vaikeuttava vastaus).
Jotenkin tuosta vain jäänyt itselle kuva, että jos on jotenkuten täysijärkinen ja osaa sanoa mitä haluavat niin se riittää. Sitten osalla tulee erilaisia hidasteita, mutta ne eivät ainakaan kaikkien kohdalla vaikuta johtuvan siitä ettei henkilö olisi F64.0.
Lähtökohdat ovat tutkittaville erinlaiset. Itsekkin olin hyvinkin tyttömäisessä kunnossa työskenneltyäni vuosia naisvaltaisessa työpaikassa, jossa kohtelu oli siis näkökannastani katsoen soveliasta. Työ kun loppui ja palasin ristiriitaiselle kotinurkille, niin pää on jälleen täysin hajalla ja samalla koko kroppa. Tutkimukset siis keskittyy yleispsykiatrisiin ja virkamiesmäiseen tilitykseen prosessin etenemisestä ja henkilökunna epäluuloiseen suhtautumiseen aivan kuten sisään olisi kävellyt mies josta pyritään muokkamaan naista. He olisivat voineet samalla käynnillä voineet edes yrittää löytää ja kohdella minua naisena ja minä olisin saattanut saada edes hieman paremman olotilan.
Ehkä sinun kohdallasi ne yleispsykiatriset tutkimukset ovatkin tarpeen. Olet käsittänyt aivan väärin koko tutkimusprosessin, ei siellä sinua mitenkään erityisesti kohdella naisena, eikä sinusta siellä todellakaan sellaista muokata. Jos sinä tutkimuksista haet jotain "hyvää olotilaa", niin lopeta hyvä ihminen se tutkimuksissa käyminen jo alkuunsa. Voisit myös vähentää viinan käyttöä, ihan vain oman terveytesi vuoksi.
Tuolla siis tarkoitan kumpaakin osapuolta. Tutkittavasta ja tutkimushenkilökunnan yhteistoiminnasta riippuu paljon. Jos tutkimushenkilökunnan tulkitsee tiukaksi kerberokseksi, kyllä siinä on napit vastakkain. Asiallisella yhteistoiminnalla saa paljon parempia tuloksia. Minulla ei ollut koskaan ongelmia HYKS:in tutkimushenkilökunnan kanssa vaikka en ihan minimiajalla päässytkään läpi. Tutkimukset kävin läpi omana itsenäni, enkä yrittänyt esittää mitään.
Eipä ole kovin selkeää sinunkaan ajatuksenjuoksusi. Eipä silti, että sillä olisi mitään suurempaa merkitystä. Ihan sama, jatka vaan samoilla linjoilla jos huvittaa...
"Hoidon saamisen kannalta vaikuttaa tärkeimmältä kriteeriltä että on varma asiasta ja ne pitää kivana ja menestyvänä ihmisenä."
Niin HYKS:llä kuin TAYS:lla on samat tutkimusperiaatteet. Psykiatri ei kerro mitä sukupuolta olet, vaan se pitää itse tietää. Eli tosiaan pitää olla varma asiasta, ennen kuin diagnoosi heltiää. Seurantaan taas nimenomaan kuuluu tuo "menestyvyys" ym. että todetaan kyseisen henkilön pärjäävän tulevassakin elämässään uudessa sukupuolessa. Kyllä minulla ainakin psykologi tutki siinä tutkimuksen ohessa myös sukupuoli-identiteettiäni, ainakin siitä oli merkinnät raportissa.
Selvät psykot lienee helppo seuloa paljon kevyemmilläkin tutkimuksilla.
Mutta nykysysteemillä luulisi TV-ihmistenkin saavan hoitoa jos haluavat kun ei noi tunnu analysoivan identiteettijuttuja kovinkaan paljoa. Tosin ehkä parempi näin, kuin liian tiukka seulonta, jossa osa "oikeistakin" karsiutuisi.
Tai sitten vain olin kovin selvä tapaus kun oli nimenmuutos ja HRT jo aloitettuna, ja tuon takia ei ole kyselty niin paljoa.
Viinasta natkuttaminen on hieman lapsellista kun käyttö on kohtuullista jos laisinkaan. Jos puhumme haitallisesta juomisesta, niin se tarkoittaa, että on alkoholin vuoksi jo sattunut jotakin. Mikäli puhumme esim. henkisestä puolesta, niin esim. kolmen viikon yhtämittainen täysraittius kirkastaa mielen pahimmaltakin juopolta. Ja jos henkisen voinnin haluaa alkholilla huonoksi, nini se tarkoittaa päivittäistä juomista. Niinhän se naapurikin silmät sinertäen pyöräili joka aamu huoltoasemalle ostamaan olutta loiventaakseen krapulaa ja kyseli minut nähdessään, että mitä olin sinä päivänä juonut. Kerroin tehneeni 11km ulkoilulenkin.
Mitään erkoista kohtelua ei kaivata, mutta erohan on se, että naiset natkuttavat aina miesten juomisesta, ei juurikaannaisten. Mikäli lanttumaakari natkuttaa tutkittavan juomisesta, niin hän kohtelee tätä miehenä.
Tuntuu vähän oudolta että joku aina palaa tähän alkoholikysymykseen tutkimuksista keskustellessa. Minä join todellakin kohtuullisesti (eikä vain lainausmerkeissä) alkoholia tutkimusvaiheessa. Ei tarvinnut ottaa nenänvalkaisujaksoa ennen tutkimuspäivää. Kerroin myös totuudenmukaisesti kysyttäessä alkoholinkäytöstäni, eikä se tullut missään vaiheessa kynnyskysymykseksi. En kylläkään harrasta baarissa istumista tai lärvien vetämistä. Jos jollakin on tullut tutkimuksissa ongelmia alkoholin käytöstä, jotain siinä pitää olla myös taustalla. Tutkimushenkilökunta ilmeisesti epäilee tutkittavan pärjäämistä uudessa sukupuolessa tai että onko ajatusmaailma koossa eikä alkoholin sumentama.
Hormoonihoidossa ei saisi juuri alkoholia käyttää ja alkoholi sumentaa pään, eli ei kannata kovasti alkoholin kanssa läträtä kun tekee päätöstä sukupuolen korjauksesta. Toiseelta koen itseni trans-sukupuoliseksi ja alkoholittomana vieläkin enemmän. Pinnallinen ympäristö näkee sinussa transun vain silloin kun otat rohkaisuryypyt pukeutuaksesi hameeseen ja tämän jälkeen sanovat, että se on alkoholin vika.
Jos Helsinkiin menette tutkimuksiin, nini älkää syökö linj-autossa pastilleja taikka voimakasta purkka ettei heidön mielestäö haise alkoholi älkääkä missään tapauksessa hinkatko naamaanne puhtaaksi ettei se olisi punianen. Mieshormoonit omaava m2f persona voi unohtaa tutkimuspäivältä myös alkoholipitoísen bio botanical seerumin, joka herättää hiuspohjaa eloon.
"Pinnallinen ympäristö näkee sinussa transun vain silloin kun otat rohkaisuryypyt pukeutuaksesi hameeseen ja tämän jälkeen sanovat, että se on alkoholin vika."
Ei voi tosiaan välttyä epäilyltä, että onkohan edellinen kirjoittaja täysin selvinpäin kuitenkaan.
"Jos Helsinkiin menette tutkimuksiin, nini älkää syökö linj-autossa pastilleja taikka voimakasta purkka ettei heidön mielestäö haise alkoholi älkääkä missään tapauksessa hinkatko naamaanne puhtaaksi ettei se olisi punianen. Mieshormoonit omaava m2f persona voi unohtaa tutkimuspäivältä myös alkoholipitoísen bio botanical seerumin, joka herättää hiuspohjaa eloon."
Siis purkka tai pastillit haisevat viinalle, outoa...? Naamasta sen verran, että itse kävin tutkimuksissa aina meikattuna, en yleensäkään liikkunut julkisesti silloin "alkuvaiheessa" ilman meikkiä, läpimenon kanssa olisi muuten voinut tulla ongelmia. Minä olen käyttänyt Finasteridia jo ennen tutkimuslähetteen hakua, tuollaiset "seerumit" on humpuukia.
Kitisemästä. Näin asia on kun se on mainittu. Minä olen niin erikoinen tapaus, että olisin joutuut hullujenhuoneelle jos olisin meikkiä pistänyt. Minuun kun pätee 1800-luvun lainsäädäntö kotonani.
Sinun juttusi menevät aina vaan oudommiksi. Eihän ketään nyt hullujenhuoneelle laiteta jos meikkaa. Ei taida sinulla enää olla kaikki ihan kotona, 1800-luvun lainsäädännöstä huolimatta???
Huomaa ettet ole ollut palstalla. Nimimerkki ohikulkeva sosiaalityöntekijä mainitsi, että transuilu johtuu ryyppäämisestä.
Meikinkäytöstä ei suoranaisesti joudu hullujenhuoneelle, mutta kuten omissa jutuissani, niin asiaan lisätään aina jotakin asiaan kulumatonta. Viimeksi eläkeläispsykiari välitti päretöntä tietoa terveyskekukseen koulu ja työasioistani ja sitten jokunen väite agressiivisuudesta, niin jouduin hulujenhuonelle jossa psykologi tokaisi, että koulutuksen pitäisi sujua. Olin tuolloin 25 ansiosidonniasella päivärahalla työttömänä. Kouluaikana opettaja halusi takavarikoida luokassa olleen takkini ja viedä sen kotiinsa. Kerroin hakevani takin sitten häneltä kotoa. Opettaja asui kivenheiton matkan päästä omastani. Lähdin koulun jälkeen harrastuksiin ja koska tuolloin ei ollut kännyköitä, niin en saanut mitään viestiäkään ja illasta isä oli käydä päälleni kun hänet oli kutsuttu koululle selvittämään takki asia. Sain jälki-istuntoa, koska olin uhkaillut opettajaa ja kieltäytynyt menemästä koululle selvittämään asiaa. Opettaja oli aijemmin ollut hullujenhuoneella juostuaa koulua alasti ympäri raamuttu kädessä ja heilutellut pallejaan opettajanhuoneen ikkunassa.
jo asian sivusta metsään että kolisi. Minunkin pitää jo myöntää etten oikein pysy perässä jutuistasi.
Piti vain sanoa, ett laki ei ole kaikille sama ja kun minä kerta olen silmätikku, niin ei kannata laitta ripsiväriä. Mikäli jaksatte piipahtaa tuolla mielenterveyspalstalla, niin löydätte selityksiä turhista vapaudenriistoista mielisairaaloissa ja yk:n huomautuksista asian suhteen.
Täytyy myöntää ettei kiinnosta lueskella noita mielenterveyspuolen juttuja, kun itsellä ei kyseisiä ongelmia ole ollut.
Mielenterveysongelmat ovat este transdiagnoosille. Ei siis ihme jos tutkimushenkilökunta suhtautuu epäilevästi mikäli tutkittava toimii siihen viittaavalla tavalla. Kyllähän joku tuttavanikin on polttanut hihansa tutkimustilanteessa tuollaisessa tapauksessa ja sehän on kuin polttaisi omat siltansa takanaan. Uskottavuushan siinä häviää ja sen uudelleen rakentaminen vaatii paljon työtä.
Mielenterveyspalstalla luuraaminen on ollut antoisaa minulle siksi, etä olen vihdoin saanut edes jonkinmoisen käsityksen siitä, että mitä mieltä muu yhteiskunta on mielenterveysongelmasta. Jokin vuosi sitten vielä mielenterveysongelmaa ollaan käsitelty yhteiskunan toimesta kuin rikosta ja nimenomaan siten, ettei mielenterveysongelmaisella ole mitään perusoikeuksia. Mielisairaushan on todellisuudentajun heikkenemistä ja vain sen kaltainen ihminen kun on kokenut psykoosin, niin tietää mitä se todellisuudessa on.
Omilla viesteilläni olen pyrkinyt hahmoittamaan sitä totuutta, että lähipiirissäni on ihmisiä jotka kuvittelevät, että transvetismi taikka trans-sukupuolisuus olisi sen kaltainen mielisairaus, että se oikeuttaisi pakkohoitoon taikka muuhun psykiatriseen hoitoon. Mikäli perusteet ei riitä, niin jotakin tekaistaan taatusti lisää.
Mielisairaus on kyllä este transhoidoille, mutta useimiten ongelmia pyritään poistamaan ja arvioimaan tilannetta uudestaan. Itsekkin kyllä tiuskin transryhmälle, mutta mielestäni aivan aiheesta. Tuli todellakin olotila, että sillat on poltettu, mutta en yksinäisenä väsähtäneenä ihmisenä ole mielestäni velvollinen sietämään myöskään mitä tahansa.
"Kerro minulle mikä on primääri transseksuaali", sanoi tutkimusyksikön psykologi. Sellainen ilmaus kuulemma oli meikäläisen papereissa.
Yksi on sataslehdenjakaja, yksi on kengän plankkaaja asematunnelista ja kolmas keräilee pulloja. Siinä on se moniammatillisuus.
Onneksi nykyisessä tutkimusmetodissa tuollaiset primäärit ja sekundäärit on hylätty, eikä niistä enää puhuta mitään. Metodit kehittyy vuosien mittaan.
no sehän on sinun onnesi sillä olet sekundaa
Käydystä keskustelusta voi päätellä yhtä sun toista. Vaikuttaisi toisaankin siltä, että jos poimittaisiin suomalaisista TRANS-työryhmistä lääkärit ja muut jäsenet ja järjestettäisiin pieni koe tai vaikkapa paneelikeskustelu tai väittely heidän ja amerikkalaisten transilmiötä tutkineiden huippututkijoiden välillä niin jäisivät suomalaiset aika selvästi hopealle... Kun ottaa kaiken tämän huomioon voi perustellusti kysyä, kannattaako hoitoprosessiin edes lähteä täällä. Ammattitaidottoman työryhmän tutkittavana olemisella kun on omat riskinsä.
Huomaa varsin selvästi kirjoituksistasi, ettei sinulla ole minkäänlaista omakohtaista kokemusta asiasta. Ihan turhaan sinä täällä valitat, mene ihmeessä sinne jenkkilään jos siltä tuntuu. Saadaanpahan ainakin yksi turhanvinkuja pois kuormittamasta järjestelmämme pieniä resursseja.
Ei sillä tajuavatko psykat paljon asioista vai ei ole väliä jos lähtee hakemaan hoitoa - koska silloin on väliä endokrinologin ja kirurgin ammattitaidolla.
Lähinnä tuo aiheuttanee ongelmia ihmisille, jotka eivät ole varmoja itsestään tai haluaisivat jotain "oikeaa" tutkimusta.
Noiden kanssa vain on tällä hetkellä pakko leikkiä jos haluaa hetun, ja ei sen aivan ylivoimaista pitäisi olla ihmisille.
Tämä kolmikko tuntuu edustavan amerikkalaista huippututkimusta eli kovin hyvin ei mene sielläkään.
Jotenkin tuntuu, että se huippututkimus on Benelux-maissa.
Suomessa IMO osataan nämä yleispsykiatriset hommelit hyvin eli kun vaadin testien tulokset, niin kyllä ne minua kuvasivat, mutta sukupuolen problematiikasta siellä ei ymmärretä hittojakaan.
Hei viik viik...
Kirjoitit:
"Huomaa varsin selvästi kirjoituksistasi, ettei sinulla ole minkäänlaista omakohtaista kokemusta asiasta. Ihan turhaan sinä täällä valitat"
Tätä palstaa lukee aika moni transtutkimuksissa käynyt tai sinne hakeutumassa oleva. Tästä syystä tämä on yksi otollisimpia paikkoja tavoittaa henkilöitä, joita kyseisten tutkimusryhmien heikko ammattitaito koskettaa. Tutkimusryhmien jäsenten julkaisuluettelot eivät suinkaan ole pullollaan TRANS-aiheisia tutkimuksia, mikä kertoo jostakin. Tämän lisäksi he tekevät selviä ja perusluonteisia virheitä puhuessaan ja kirjoittaessaan transilmiöstä.
Siis ihan oikeasti, mitä ihmeen trans-aiheisia tutkimuksia sä oikein haluat? Mitä sä niistä hyödyt? Miten tämä tutkimushenkilökunnan "heikko ammattitaito" on sinua henkilökohtaisesti koskettanut? Missähän näiden tutkimusryhmäläisten virheellisiä kirjoituksia "transilmiöstä" olisi nähtävillä?
Hei,
"Siis ihan oikeasti, mitä ihmeen trans-aiheisia tutkimuksia sä oikein haluat? Mitä sä niistä hyödyt?"
Esimerkiksi tutkimuksia transseksuaalisuuden taustalla olevista syistä, eri hoitovaihtoehdoista, transseksuaalisuuden ja muiden sukupuoli-identiteettihäiriöiden diagnostiikasta, seurantatukmimuksia hoidot läpikäyneiden kohdalla... Tutkittavaa kyllä riittää. Eri asia on, kykenevätkö suomalaiset "asiantuntijamme" siihen. Ylipäätän suomalaispsykiatreissa ei oikein tunnu olevan Nobel-ainesta.
Miten minä hyödyn siitä, että meillä on osaava transtutkimuksia tekevä tiimi käytössä? Esimerkiksi siten, että se lisää mielenrauhaa kun tiedän, ettei kyseisiä tutkimuksia pääse toteuttamaan kuka tahansa psykiatrian erikoislääkäri, joka ei ole tosiasiallisesti perillä sukupuoli-identiteetin häiriöistä. Asiantunteva tutkimustiimi palvelee koko transyhteisöä ja yhteiskuntaa laajemminkin.
"Miten tämä tutkimushenkilökunnan "heikko ammattitaito" on sinua henkilökohtaisesti koskettanut?"
Jätetäänpä tämä keskustelu toiseen kertaan. Tällä palstalla ei ole tarpeellista puuttua yksittäisen ihmisen kokemuksiin, ellei hän tuo niitä itse esille. Keskittykäämme oleelliseen epäoleellisuuksien sijaan.
"Missähän näiden tutkimusryhmäläisten virheellisiä kirjoituksia "transilmiöstä" olisi nähtävillä?"
Ikävä kyllä suurin osa näistä teksteistä ovat yksityisyyden suojan vuoksi salassa pidettäviä (eli potilastietoja). Osa niistä arkistoidaan pysyvästi Arkistolaitoksen toimesta, joten historiantutkijat ja jälkipolvet voivat halutessaan valvoa, tekivätkö aikamme lääkärit viisaita hoitopäätöksiä. Luulen, että ammattitaidon puutteita tullaan havaitsemaan runsaanlaisesti mikäli tällaisen aineston tutkiminen tulee ajankohtaiseksi.
Niin mihin sitä koko ryhmää tarvitaan.
Jos tutkimusryhmä ei tiedä sukupuoli-identiteettijutuista paljoa (eikä ole kiinnostunut) niin nuo pystyvät lähinnä erottamaan joukosta täysin sekot tapaukset, sekä itsestään epävarmat.
Paljon kevyempikin tutkimusprosessi riittäisi jos ei ammattitaitoa tarvita.
"seurantatukmimuksia hoidot läpikäyneiden kohdalla..."
Meinaatko että joku lähtee tuollaiseen "kiljuen" mukaan, en minä ainakaan. Eiköhän se ole useimmilla päämääränä saada vain prosessi äkkiä päätökseen, olisi nimittäin se omakin elämä elettävänä.
"Asiantunteva tutkimustiimi palvelee koko transyhteisöä ja yhteiskuntaa laajemminkin."
Minä en ainakaan halua olla missään "transyhteisössä" mukana, en todellakaan. Miten se tutkimustiimi voisi palvella yhteiskuntaa laajemminkin?
Sinun on niin helppo heitellä arvioitasi asioista, kaikesta näkee ettei sinulla ole tutkimuksista ja/tai hoidoista mitään omakohtaista kokemusta.
Potilastiedoista sen verran, että tutkittava saa kaikesta kopiot itselleen, jos haluaa. Minä vain tyydyin lukaisemaan ne läpi eräällä omahoitajatapaamisella. Eipä sieltä mitään asiattomuuksia tullut ilmi.
Jos täällä tai ihan missä tahansa aletaan vaatimaan isoon ääneen täydellistä asiantuntemusta tukimustiimeihin, koko tiimejä ei olisi olemassakaan. Yhden vähän paremmin transsukupuolisten tutkimuksia ymmärtävän psykiatrin voimin ei pystyttäisi hoitamaan ilmeisesti yli sadan vuosittaisen uuden tutkittavan tutkimuksia. Olisimme lakia edeltävässä ajassa, jolloin tutkimukset olivat lähempänä mielivaltaa ja asiantuntemus oli paljon hatarampaa kuin nyt. En usko että suomalaisia potilaita lähetettäisiin ulkomaille tutkittavaksi kun kotimaiset asiantuntijat puuttuisivat. Nyt on pakko elää nykyisellä henkilökunnalla ja heidän ammattitaidollaan. Se on kylläkin harmillista että HYKS ei ole vieläkään saanut vakituista virkaa tutkimusryhmän vastaavalle psykiatrille kuten TAYS. Sen vuoksi Helsingissä lääkäri vaihtuu säännöllisesti ja uusi joutuu opettelemaan asiat alusta asti. HYKS:llä on sentään pitkään toimineet omahoitajat jotka tuntevat tutkimusmenetelmät ja ilmeisesti heidän varassa pelataan aika pitkälle.
Hei
Eivätköhän nuo mainitsemasi tutkijat tiedä HIEMAN enemmän transilmiöstä kuin suomalaiset tutkimusryhmien psykiatrit?
Eikö nyt Suomesta löydy yhtään setää tai tätiä joka tutkisi sinun transilmiötäsi? On se harmillista. Mutta jospa tutkisitkin ihan itse ja voisit pyytää vaikka äitiäsikin tutkimaan kanssasi. Siitä tulisi varmaan kivaa. :)
Mutta heitä ei pysty palkkaamaan tänne tutkimaan suomalaisia transsukupuolisia. Pitää pärjätä paikallisilla psykiatreilla.
Kyllähän nämä meitä hoitavat lääkärit ovat yhteydessä näihin kansainvälisiin asiantuntijoihin, eikä se kansainvälisten "asiantuntijoiden" sana ole mikään "jumalansana". Mm. eräskin lääkäreistäni totesi että hänen amerikkalainen kollegansa ei hyväksy hänen tekemiään hoitotoimenpiteitä ja hän noudattaakin Saksassa saatuja hyviä tuloksia. Itsekin olen tyytyväinen saamaani hoitoon.
Jos nyt olet sitä mieltä että transnaisten luokittelu homomiehiin ja fetisistihetskumiehiin on sitä että tietää jotain transilmiöstä, niin vassakuu, saat ihan vapaasti mennä kyseisen poppoon tutkittavaksi. Enjoy your autogynefilia diagnosis...
Hei
Ellen olisi toisella alalla saattaisin ryhtyäkin. Tavoitteenani olisi silloin luonnollisesti transseksuaalisuuden alkuperän kiistaton todistaminen (siis ihan oikeaa perusluonteista luonnontieteistyylistä tutkimusta), lääketieteen Nobel, jne. Jättäisin kaikki Suomen psykiatrit - entiset ja nykyiset - varjooni. Ei ole heistä kukaan ollut lähelläkään lääketieteen Nobelia missään vaiheessa, ja heidät tunnetaankin pitkälti nössöinä senkin vuoksi, että kansainvälinen yhteistyö on ollut aika vähäistä.
Sinä siis meinaat, että sinun oma "transilmiösi" on pelkästään psyykkinen ongelma?
Joo, ihan nössöjä on kaikki psykiatrit. Sinulla taitaa olla heistä aika laajastikin kokemusta?
Jos minä en olisi "toisella alalla", rupeaisin ilman muuta Englannin kuningattareksi, se vois olla aika kivaa :)
Hei
"Sinä siis meinaat, että sinun oma "transilmiösi" on pelkästään psyykkinen ongelma?"
En sanonut niin. Tutkimustulos voisi yhtä hyvin olla vaikkapa "transgeeni"...
"Joo, ihan nössöjä on kaikki psykiatrit. Sinulla taitaa olla heistä aika laajastikin kokemusta?"
Jonkin verran on omakohtaista kokemustakin, mutta tämä kommenttini perustuu myös alan ammattilaisten kertomaan. Voit halutessasi vaikka googlettaa suomalaisten psykiatrien nimiä - laihoin tuloksin. Jos kyseiset psykiatrit olisivat todella ansioituneita kansainvälisestikin se näkyisi oletettavasti myös netissä.
"Jos minä en olisi "toisella alalla", rupeaisin ilman muuta Englannin kuningattareksi, se vois olla aika kivaa :)"
Totta kai voisi, mutta kun monarkiksi ei ilman vallankumousta nousta. Näyttäisi siltä, että epäilet allekirjoittaneen kykyjä ja mahdollisuuksia edetä psykiatrian erikoislääkäriksi. Ilman muuta pystyisin siihen, jos asettaisin sen tavoitteekseni. Minä nyt vain satun olemaan toisen tärkeän tieteenalan akateemikko.
Toisen alan akateeminen koulutus siis tekee asiantuntijan joka pystyy arvostelemaan toisen ammatin asiantuntemusta. Minulla ei ole minkäänlaista lääketieteellistä koulutusta, mutta oman prosessini takia olen joutunut opiskelemaan näitä asioita niin paljon että uskoisin tietäväni tältä alalta enemmän kuin tavallinen lääkäri ja moni tavallinen psykiatri tai psykologi. Kyllä ammattitaidon voi kerätä tällaiselta erikoisalalta, myös normaalin psykiatrin koulutuksen saanutkin ilman erityiskoulutusta.
Jo on pokkaa jätkällä arvostella toisten ammattitaitoa. Jos sulla olisi omakohtaista kokemusta asiasta, niin kirjoittaisit aivan toisin. Se on muuten hauska juttu, kun aina säännöllisin väliajoin esiin marssii joku korjausprosessista kaiken tietävä ja loput arvaava tapaus. Yhteistä näille on aina se, että lähete on juuri haettu, mutta yhtään tutkimuskäyntiä ei vielä ole koettu.
Epäilen todella vahvasti akateemisuuttasi ja tiedätkö mitä? Minusta sinä olet pelkkä pelle.
Kannattaa vaikka katsoa mistäkin aiheista kukin on kirjoittanut juttuja. HYKSin kiertävät psykiatrit eivät todellakaan ole asiantuntijoita transasioissa. Ja itsekin sen aina joskus myöntävätkin.
Hei
"Jo on pokkaa jätkällä arvostella toisten ammattitaitoa."
Allekirjoittaneen sukupuolta ei ole missään vaiheessa mainittu. Toisten ammattitaitoa on tärkeää arvioida ja sen takia on olemassa valvontaviranomaiset - alalla kuin alalla.
"Jos sulla olisi omakohtaista kokemusta asiasta, niin kirjoittaisit aivan toisin."
"Minusta sinä olet pelkkä pelle. "
Nämä ovat subjektiivisia mielipiteitäsi jotka ovat tämän asian käsittelyn kannalta täysin tarpeettomia. Kypsään argumentaatioon kuuluu asioiden, ei epäoleellisuuksien nostaminen pöydälle. Omat kirjoituksesi kertovat aika paljon omasta taustastasi ja motiiveistasi. Kirjoitustesi perusteella voisi myös päätellä, ettet usko todellisten asiantuntijoiden löytävän keskustelupalstoja internetissä. Todellisuudessa olen keskustellut monen professorin kanssa juuri netin välityksellä julkisilla keskustelupalstoilla.
"Epäilen todella vahvasti akateemisuuttasi"
Akateemikkoja on maailmassa satoja tuhansia ellei miljoonia.
Ihan oikeasti, minäkin alan väsyä tuohon jauhamiseesi. Jos sinulla ei ole omakohtaista kokemusta tutkimus-/hoitotiimin osaamisen tasosta ja yleensäkään hoitoihin liittyvistä asioista, niin voisitko ystävällisesti pitää ns. "turpasi kiinni"?
On se tutkimuksen taso sitten mitä tahansa, niin kuitenkin korjausprosessi on monelle ihmiselle koitunut pelastukseksi, jopa Suomessa. Itse olen ollut hyvinkin tyytyväinen hoitavan henkilökunnan ammatilliseen osaamiseen.
Hei
Vaikuttaisi siltä, että sinun ja minun osalta asia on tältä erää loppuun käsitelty, ja hyvä niin. En tosin vieläkään pidä minään taidonnäytteenä sitä, että alat aiheetta vetämään johtopäätöksiä minun osaamisen tasosta tai transasioihin perehtyneisyydestä ilman näyttöä. Keskityhän vastaisuudessa itse asian käsittelyyn.
Sanonpa vielä kerran, että miten voi keskustelua edes syntyä, jos ei sinulla ole omaa henkilökohtaista kokemusta asiasta, ja se on aivan välttämätöntä tässä tapauksessa keskustelun kannalta. Keskustelen mielelläni ihmisten kanssa, joiden kanssa kokemuksia voi jakaa, mutta kun sinun näkemyksesi pohjautuvat kuulopuheisiin ja lukemaasi, vai voitko muka kiistää tuon? Tiedän, että kiertelet tätä kysymystä vain sen vuoksi, että menetät kaiken uskottavuutesi rippeetkin jos sen myönnät.
Hei
Olen hyvinkin laajasti perehtynyt transseksuaalisuuden problematiikkaan kirjallisuuden ja transseksuaalisuuden vuoksi hoitoja saaneiden henkilöiden kanssa käytyjen keskustelujen kautta. Tämän lisäksi olen ollut tiiviisti yhteistyössä moneen alan huippuammattilaiseen, lähinnä Pohjois-Amerikkalaisiin transilmiötä tutkiviin ammattilaisiin. Olen myös itse tutkinut transseksuallisuutta ja sukupuolisuutta haastattelemalla monia, joilla on sukupuolisen identeetin onglemia.
Olen ollut yhteydessä sekä HUS:in että TAYS:in transtyöryhmiin. Koska minulla on erittäin laajat tiedot sukupuolisuuden moninaisuudesta ei minun tarvitse kauaakaan keskustella aiheesta voidakseni tehdä melko pitkälle meneviä johtopäätöksiä "vastapuolen" perehtyneisyydestä aisaan. HUS:in tutkimusryhmän tietotaito on kouluarvosana 6:n luokkaa, mutta kyseisen tutkimusryhmän puolustukseksi voi sanoa heidän täyttävän ainakin joissain määrin lakisääteisiä velvoitteitaan. TAYSin ryhmä on hieman osaavampi, antaisin kouluarvosanaksi 8 tai peräti 8,5.
Hehee, arvasinhan että siellä kirjoittaa taas sellainen "keittiöpsykologi" ja trolli.
"Olen ollut yhteydessä sekä HUS:in että TAYS:in transtyöryhmiin."
Tuo nimitysten virheellisyys jo paljasti tietämättömyyden. Tässä lainaus asetuksen toisesta pykälästä: "Sukupuolen muuttamiseen tähtäävä tutkimus ja hoito keskitetään Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan ja Tampereen yliopistolliseen sairaalaan." Eli tuon perusteella oikea lyhenne on HYKS ja TAYS. HUS on vain lyhenne Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä, aivan kuten vastaavasti Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.
Toisekseen hieman ihmetyttää miten ja mitä olet ollut yhteydessä näihin tutkimusryhmiin. Oletko laatinut jotain lääketieteellistä artikkelia tai vastaavaa, että he ovat edes vastanneet. Muutenhan he ovat tekemisissä näissä merkeissä vain tutkittavien kanssa.
Vaikka tutkimus- ja hoitoaikanani HYKS:n tutkimustiimissä on ollut neljä johtavaa lääkäriä, en pidä heitä mitenkään epäpätevinä. Onhan heillä aina taustalla ylilääkäri joka myös tarkistaa ja allekirjoittaa kaikki päätökset. Olen myös tutustunut TAYS:n molempiin lääkäreihin ja heistä pidempään työskennelleellä on ilmeisesti paras asiantuntemus tällä hetkellä, vaikka tekeekin kyseisiä tutkimuksia sivutoimenaan. Molemmat tiimit noudattanevat melko tarkasti WPATH'n ohjeita, käytettiinhän sitä perustana lakia ja asetusta laadittaessakin.
Kyllä minä luotan näiden suomalaisten tutkimustiimien työn laatuun. Eiköhän tärkeintä ole oikeat myönnetyt diagnoosit, tutkittava sitten itse määrittelee sukupuolensa.
Hei
"Eli tuon perusteella oikea lyhenne on HYKS ja TAYS."
Eiköhän tämä ole aika epäoleellista. HYKS on osa HUSia ja käsittääkseni lyhennettä HYKS ei enää käytetä organisaatiomuutoksen jälkeen.
"Vaikka tutkimus- ja hoitoaikanani HYKS:n tutkimustiimissä on ollut neljä johtavaa lääkäriä, en pidä heitä mitenkään epäpätevinä. Onhan heillä aina taustalla ylilääkäri joka myös tarkistaa ja allekirjoittaa kaikki päätökset."
Ei ylilääkäri välttämättä ole paras asiantuntija. Tuon logiikan mukaanhan esimerkiksi toimialajohtaja ja toimitusjohtaja ovat luultavasti kaikkien psykiatrian subspesialiteettien erityistuntijoita.
Hei
"Hehee, arvasinhan että siellä kirjoittaa taas sellainen "keittiöpsykologi" ja trolli."
Vilkaisepahan alla olevia nimiä:
Russel Reid
Robert Green
Kenneth Zucker
Susan Bradley
Ovatko hekin mielestäsi "keittiöpsykologeja" ja "trolleja"?
"HYKS on osa HUSia ja käsittääkseni lyhennettä HYKS ei enää käytetä organisaatiomuutoksen jälkeen."
Epäoleellista tietenkin, mutta virheellistä. Silloin kun puhutaan Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta se voidaan lyhentää HYKS ihan niin kuin ennenkin ja itsekin käyttävät sitä. Jokainen sairaala sairaanhoitopiirin sisällä on oma yksikkönsä, eikä niitä voi kutsua yhdellä sairaanhoitopiirin lyhenteellä (vrt. HUS Jorvin sairaala). Tampereellakin transtutkimusryhmän johtava lääkäri totesi että he ovat TAYS:n yksikkö, eikä paikallisen sairaanhoitopiirin.
No tämä oli tietenkin OT eikä liity keskustelun aiheeseen. Mutta jotenkin pisti silmään "asiantuntijan" lausumana.
Kysymys on siitä mitä sinä olet. Eikö se nyt millään uppoa sinne pikkupäähäsi, että sinun on aivan turhaa tulla tänne esittämään luulemiasi asioita totuutena. Kun sinulla ei ole mitään henkilökohtaista kokemusta tutkimuksen tasosta tai hoidoista Suomessa niin ole hiljaa.
Tutkimusvaihe käsittää muutamia käyntejä omahoitajalla, pari psykiatrilla ja kerran psykologilla. Ei niillä käynneillä tehdä muuta kuin höpötellään jonninjoutavia, tarkoitushan heidän on vain todeta, ettei tutkittavalla ole mitään vakavia psyykkisiä sairauksia. Miten helvetissä tämä asia liittyy joihinkin ulkomaalaisiin tutkijoihin. Hoidothan alkaa vasta tutkimusvaiheen päätyttyä, diagnoosin (F64.0) myötä, ja niihinhän tutkimusryhmä ei ota enää mitään kantaa, eikä kuulukaan ottaa.
Ei sinne tutkimuksiin mennä pohtimaan omaa sukupuolta, se pitää olla jo selvillä ennen sinne menoa.
Mitä taas varsinaiseen hoitavaan henkilökuntaan tulee, niin hyvin ovat ammattinsa osaavia ihmisiä.
Kysynpä vielä, että mitä helvettiä sä täällä oikein vingut? Mikä on pointtisi? Eihän tämä koko asia kosketa sinua henkilökohtaisesti millään tavalla.
"Kun sinulla ei ole mitään henkilökohtaista kokemusta tutkimuksen tasosta tai hoidoista Suomessa niin ole hiljaa."
"Eihän tämä koko asia kosketa sinua henkilökohtaisesti millään tavalla."
Nämä ovat siis omia mielipiteitäsi.
"Tutkimusvaihe käsittää muutamia käyntejä omahoitajalla, pari psykiatrilla ja kerran psykologilla. Ei niillä käynneillä tehdä muuta kuin höpötellään jonninjoutavia"
Mielestäni niinkin vaikeasti diagnosoitavan häiriön kuten transseksuaalisuuden diagnosoinnissa tulisi tutkimusten aikana höpötellä muutakin kuin jonninjoutavia. Ellei kysisiä tutkimuksia tekevät tahot pidä tarkempia selvittelyjä paikallaan voi perustellusti kysyä, onko tutkimuksissa ylipäätään mitään järkeä.
Hei
HYKS on osa HUSia, joten HYKS:in yksiköt ovat HUS:in alaisia yksiköitä. Transtyöryhmä ei ole tässä suhteessa poikkeuksellinen.
On tämä hassua joukkoa! TAYS hyväksytään oikein hyvin eikä vaadita puhuttavaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä. Vai olisikohan siihen syynä se ettei heillä ole tällaista HUS:n kaltaista lyhennettä käytössä. Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin alaisuuteen kuuluu TAYS Keskussairaala, jonka osasto transtutkimusosasto on. Aivan samoin Helsingissä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu HYKS Meilahden sairaala jonka osana on transtutkimusosasto.
Kirjoitit:
"Kun sinulla ei ole mitään henkilökohtaista kokemusta tutkimuksen tasosta tai hoidoista Suomessa niin ole hiljaa."
"Eihän tämä koko asia kosketa sinua henkilökohtaisesti millään tavalla."
Nämä ovat siis omia mielipiteitäsi.
"Tutkimusvaihe käsittää muutamia käyntejä omahoitajalla, pari psykiatrilla ja kerran psykologilla. Ei niillä käynneillä tehdä muuta kuin höpötellään jonninjoutavia"
Mielestäni niinkin vaikeasti diagnosoitavan häiriön kuten transseksuaalisuuden diagnosoinnissa tulisi tutkimusten aikana höpötellä muutakin kuin jonninjoutavia. Ellei kysisiä tutkimuksia tekevät tahot pidä tarkempia selvittelyjä paikallaan voi perustellusti kysyä, onko tutkimuksissa ylipäätään mitään järkeä.
-----------------------------------------
Vastaus:
Onko sinulla diagnoosi F64.0? Oletko nyt tai joskus aikaisemmin ollut tutkimuksissa asian vuoksi? Vastaapa näihin kysymyksiin "kyllä" tai "ei" ihan ensimmäisenä kiertelemättä ja kaartelematta.
F64.0 diagnoosihan tehdään ns. "erotteludiagnoosina", jossa mahdolliset muut asiat kuin transsukupuolisuus suljetaan pois. Siinä on minusta ihan tarpeeksi "tarkempia selvittelyjä".
Onko sinulla luetun ymmärtämisessä ongelmia?
Jos henkilön sukupuolikokemus on ristiriidassa ulkoisen olemuksen kanssa, niin eikö silloin ole luonnollista tutkia, että mistä tämä johtuu? Kun suljetaan pois muut mahdolliset persoonallisuushäiriöt sekä psyykkiset ongelmat ja henkilö edelleen kokee näin, ehkä on kokenut koko elämänsä ajan, niin eiköhän tapaus ole aika selvä. Vielä kun testataan muut henkiset resurssit ja kartoitetaan kyvyt selvitä prosessissa ja lähtökohdat tulevia elämänmuutoksia ajatellen, niin eiköhän se jo riitä. Näin tällä hetkellä toimitaan.
Korostan vielä sitä, että tutkivan osapuolen on täysin mahdotonta kiistää tutkittavan sukupuolikokemusta, jos tutkittava on siitä aivan varma, ja kun muut mahdolliset syyt on pois suljettu. Sellaista tutkijaa ei tästä maailmasta lyödy, joka voisi toisin todistaa.
Mistähän mahtaa johtua tuo ikävä asenteesi transsukupuolisia ja hoitoja kohtaan, ihmettelen vaan...
Päätän keskustelun omalta osaltani tähän.
"Ellei kysisiä tutkimuksia tekevät tahot pidä tarkempia selvittelyjä paikallaan voi perustellusti kysyä, onko tutkimuksissa ylipäätään mitään järkeä."
Mikäli nykyinen erotusdiagnoosi ei kelpaa ja otettaisiin tarkempi "seula" käyttöön, diagnooseja tulisi hyvin vähän. Minäkin olisin joutunut todistelemaan sukupuoltani varmaankin paljon enemmän kuin nykyisessä tutkimusmetodissa, vaikka olinkin ns. varma tapaus. Nyt oli helppo tavanomaisilla tutkimuksilla todeta ettei minulla ole mitään psyykkisiä oireita. Kun sitten tutkimushenkilökunta totesi tutkimuksissa että kyseessä on selvä sukupuoliristiriita ja todennäköisesti tutkittava pystyy elämään naisena, niin siitähän se diagnoosi tipahti.
En oikein ymmärrä mitä tuossa pitäisi tutkia tarkemmin. Ehkäpä tuollaiset epävarmat tapaukset jotka eivät ole pystyneet määrittelemään itselleen sukupuoltaan, tarvitsisivat lääkärin antaman yksiselitteisen päätöksen kumpaa sukupuolta ovat. Onhan tällaisia tapauksia nytkin hakeutunut tutkimuksiin ja luulevat että lääkäri sanoo mitä sukupuolta ao. ihminen on.
Eli piti aloittaa uusi ketju kun entinen oli liian pitkä.
Vastaus "Jotakin Aiheesta"-viestiin:
"Mielisairaus on kyllä este transhoidoille, mutta useimiten ongelmia pyritään poistamaan ja arvioimaan tilannetta uudestaan. Itsekkin kyllä tiuskin transryhmälle, mutta mielestäni aivan aiheesta. Tuli todellakin olotila, että sillat on poltettu, mutta en yksinäisenä väsähtäneenä ihmisenä ole mielestäni velvollinen sietämään myöskään mitä tahansa."
Näinhän se periaate on, että psyykkinen sairaus hoidetaan ensin "alta pois" ja jatketaan sitten tutkimuksia. Saimoin kun kyse on alkoholismista.
Tuosta tiuskimisesta. Olen ehkä erilainen luonteeltani, mutta tapanani ei ollut tiuskia vaan keskustella rauhallisesti vaikka tarvettakin olisi ollut. Tutkimushenkilökunta ei varmaankaan arvostele sitä onko tiuskimiselle aihetta vai ei, se reagointi on se mihin kiinnitetään huomiota, osoittaahan se tutkittavan luonnetta. Kyllähän minullekin omahoitaja sanoi hyvinkin jyrkästi, mutta kun en polttanut hihojani ja keskustelua jatkettiin asiallisissa merkeissä, omahoitajakin peräytyi jyrkästä kannastaan.
Mielestäni siinä vaiheessa kun tuntee itsensä väsähtäneeksi ja se näyttäisi aiheuttavan ongelmia tutkimuksissa, olisi paras ottaa "lepotauko". Itsehän voi sopia seuraavan istunnon ajan ja sen voi lykätä pitkällekin ja vetää itse henkeä siinä välissä. Ei kannata yrittää tutkimuksia läpi hampaat irvessä jos se tuntuu vaikealta. Kyllä sen diagnoosin ehtii saamaan vähän myöhemminkin ja mahdollisesti onnistuneemmin.
Asetus puhuu miniammatillisuudesta siinä merkityksessä että transsukupuolisen hoitoprosessissa tarvitaan useiden erikoisalojen osaamista.
Ensinnäkin on määritetty että tutkimuksista vastaa erikoislääkäri kummassakin yksikössä. Samoin on määritetty että pitää olla kummankin tutkimusryhmän kirjallinen lausunto kirurgisille hoidoille.
Asetuksen mukaan pitäisi tehdä kirjallinen hoitosuunnitelma, jonka perusteella muut kuin psykiatrian yksiköt kytkeytyvät mukaan prosessiin. Hoidot toteutetaan diagnoosilla F64.0, joka on kaikkien toimenpiteiden diagnoosi.
Kela hyvin mielellään tarkastelisi kaikkia eri toimenpiteitä erillisinä ja pyrkisi niistä eroon, mutta tuo moniammatillisuus tarkoittaa sitä että jokainen toimenpide on suunniteltu eikä siis kauneuskirurgiaa. Toivon että muutkin transsukupuoliset veisivät asian oikeuteen jos Kela ryppyilee sairaslomista.
Moniammatillisuus tarkoittaa siis psykiatrian yksikön koordinoimaa hoitoa, jonka hoitosuunnitelman perusteella eri erikoislääkärit toteuttavat hoitojaan omien perusteidensa mukaan, esim endokrinologi, androfonian korjauksen tekevä kirurgi, sukuelinkirurgi.
Turhan parkumisen sijaan tarvitaan oikeustapauksia, koska ne pyykittävät hoitojärjestelmän paikalleen. Lähtökohta suomessa hoidoille on lakiin perustuva.
asetus on siis 1053 eikä 1035
nyt
1053/2002
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20021053
Kyllähän toiminta lipsuu tuosta laista ja asetuksesta huolimatta. Ne ovat monelle taholle aivan tuntemattomia ja potilaan pitää itse huolehtia että homma toimii. Jos ao. henkilö ei ole missään yhteyksissä potilas- tai muuhun järjestöportaaseen, hän on hukassa koska tietoa saa huonosti muualta.
Hoitosuunnitelmaa ei minulle laadittu koskaan, vaikka pyysin sitä toistuvasti. Itse vain piti huolehtia että sai kaikki tarvittavat hoitotoimenpiteet joihin oli oikeutettu. Tässäkin "ummikko" voi jäädä jotain hoitoa vaille pelkästään tietämättömyyttään. Hoitohenkilökunta ei välttämättä "tyrkytä" joitakin erityishoitoja jos ei ymmärrä niitä itse vaatia.
Kela ja työnantaja on minullakin pistänyt kapuloita rattaisiin niin paljon kuin ehtivät. Vain valitusteitse sain erityiskorvattavuuden ilman ikärajaa hormoneille. Muissakin hoitotoimenpiteissä Kela vaati lisäselvityksiä ennen kuin maksoivat korvauksia. Työnantajan kanssa piti riidellä, että leikkaukset eivät ole kosmetiikkaa vaan sairauden hoitoa, ennen kuin sai sairausajalta palkan.
Transhoidoissa saa olla koko ajan varpaillaan ja itse vahtia että lähetteet kirjoitetaan ja toimitetaan eteenpäin. Kyllä minullakin tapahtui jopa täydellisiä unohduksia ja useampi viivästys lähetteiden kirjoituksessa.
Kiitos tästä viestistä. Itselläni on aivan vastaava tilanne.
Potilaalla pitäisi olla kuva prosessista ja siihen liittyvistä kriittisistä dokumenteista. Itse pyysin potilasasiamiehen kautta tiedot mitä kaikkia lähetteitä oli lähtenyt kun esim. Töölön parranpoltto oli jäänyt minulta kokonaan tiedottamatta. Omahoitajaa nämä eivät kiinnosta kuten ei myöskään labratulosten tiedottaminen endokrinologille. Eli potilaan pitää huolehtia tiedonkulusta. Yksi keino on laittaa luovutuskielto kaikkeen tietoon, jolloin tieto tulee potilaalle. Tällöin pitää raahata mukanaan kansiota, koska tietoa tarvitaan yllättävästi monissa tilanteissa eikä hoitojärjestelmä ole huolehtinut tiedonkulusta.
Nujakointi Kelan ja työnantajan kanssa on vielä edessä. Kiitos tiedosta että asia on ratkaistu eduksesi.