Mikä näiden tieteiden ero on?

JukkaV

Sain monien hakuvuosien jälkeen paikan yliopistosta. Nyt tilanne on se, että minulla on jo nyt liikaa sivuaineita suoritettuna. Siksi toisen tutkinnon suorittaminen tuntuu järkevältä. Jotta voin suoriutua paremmin pääsykokeesta, ajattelin valita aineen jo nyt (ja lukea sen perusopinnot sivuaineena) ja päädyin kahteen vaihtoehtoon:

a) folkloristiikka

b) kansatiede

Mikä näiden tieteiden ero on?

Yst. terv.,

Jukka

8

1750

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Panu

      Hei!

      Folkloristiikka on oikeastaan osa kansatiedettä. Kansatieteessä tutkitaan (aineellista) kulttuuria yleisesti, folkloristiikassa taas ennen kaikkea suullista perinnettä, folklorea.

      Raja ei ole kuitenkaan mitenkään selkeä, vaan ennemminkin sellainen veteen piirretty viiva: oppiaineiden sisällöt poikkeavat jonkin verran yliopistoittain mm. henkilökunnan omista tutkimusintresseistä johtuen.

      • JukkaV

        Niinhän aina laitoksen henkilökunnan mielenkiinto suuntaa laitoksen opetuksen sisältöä, oli opinala mikä tahansa. Kansatieteessä siis tutkitaan mattojen kudontaa, kun folkloristiikassa tutkitaan siihen liittyviäö suullisia neuvoja, jos oikein ymmärsin.


    • kansanopisto-ope

      Moi Jukka!

      Oon nähnyt viestejästi täällä ja Yle:n sivuilla. Onnittelut opiskelupaikasta!

      Joskus aina toivon, että muistaisit kehua meidänkin opistoa - on meinaan hyvä. :)

      En oo koskaan ennen vastaillut näihin viesteihin, mut nyt tuntui tarpeelliselta.

      Asiaan: Sun ei tarvii enää koskaan mennä pääsykokeisiin ja voit silti tehdä sen toisen tutkinnon. Ensin valmistut maisteriksi.

      Sen jälkeen tässä Bolognan jälkeisessä ajassa riittää, että haet suoraan maisterivaiheeseen haluamassasi aineessa. Hakukelpoisuudeksi riittää, että haluamasi aineen perus- ja aineopinnot on suoritettuna. Silloin pääset suoraan maisterivaiheeseen, eikä enää tarvii tehdä mitään kieli- ja yleisopintoja. Samoin voit säästellä niitä "ylimääräisiä sivuaineita" tähän uuteen tutkintoon. Näin helppoa se oikeasti on.

      Eli eka tutkinto on kandi maisteriopinnot 300 p ja siihen toiseen tarvii tehdä pelkkä maisterivaihe 120 p eli pääaineen syventävät opinnot 80 p ja sivuiaineita riittää sit 40 p

      Tsemppiä opintoihin!

      • JukkaV

        En tiennytkään noin vaivattomaksi tuota uuden opiskelupaikan hankintaa. Siinä tapauksessa en uhraa aikaani kansatieteelle. Tiedänkin jo sen humanistisen aineen, johon hakeudun sitten.

        Kiitokset onnitteluista ja tsemppauksesta. :) Teen parhaani.


      • Panu

        Noinhan se melkein menee Bolognan jälkeisessä ajassa. Kannattaa kuitenkin huomata tuo sana "melkein".

        Kaikissa aineissa ei järjestetä erillistä maisterihakua, jolloin ainoa mahdollisuus päästä opiskelemaan ko. ainetta on normaalin kandidaattitason opiskelijavalinnan kautta. Lisäksi kannattaa muistaa, että maisterihauissa on yleensä määritelty, mitkä opinnot tuottavat hakukelpoisuuden ko. maisterivalinnassa.

        Maisterikoulutukseen valittavan voidaan myös edellyttää suorittavan ns. siltaopintoja, joiden laajuus voi olla enintään 60 op. Jos siltaopintoja tulisi suoritettavaksi enemmän, ei hakijaa yleensä valita maisterikoulutukseen.

        Maisterikoulutukseen pääsy ei siis ole mikään automaatio, sillä tyypillisesti maisterikoulutukseenkin on hakijoita moninkertaisesti tarjolla oleviin paikkoihin nähden. Lisäksi myös maisterikoulutuksien valinnoissa voidaan käyttää yliopiston sopiviksi katsomia keinoja, mm. valintakoetta.


      • JukkaV
        Panu kirjoitti:

        Noinhan se melkein menee Bolognan jälkeisessä ajassa. Kannattaa kuitenkin huomata tuo sana "melkein".

        Kaikissa aineissa ei järjestetä erillistä maisterihakua, jolloin ainoa mahdollisuus päästä opiskelemaan ko. ainetta on normaalin kandidaattitason opiskelijavalinnan kautta. Lisäksi kannattaa muistaa, että maisterihauissa on yleensä määritelty, mitkä opinnot tuottavat hakukelpoisuuden ko. maisterivalinnassa.

        Maisterikoulutukseen valittavan voidaan myös edellyttää suorittavan ns. siltaopintoja, joiden laajuus voi olla enintään 60 op. Jos siltaopintoja tulisi suoritettavaksi enemmän, ei hakijaa yleensä valita maisterikoulutukseen.

        Maisterikoulutukseen pääsy ei siis ole mikään automaatio, sillä tyypillisesti maisterikoulutukseenkin on hakijoita moninkertaisesti tarjolla oleviin paikkoihin nähden. Lisäksi myös maisterikoulutuksien valinnoissa voidaan käyttää yliopiston sopiviksi katsomia keinoja, mm. valintakoetta.

        Kiitos tiedoista!


    • apfel

      Olen myös seurannut hakuhistoriaasi, joten nyt on onnittelun paikka!!

      • JukkaV

        Olen oikein iloinen. Olenkin katsellut aikatauluja "sillä silmällä" ja miettinyt, mikä sopisi mihinkin yhteyteen.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riikka Purra lupasi Suomen kansalle 1 euron bensaa, hinta nyt 2 euroa

      Vasemmistolaisen Marinin hallituksen aikana bensa ei maksanut kuin 1,3 euroa litralta. Ministerin pitäisi perustuslain m
      Maailman menoa
      290
      5479
    2. Kohdataanko me

      Enää?
      Ikävä
      70
      5056
    3. Rakkaalle miehelle

      Terveiset rakas. Ikävä on edelleen. Suru valtaa sydämen, kun en saa lähestyä sinua. En saa vastauksia, en soittoa, viest
      Ikävä
      48
      4156
    4. Eräs on taas viettänyt kokoyön täällä!!

      Etkö sä nuku koskaan??
      Ikävä
      51
      3840
    5. Olipa turha tämä

      Rakkaustarinamme
      Ikävä
      42
      3483
    6. SDP:n kansanedustaja Nazima Radmyar uhriutuu somessa saamistaan viesteistä.

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000011854410.html Miksi Razmyar ei kestä kansan palautetta oikean kansanedustajan tavo
      Maailman menoa
      88
      3126
    7. Muistatteko kuinka Marinin hallituksen aikaan kansalaisilla oli varaa kuluttaa?

      Tavallisella perheelläkin oli rahaa käydä sääännöllisesti ravintoloissa syömässä, koska vahvat ammattiliitot olivat neuv
      Maailman menoa
      70
      2987
    8. Mitä tapahtuu

      Sitten keväällä ja kesällä
      Ikävä
      41
      2178
    9. Voitko sanoa jotain

      Hellää?
      Ikävä
      49
      2116
    10. UMK-juontajakaksikon pari isoa "mokaa" ihmetyttää - Mitäs tykkäsit Syköstä ja Uotisesta juontajina?

      Tänä vuonna UMK-lavalla nähtiin artistien lisäksi juontajakolmikko Jorma Uotinen, Sami Sykkö ja Jasmin Beloued. Juontami
      Euroviisut
      27
      2078
    Aihe