Sain monien hakuvuosien jälkeen paikan yliopistosta. Nyt tilanne on se, että minulla on jo nyt liikaa sivuaineita suoritettuna. Siksi toisen tutkinnon suorittaminen tuntuu järkevältä. Jotta voin suoriutua paremmin pääsykokeesta, ajattelin valita aineen jo nyt (ja lukea sen perusopinnot sivuaineena) ja päädyin kahteen vaihtoehtoon:
a) folkloristiikka
b) kansatiede
Mikä näiden tieteiden ero on?
Yst. terv.,
Jukka
Mikä näiden tieteiden ero on?
JukkaV
8
1726
Vastaukset
- Panu
Hei!
Folkloristiikka on oikeastaan osa kansatiedettä. Kansatieteessä tutkitaan (aineellista) kulttuuria yleisesti, folkloristiikassa taas ennen kaikkea suullista perinnettä, folklorea.
Raja ei ole kuitenkaan mitenkään selkeä, vaan ennemminkin sellainen veteen piirretty viiva: oppiaineiden sisällöt poikkeavat jonkin verran yliopistoittain mm. henkilökunnan omista tutkimusintresseistä johtuen.- JukkaV
Niinhän aina laitoksen henkilökunnan mielenkiinto suuntaa laitoksen opetuksen sisältöä, oli opinala mikä tahansa. Kansatieteessä siis tutkitaan mattojen kudontaa, kun folkloristiikassa tutkitaan siihen liittyviäö suullisia neuvoja, jos oikein ymmärsin.
- kansanopisto-ope
Moi Jukka!
Oon nähnyt viestejästi täällä ja Yle:n sivuilla. Onnittelut opiskelupaikasta!
Joskus aina toivon, että muistaisit kehua meidänkin opistoa - on meinaan hyvä. :)
En oo koskaan ennen vastaillut näihin viesteihin, mut nyt tuntui tarpeelliselta.
Asiaan: Sun ei tarvii enää koskaan mennä pääsykokeisiin ja voit silti tehdä sen toisen tutkinnon. Ensin valmistut maisteriksi.
Sen jälkeen tässä Bolognan jälkeisessä ajassa riittää, että haet suoraan maisterivaiheeseen haluamassasi aineessa. Hakukelpoisuudeksi riittää, että haluamasi aineen perus- ja aineopinnot on suoritettuna. Silloin pääset suoraan maisterivaiheeseen, eikä enää tarvii tehdä mitään kieli- ja yleisopintoja. Samoin voit säästellä niitä "ylimääräisiä sivuaineita" tähän uuteen tutkintoon. Näin helppoa se oikeasti on.
Eli eka tutkinto on kandi maisteriopinnot 300 p ja siihen toiseen tarvii tehdä pelkkä maisterivaihe 120 p eli pääaineen syventävät opinnot 80 p ja sivuiaineita riittää sit 40 p
Tsemppiä opintoihin!- JukkaV
En tiennytkään noin vaivattomaksi tuota uuden opiskelupaikan hankintaa. Siinä tapauksessa en uhraa aikaani kansatieteelle. Tiedänkin jo sen humanistisen aineen, johon hakeudun sitten.
Kiitokset onnitteluista ja tsemppauksesta. :) Teen parhaani. - Panu
Noinhan se melkein menee Bolognan jälkeisessä ajassa. Kannattaa kuitenkin huomata tuo sana "melkein".
Kaikissa aineissa ei järjestetä erillistä maisterihakua, jolloin ainoa mahdollisuus päästä opiskelemaan ko. ainetta on normaalin kandidaattitason opiskelijavalinnan kautta. Lisäksi kannattaa muistaa, että maisterihauissa on yleensä määritelty, mitkä opinnot tuottavat hakukelpoisuuden ko. maisterivalinnassa.
Maisterikoulutukseen valittavan voidaan myös edellyttää suorittavan ns. siltaopintoja, joiden laajuus voi olla enintään 60 op. Jos siltaopintoja tulisi suoritettavaksi enemmän, ei hakijaa yleensä valita maisterikoulutukseen.
Maisterikoulutukseen pääsy ei siis ole mikään automaatio, sillä tyypillisesti maisterikoulutukseenkin on hakijoita moninkertaisesti tarjolla oleviin paikkoihin nähden. Lisäksi myös maisterikoulutuksien valinnoissa voidaan käyttää yliopiston sopiviksi katsomia keinoja, mm. valintakoetta. - JukkaV
Panu kirjoitti:
Noinhan se melkein menee Bolognan jälkeisessä ajassa. Kannattaa kuitenkin huomata tuo sana "melkein".
Kaikissa aineissa ei järjestetä erillistä maisterihakua, jolloin ainoa mahdollisuus päästä opiskelemaan ko. ainetta on normaalin kandidaattitason opiskelijavalinnan kautta. Lisäksi kannattaa muistaa, että maisterihauissa on yleensä määritelty, mitkä opinnot tuottavat hakukelpoisuuden ko. maisterivalinnassa.
Maisterikoulutukseen valittavan voidaan myös edellyttää suorittavan ns. siltaopintoja, joiden laajuus voi olla enintään 60 op. Jos siltaopintoja tulisi suoritettavaksi enemmän, ei hakijaa yleensä valita maisterikoulutukseen.
Maisterikoulutukseen pääsy ei siis ole mikään automaatio, sillä tyypillisesti maisterikoulutukseenkin on hakijoita moninkertaisesti tarjolla oleviin paikkoihin nähden. Lisäksi myös maisterikoulutuksien valinnoissa voidaan käyttää yliopiston sopiviksi katsomia keinoja, mm. valintakoetta.Kiitos tiedoista!
- apfel
Olen myös seurannut hakuhistoriaasi, joten nyt on onnittelun paikka!!
- JukkaV
Olen oikein iloinen. Olenkin katsellut aikatauluja "sillä silmällä" ja miettinyt, mikä sopisi mihinkin yhteyteen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi persuilla ei ole firmoja?
Kuten vasemmisstolaisilla, esim. Sannalla MA\PI. Eikö ole aika erikoista?827066Persut hommasivat Suomeen 35 000 pientä lasta v. 2015
Onko Riikka Purra nyt tavoittelemassa tätä samaa historiallista persujen utopiaa? Purram kaksinaamaisessa pelissä vaadit267033Purran tuhoja tuskin saadaan koskaan korjatuksikaan
Purra on aiheuttanut Suomen taloudelle karmaisevat tuhot. Sen lisäksi Purra on ajanut myös suuren osan Suomen kansasta k1066143Persujen kaksoisstandardit: Räsäsen uhkailu paha, Virran uhkailu hyvä
Tässä taas nähdään kuinka kaksinaamaista porukkaa persut ovat. Mitäs persut tähän?455394Miksette persut irtisanoudu Kirkin lausunnoista?
Kirkhän muun muassa vaati raiskattuja naisia pidättäytymään abortista ja vaimoja alistumaan aviomiestensä tahtoon. Mik845218Demarikultin uhri kertoo
Demarikultin uhri kertoo: “En saanut mennä edes suihkuun ilman lupaa” – Seksuaalisen hyväksikäytön uhri kertoo vuosistaa605163Miksi vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa?
Vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa joka työllistäisi ihmisiä. Miksi? No siksi, että jos vasemmistolainen perus405088Sanna valittiin Euroopan huonoimmaksi pääministeriksi
Sannan kaudella Suomi oli ainut maa missä bkt laski. Kannattaa huomata, että luvut valitsi Sannan huonoimmaksi. Ihmiset274575Purran vuoro kiihoittua Lepomäen sääristä
"Ulkoministeri Elina sanoo, ettei muuta pukeutumistaan sen mukaan, kenet tapaa, ja että hän ei suostuisi peittämään kasv163417Vasemmistolaiset paskat eivät nousseet seisomaan kun Akaan kaupunginvaltuusto
vietti hiljaisen hetken Charlie Kirkin muistoksi https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000011523016.html3003360