Rauman murre (Rauman murteella rauman giäl) on voimakkaasti poikkeava suomen kielen lounaismurre, jolle on ominaista sanojen lyhentely, oma intonaationsa ja germaanisten kielten sanalainat. Rauman murteelle ominaisia ovat nasaalikonsonanttien jälkeen puolisoinnillistuvat klusiilit (esimerkiksi ilmauksessa rauman giäl), joita on ollut kirjoituksessa tapana merkitä kirjaimilla g, b ja d. Lisäksi muiden lounaismurteiden tapaan esiintyy f-äänne, lähinnä ruotsalaislainoissa.
Rauman murretta puhutaan Eurajoen, Pyhärannan, Lapin ja Luvian kunnissa ja Rauman kaupungissa.
Hj. Nortamo kirjasi paljon perinteistä Rauman murretta kirjoituksiinsa.
Rauman rajalle tullessa tienvarressa toivotetaan ”Ol niingon gotonas” ja lähtiessä kaupungista ulospäin rajakyltissä lukee ”Luanikast reissu”. Sinunkaupat raumalainen voi tehdä sanomalla: ”San snää mnuu snuuks, snuuks mnääki snuu sano.”
http://org.utu.fi/tyy/laulukirja/pdf/raumlaseryyp.pdf
Rauman murretta puhutaan Eurajoen, Pyhärannan, Lapin ja Luvian kunnissa ja Rauman kaupungissa.
Hj. Nortamo kirjasi paljon perinteistä Rauman murretta kirjoituksiinsa.
Rauman rajalle tullessa tienvarressa toivotetaan ”Ol niingon gotonas” ja lähtiessä kaupungista ulospäin rajakyltissä lukee ”Luanikast reissu”. Sinunkaupat raumalainen voi tehdä sanomalla: ”San snää mnuu snuuks, snuuks mnääki snuu sano.”
http://org.utu.fi/tyy/laulukirja/pdf/raumlaseryyp.pdf
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mulla oli koira jonka nimi oli Murre.
Elikkä Murre on minulle tuttu.
Kielikin sillä oli.
Ja snää annoi kiälpusui sil koeral.
"Snuu isäs ja äitis o meri,
snuu veljes sen duska ja vaeva"
"Snuu suanisas kiärtä ai sualane
veri. Snuu daevas o meri ja laeva"
Kamalaa mongerrusta
Rauman murteessa on hyvin paljon piirteitä "meren takaa". Monien sanojen etymologia on Ruotsissa, Eestissä ja jopa Ranskassa saakka. Toisaalta ihme olisi, jos ei näitä piirteitä löytyisi. Onhan Raumalta ollut tiivis kontakti kaikkiin Itämeren alueen maihin ja kansoihin ja jopa Hollantiin ja Ranskaan asti. Meri on kuitenkin yhdistänyt ja maitse kulkeminen on ollut hankalaa.
Raumahan sai privileegion ulkomaankauppaan jo 1442.
Vanhan Rauman murteen säilymiseksi on tehty paljon työtä; Rauman "kieltä" on voinut opiskella jo 1970-luvun alussa Kansalaisopistolla. Tauno Koskelan elämäntyö "Sillaill oikke" -sanakirja ja saanut jopa seuraajia -tervesiä vain Hanskille.
Helsingin Työväenopistossa on yhtenä virallisena opetusaiheena "Rauman kielen piiri", jossa opiskellaan mm. kielioppia, lausumista ja lukemista jne. Rauman murteellahan on jopa oma kielioppi.
Pidän hyvin valitettavana sitä, että täälläkin yritetään olla hauskoja ja kirjoitetaan merkillistä mongerrusta, jossa ei ole päätä ei häntää. " Gyl meggin daedat rauman giältdä" -tyyliin. Kun ihan "oikean" kirjoitustavan ja -asun selvittäminen ei todellakaan ole kovin vaivalloista. Samalla saa ikäänkuin ilmaiseksi aikamoisen annoksen kotiseudun historiaa. Historiaa, josta voi olla ylpeä. On myös huomattava oman kielen erikoisuus- ja huumoriarvotkin. Lähetimme taannoin Helsingin kaupunginjohtajalle kutsukirjeen näin:
"Me käske Snuu jubileerama Hjalmarin Gousei meijä fölihi.
Käsketyi viärai vastusteta tamburiss kell 6jpp."
Voiko kutsukirje hienompi olla?
Pidetään kaikki yhdessä huolta hienon kotikaupunkimme kulttuurista, historiasta ja kielestä.
Porilaisilla ei ole mitään tällaista!
Terveisin
Timo S.Vaskelainen
Jubileerausmestar
Helsingi Raumlaiste Seor
Jubileerausmestar Vaskelainen - olet aivan oikeassa. Entisenä tyttölyseolaisena muistelen lämmöllä maisteri Koskelan tapaa opettaa suomen kieltä. Vaikkka hänet ehkä parhaiten muistetaan Rauman giälen erityisosaajana, opetti hän myös suomea hartaudella. Lauseenjäsennys ei tuolloin tuntunut maailman tärkeimmältä asialta, mutta se on niitä harvoja oppeja, joista voin sanoa olleen hyötyä itselleni
tekstinkäsittelijänä. Muutoinkin maisteri Koskela oli mielestäni tasapuolinen ja
innostava opettaja. Häntä me kutsuimme muistaakseni "Possuksi", Voi olla, että muistini pettää jo.
Eipä tähän ole mitään lisäämistä!
Joka kesä luen Raumlaissi jaarituksii ja kirja on mukana joka ainoalla ulkomaan matkalla. Eipä tule ikävä, vaikka matkakaveri otta nokoset.
Ei siinä murteessa mitään ihmeellistä voi olla kun raumalaiset vanhuksetkin on sen jo unohtaneet.
Jos joku on kuullut raumanmurretta niin käsi ylös!