Mikä näiden tieteiden ero on?

JukkaV

Sain monien hakuvuosien jälkeen paikan yliopistosta. Nyt tilanne on se, että minulla on jo nyt liikaa sivuaineita suoritettuna. Siksi toisen tutkinnon suorittaminen tuntuu järkevältä. Jotta voin suoriutua paremmin pääsykokeesta, ajattelin valita aineen jo nyt (ja lukea sen perusopinnot sivuaineena) ja päädyin kahteen vaihtoehtoon:

a) folkloristiikka

b) kansatiede

Mikä näiden tieteiden ero on?

Yst. terv.,

Jukka

8

1723

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Panu

      Hei!

      Folkloristiikka on oikeastaan osa kansatiedettä. Kansatieteessä tutkitaan (aineellista) kulttuuria yleisesti, folkloristiikassa taas ennen kaikkea suullista perinnettä, folklorea.

      Raja ei ole kuitenkaan mitenkään selkeä, vaan ennemminkin sellainen veteen piirretty viiva: oppiaineiden sisällöt poikkeavat jonkin verran yliopistoittain mm. henkilökunnan omista tutkimusintresseistä johtuen.

      • JukkaV

        Niinhän aina laitoksen henkilökunnan mielenkiinto suuntaa laitoksen opetuksen sisältöä, oli opinala mikä tahansa. Kansatieteessä siis tutkitaan mattojen kudontaa, kun folkloristiikassa tutkitaan siihen liittyviäö suullisia neuvoja, jos oikein ymmärsin.


    • kansanopisto-ope

      Moi Jukka!

      Oon nähnyt viestejästi täällä ja Yle:n sivuilla. Onnittelut opiskelupaikasta!

      Joskus aina toivon, että muistaisit kehua meidänkin opistoa - on meinaan hyvä. :)

      En oo koskaan ennen vastaillut näihin viesteihin, mut nyt tuntui tarpeelliselta.

      Asiaan: Sun ei tarvii enää koskaan mennä pääsykokeisiin ja voit silti tehdä sen toisen tutkinnon. Ensin valmistut maisteriksi.

      Sen jälkeen tässä Bolognan jälkeisessä ajassa riittää, että haet suoraan maisterivaiheeseen haluamassasi aineessa. Hakukelpoisuudeksi riittää, että haluamasi aineen perus- ja aineopinnot on suoritettuna. Silloin pääset suoraan maisterivaiheeseen, eikä enää tarvii tehdä mitään kieli- ja yleisopintoja. Samoin voit säästellä niitä "ylimääräisiä sivuaineita" tähän uuteen tutkintoon. Näin helppoa se oikeasti on.

      Eli eka tutkinto on kandi maisteriopinnot 300 p ja siihen toiseen tarvii tehdä pelkkä maisterivaihe 120 p eli pääaineen syventävät opinnot 80 p ja sivuiaineita riittää sit 40 p

      Tsemppiä opintoihin!

      • JukkaV

        En tiennytkään noin vaivattomaksi tuota uuden opiskelupaikan hankintaa. Siinä tapauksessa en uhraa aikaani kansatieteelle. Tiedänkin jo sen humanistisen aineen, johon hakeudun sitten.

        Kiitokset onnitteluista ja tsemppauksesta. :) Teen parhaani.


      • Panu

        Noinhan se melkein menee Bolognan jälkeisessä ajassa. Kannattaa kuitenkin huomata tuo sana "melkein".

        Kaikissa aineissa ei järjestetä erillistä maisterihakua, jolloin ainoa mahdollisuus päästä opiskelemaan ko. ainetta on normaalin kandidaattitason opiskelijavalinnan kautta. Lisäksi kannattaa muistaa, että maisterihauissa on yleensä määritelty, mitkä opinnot tuottavat hakukelpoisuuden ko. maisterivalinnassa.

        Maisterikoulutukseen valittavan voidaan myös edellyttää suorittavan ns. siltaopintoja, joiden laajuus voi olla enintään 60 op. Jos siltaopintoja tulisi suoritettavaksi enemmän, ei hakijaa yleensä valita maisterikoulutukseen.

        Maisterikoulutukseen pääsy ei siis ole mikään automaatio, sillä tyypillisesti maisterikoulutukseenkin on hakijoita moninkertaisesti tarjolla oleviin paikkoihin nähden. Lisäksi myös maisterikoulutuksien valinnoissa voidaan käyttää yliopiston sopiviksi katsomia keinoja, mm. valintakoetta.


      • JukkaV
        Panu kirjoitti:

        Noinhan se melkein menee Bolognan jälkeisessä ajassa. Kannattaa kuitenkin huomata tuo sana "melkein".

        Kaikissa aineissa ei järjestetä erillistä maisterihakua, jolloin ainoa mahdollisuus päästä opiskelemaan ko. ainetta on normaalin kandidaattitason opiskelijavalinnan kautta. Lisäksi kannattaa muistaa, että maisterihauissa on yleensä määritelty, mitkä opinnot tuottavat hakukelpoisuuden ko. maisterivalinnassa.

        Maisterikoulutukseen valittavan voidaan myös edellyttää suorittavan ns. siltaopintoja, joiden laajuus voi olla enintään 60 op. Jos siltaopintoja tulisi suoritettavaksi enemmän, ei hakijaa yleensä valita maisterikoulutukseen.

        Maisterikoulutukseen pääsy ei siis ole mikään automaatio, sillä tyypillisesti maisterikoulutukseenkin on hakijoita moninkertaisesti tarjolla oleviin paikkoihin nähden. Lisäksi myös maisterikoulutuksien valinnoissa voidaan käyttää yliopiston sopiviksi katsomia keinoja, mm. valintakoetta.

        Kiitos tiedoista!


    • apfel

      Olen myös seurannut hakuhistoriaasi, joten nyt on onnittelun paikka!!

      • JukkaV

        Olen oikein iloinen. Olenkin katsellut aikatauluja "sillä silmällä" ja miettinyt, mikä sopisi mihinkin yhteyteen.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ketä ikävöit?

      Tuntomerkkejä jos täällä oikeat kohtaavat❤️
      Ikävä
      104
      2301
    2. Ammuskelua taas

      Keskipohjanmaa tietää kertoa että Yläpubin hujakoilla ammuskeltu lauantain vastaisena yönä.
      Kokkola
      23
      1430
    3. Et saa mua ikinä

      Oma vikasi. Naiselta.
      Ikävä
      129
      1428
    4. Juniorivalmennus Jokereissa..

      Mitä hittoa siellä seurassa oikein tapahtuu?? Tämän kauden U14 ikäluokkaan on mahdutettu kaksi päävalmentajaa. Tälle kau
      Nuorten jääkiekko
      31
      1424
    5. Päivämääriä

      Minä päivämääränä näit kaivattusi viimeksi?
      Ikävä
      68
      1243
    6. Introverttinä osastolla

      Yhdellä lääkäritapaamisella hoitaja valitti lääkärille etten tee mitään muuta kuin makaan ja ulkoilen. Kävin kuitenkin s
      340
      1094
    7. Toivotko, että

      hän tulisi juttelemaan sinulle, vai lähestytkö mieluummin itse?
      Ikävä
      89
      995
    8. Seksikkäin asu mikä päällä olet nähnyt kaivattusi ?

      Seksikkäin asu mikä yllä olet nähnyt kaivattusi ?
      Ikävä
      56
      944
    9. 122
      821
    10. VIELÄKIN NAURATTAA

      Seurustelua haluais. 🤣🤣🤣🤣🤣🤣
      Ikävä
      82
      806
    Aihe