Läppävuoto

Vaikka läppävuoto on todettu, ei se tarkoita sitä, että lapsesi läppä "retkahtaisi" ja äkkikuolema tulisi. Tilannettahan seurataan ja tarvittaessa leikataan.

En ole lääkäri, mutta usein läppävuoto kehittyy hitaasti siihen pisteeseen, että leikkaus on ajankohtainen.

Itselläni on tilanne havaittu vasta aikuis-iässä ja seurailtu jo 15 vuotta. Leikkaus on tulossa minullekin.

Ole luottavainen - jatkotutkimuksethan ovat edessä ja kardiologi varmasti selittää parhaansa mukaan Sinulle tilanteen.

Voimia!

14 vuotta sitten  combo eli aorttaproteesi läpällä vaihdettiin. Oli pullistuma yli 5cm.  Läppävuotoakin oli, mutta sitä en huomannut itse. Mitään oireita minulla ei ollut. Pullistuma 10 vuotta eteni ennen leikkausta hitaasti, kun ei stressannut ja ponnistellut kovasti. Leikkaus pelotti ihan turhaan.  Muutama kuukausi meni toipumiseen. Huimausta oli kyllä välillä. Asiantuntijoiden ohjeita kannattaa noudattaa. Kävelykenkkejä ja sauvakävelyä  tein lähes joka päivä lumipeitteisellä jäällä ja  liukuesteet jaloissa, alussa 50- 200m. Kaatua ei kyllä kannata vähän leikkauksen jälkeen.   5-7km oli vakiomatka, kun pääsi siihen, että sen jaksoi hyvin.  Annetut ohjeet liikunnasta sopi minulle hyvin.  Kävin kuntoutuksessa ja siitä oli suurta hyötyä.  Viime vuosina olen liikuntaa harrastanut enemmänkin. Kuntosalilla käyn 1-3 krt vko pl. kesä. Teen 15-30 toiston sarjoja kevyillä vastuksilla ja välillä soutua tai pyöräilyä 7-10 min, sekä alussa ja lopussa, intervalleja myös. Vesijuoksu on hyvää harjoittelua.  Sulan maan aikaan pyöräilyä tulee enemmän. Hybridipyörä tai maastopyörä on hyvä. Tykkään etuhaarukka- ja satulatolppavaimennuksesta.  Tärinä on aina tuntunut huonolta. Pari kertaa viikossa 40-80km lenkki ja muina päivinä hyötyajoa 5-20km. Talvella tulee vain vähän pyöräilyä liukkauden vuoksi. Talvella käyn hiihtämässä perinteistä jonkun kerran viikossa, jos on hyvä keli.
Pulssi on matala liikunnassa. Pyöräillessä ja hiihtäessä ylämäessä p. 110-130, laskuissa menee alle 100. 130 pulssi alkaa jo reilusti hengästyttää. Lääkäri sanoi, että 140 on minulla max.  Kävely tekee polvikipua, niin sitä tulee vähän.  Liikunta on jo nautintoa. Rytmihäiriöitä (sekarytmi, nopeat lyönnit ja väliin jäävät)  on joskus, mutta ne eivät haittaa kyllä, kun on tottunut siihen, että ne on vaarattomia minun tapauksessani. Rytmihäiriöitä on tosin ollut lapsesta lähtien.  Venyttely tekisi hyvää, mutta ei tule tehtyä sitä.  Hierojalla vähintään kerta kuussa tekee hyvää.
Monipuolinen ravinto on tärkeä. Lenkille mukaan juotavaa ja evästä, tarvii enintään tunnin välein. Huomannut, että on hyväksi syödä runsaasti  kasviksia ja marjoja sekä paljon proteiinia.  Kalaa tulee syötyä useita kertoja vko. Monivitamiini D, C ja B12 lisä on ollut käytössä. Magnesiumia tarvitsee, kun liikkuu paljon.  En ole välttänyt vihreitä kasviksia, kun käytän niitä jatkuvasti suurin piirtein saman verran. Paino on pysynyt hyvänä, samoin vp  yleensä 110-130/65-80 lääkkeillä. Jos väsyttää liikaa itseänsä, niin nousee korkeemmallekin, esim. pitkät autolla-ajot  En Marevanin vuoksi ole oikeastaan kokenut, että olisi mitään rajoittanut. Ulkomailla olen ollut joskus pitkiä aikoja ja siellä löytyy labroja, mutta täytyy joku kymppi maksaa testistä. Marevanin annostelussa täytyy tosin käyttää siellä omaa kokemusta tarvittaessa.  Inr hoitotaso on 2,5-3,5 ja inr on vaihdellut 2,2-7,2. Isot heitot tulee näköjään  lähinnä lääkkeen unohtamisesta tai luontaistuotteiden kokeiluista. Mustelmaherkkyyttä ym.  en ole koskaan huomannut muuta kuin niitä tulee toisinaan, esim. polttopuita tehdessä tai joskus ei ole tietoa mistä on tullut. Joskus on parikymmentä mustelmaa jaloissa, kun on tullut kottikärryä reidellä autettua kipatessa, mutta ei ne haittaa ollenkaan. Joskus joutuu käymään viikoittain labrassa, mutta on mennyt pitkiä pätkiä 4-6 viikon väleinkin.

Anonyymi kirjoitti:

14 vuotta sitten  combo eli aorttaproteesi läpällä vaihdettiin. Oli pullistuma yli 5cm.  Läppävuotoakin oli, mutta sitä en huomannut itse. Mitään oireita minulla ei ollut. Pullistuma 10 vuotta eteni ennen leikkausta hitaasti, kun ei stressannut ja ponnistellut kovasti. Leikkaus pelotti ihan turhaan.  Muutama kuukausi meni toipumiseen. Huimausta oli kyllä välillä. Asiantuntijoiden ohjeita kannattaa noudattaa. Kävelykenkkejä ja sauvakävelyä  tein lähes joka päivä lumipeitteisellä jäällä ja  liukuesteet jaloissa, alussa 50- 200m. Kaatua ei kyllä kannata vähän leikkauksen jälkeen.   5-7km oli vakiomatka, kun pääsi siihen, että sen jaksoi hyvin.  Annetut ohjeet liikunnasta sopi minulle hyvin.  Kävin kuntoutuksessa ja siitä oli suurta hyötyä.  Viime vuosina olen liikuntaa harrastanut enemmänkin. Kuntosalilla käyn 1-3 krt vko pl. kesä. Teen 15-30 toiston sarjoja kevyillä vastuksilla ja välillä soutua tai pyöräilyä 7-10 min, sekä alussa ja lopussa, intervalleja myös. Vesijuoksu on hyvää harjoittelua.  Sulan maan aikaan pyöräilyä tulee enemmän. Hybridipyörä tai maastopyörä on hyvä. Tykkään etuhaarukka- ja satulatolppavaimennuksesta.  Tärinä on aina tuntunut huonolta. Pari kertaa viikossa 40-80km lenkki ja muina päivinä hyötyajoa 5-20km. Talvella tulee vain vähän pyöräilyä liukkauden vuoksi. Talvella käyn hiihtämässä perinteistä jonkun kerran viikossa, jos on hyvä keli.
Pulssi on matala liikunnassa. Pyöräillessä ja hiihtäessä ylämäessä p. 110-130, laskuissa menee alle 100. 130 pulssi alkaa jo reilusti hengästyttää. Lääkäri sanoi, että 140 on minulla max.  Kävely tekee polvikipua, niin sitä tulee vähän.  Liikunta on jo nautintoa. Rytmihäiriöitä (sekarytmi, nopeat lyönnit ja väliin jäävät)  on joskus, mutta ne eivät haittaa kyllä, kun on tottunut siihen, että ne on vaarattomia minun tapauksessani. Rytmihäiriöitä on tosin ollut lapsesta lähtien.  Venyttely tekisi hyvää, mutta ei tule tehtyä sitä.  Hierojalla vähintään kerta kuussa tekee hyvää.
Monipuolinen ravinto on tärkeä. Lenkille mukaan juotavaa ja evästä, tarvii enintään tunnin välein. Huomannut, että on hyväksi syödä runsaasti  kasviksia ja marjoja sekä paljon proteiinia.  Kalaa tulee syötyä useita kertoja vko. Monivitamiini D, C ja B12 lisä on ollut käytössä. Magnesiumia tarvitsee, kun liikkuu paljon.  En ole välttänyt vihreitä kasviksia, kun käytän niitä jatkuvasti suurin piirtein saman verran. Paino on pysynyt hyvänä, samoin vp  yleensä 110-130/65-80 lääkkeillä. Jos väsyttää liikaa itseänsä, niin nousee korkeemmallekin, esim. pitkät autolla-ajot  En Marevanin vuoksi ole oikeastaan kokenut, että olisi mitään rajoittanut. Ulkomailla olen ollut joskus pitkiä aikoja ja siellä löytyy labroja, mutta täytyy joku kymppi maksaa testistä. Marevanin annostelussa täytyy tosin käyttää siellä omaa kokemusta tarvittaessa.  Inr hoitotaso on 2,5-3,5 ja inr on vaihdellut 2,2-7,2. Isot heitot tulee näköjään  lähinnä lääkkeen unohtamisesta tai luontaistuotteiden kokeiluista. Mustelmaherkkyyttä ym.  en ole koskaan huomannut muuta kuin niitä tulee toisinaan, esim. polttopuita tehdessä tai joskus ei ole tietoa mistä on tullut. Joskus on parikymmentä mustelmaa jaloissa, kun on tullut kottikärryä reidellä autettua kipatessa, mutta ei ne haittaa ollenkaan. Joskus joutuu käymään viikoittain labrassa, mutta on mennyt pitkiä pätkiä 4-6 viikon väleinkin.

Lue lisää

Olen eläkeläinen keinoläppäinen, niin on aikaa ja voimia nykyisin paremmin liikkua ja harrastaa monenlaista. Nyt tulee liikuttua enemmän kuin työssä ollessa, Silloin ei jaksanut päivän päätteeksi enää kovin paljon joinakin päivinä, lähinnä henkisen rasittavuuden vuoksi. Sydänleikkauksen jälkeen kannattaa varoa liiallista henkistä kuormitusta ja myöskin liikaa fyysistä väsyttämistä. Sydän on herkkä laitos ja sillä on jotain yhteyttä aivoihin: murehtia ei kannata vaan purkaa huolet ja ajatella positiivisesti. Liikunta on siihenkin hyvää lääkettä.