n 4 vuotta yritetty vauvaa. No, toukokuussa vihdoin tärppäsi. Nyt olis viikko 11 menossa. Kävin tänään ultrassa ja kesken on mennyt jo viikolla 7... Ei vaan oo tullut itsestään ulos. Viime viikolla omassa neuvolassa vielä sanoivat että kaikki on varmaankin ihan kunnossa kun kerroin siitä "kummallisesta" tunteesta ettei kaikki ole OK. Täällä on semmonen ultra että näkee sisään mutta sydänääniä siitä vehkeestä ei kuule. No näinhän minäkin sen pienokaisen viime viikolla ja täti sanoi että siellähän se kohdussa köllöttelee... Antoi äitiyskortin ja siihen seuraavan neuvola ajan sekä hirveän nivaskan kaikkia äitiys ja vauva kirjasia ja lehtisiä kotiin luettavaksi. Miehenikin niitä suurella riemulla kanssani selaili. Tänään se sitten selvisi että turhaanriemuitsimme. Ei tätä oikeesti kestä. Sunnuntaina on yhden kaverini vauvan ristiäiset mutta sinne en edes kuvittele meneväni. Täällä on paljon sellaisia joilla on useampi keskenmeno takana. Olis mukava tietää onko täällä sellaisia jotka ovat vuosia odottaneet ennen kuin on tärpännyt ja sitten mennyt kesken. Pitääkö tässä taas seuraavat 4v odottaa... Ikääkin on jo kohta 30....
EIEIEIEIEIEI!
Surupusero
51190
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
mielestäni teidän ei kannata neljää vuotta enää odottaa seuraavaa raskautta. kääntykää kunnallisen tai yksityisen lapsettomuushoidon puoleen. meillä ei ole takana yhtään keskenmenoa, mutta yritimme muutaman vuoden lasta ilman tulosta. lapsettomuushoitojen, siis clomifenin ja inseminaation avulla meillä on nyt kaksoset. voimia teille, hakekaa apua.
Hei! Paljon voimia ja jaksamista vaikeana aikana. Itse koin saman kesäkuun lopussa kun hartaasti toivomamme kaksoset olivatkin menehtyneet kohtuun.. Raskausviikkoja oli 10 ja vauvanalut olivat lopettaneet kasvun reilu viikkoa aikaisemmin. Pohjalla on käyty ja aikaa vie, ennen kuin täältä noustaan, mutta pakko vaan jatkaa ja jaksaa. Meillä yritystä 1,5 vuotta ja hormonihoidon avulla saatiin tämä ensimmäinen plussa aikaiseksi ja onnellisina aloimme odottaa esikoisiamme, mutta toisin kävi.. Silti aiomme lähteä uudestaan hoitoihin heti kuin mahdollista. Mullakin ikää nyt 29 ja sen oman nyytin tarve kova. Älä sinäkään luovu unelmastasi, eiköhän me ne omat vauvat saada vielä -tavalla tai toisella. Tsemppiä!!!
Toivone teille kovasti voimia surussanne. Meillä lasta on yritetty kolme vuotta ja takana on nyt kolme keskenmenoa, joista viimeisintä vielä seurataan, koska saattaa olla kohdunulkoinen raskauskin. Olemme olleet lapsettomuushoidoissa ja keskenmenot tuntuvat todella raskailta, kun tietää, että raskautuminenkin on työn ja tuskan takana. Jos ette vielä ole hakeneet apua raskautumiseen, niin tehkää ihmeessä niin. Neljä vuotta on todella pitkä aika yrittää. Toivottavasti meitä kaikkia vielä onni potkii ja saamme kaipaamamme oman lapsen.
Me yritimme lasta nykyisen mieheni kanssa 2 vuotta ennenkuin tärppäsi. Ja ex-miehen kanssa sitä ennen 7 vuotta. Eli siis 9 vuoden yrityksen jälkeen tärppäsi Clomifenilla, mutta nyt viikko sitten rv 18 synnytin keskenmenneen poikani :( Ikää minulla on jo 32, mutta aiomme silti vielä yrittää. Toivon sinulle myös kovasti voimia jaksaa yrittää!!
voi sua pientä. Otan osaa. Oon itse 30vuotta. Meillä on yritystä 2 ja puol vuotta takana, 2 keskenmenoa sinä aikana viikolla 12. samoja juttuja mullakin, isot nivaskat vauvalehtiä ym. saatu ja sitten maailma romahtanut.
Viimeisen km:n jälkeen toivottu raskautta vuosi tuloksetta. On raskasta.
Oo siunattu! mä toivon, et saat vielä vauvan!