Olen saanut hoidella lastenlapsiani tänä kesänä paljon, mukavaa. Mutta eilinen päivä oli kinkkinen veljesten kesken, kinaa tuli kaikesta ja vähän huitomistakin.Pojat ovat 8 ja 11 vuotiaita. Yritin puhumalla ja mummon auktoriteettia käyttämällä tilanteita selvittää, mutta ei. Mikään ei tehonnut ja tulin ottaneeksi toista tukasta kiinni. Nyt minulla on huono omatunto, anteeksi pyysin jo eilen. Miten te toiset tilanteet ratkaisette?
Lastenlapset päivähoidossa
aureliina
9784
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minä olisin sijassasi tehnyt luultavasti samoin. Ei mummonkaan hermot terästä ole. Ja kyllä lasten täytyy oppia myös se, että mummokin voi ja saa joskus suuttua.
Anteeksipyynnön jälkeen asia pitäisi unohtaa, eikä enää pohtia koko asiaa.
Mummo on inhimillinen olento siinä kuin vanhemmatkin ja kuka tahansa muu, joka lapsia hoitaa.
En minä tarkoita, että hyväksyisin ruumiillisen kurituksen, en ollenkaan, mutta pikku tukkapölly voi olla joskus paikallaan.
mieltä. Ei pieni tukistus pahaa tee. Ei sen tarvitse edes kipeätä tehdä, ele siinä on tärkein.
Anteeksi en pyytäisi. Saattaisi lapsukaiselle jäädä mielikuva, että mummo teki väärin ja minä oikein.
mitähän heistä tulee
"juuri ja juuri" elämässään pärjääviä,
tuskin kovin onnellisia ei ainakaan kaikista,
ainahan on muutama poikkeus.
Kyllä maailma on muuttunut, meidän iässä oli kaikki tiet auki, kun pääsi ylioppilaaksi,
nyt pitää olla jo suhteita moneen ikätoveriin joiden iskät ovat menestyviä elämässään.
Muuten on koko elämän pikkupalkkainen ressukka.
Eli ällää pilatko lapsia,
antakaa heille joka päivä käistänsä seuraa vähintään 12 tuntia.
Lapsen voi ”pilata” viikossakin, eikä kuntoon saa koskaan.
olla moksiskaan, minulla on neljä ihanaa lastenlasta ja ovat usein hoidosssa, .
Välillä on tulla sellaisia tappeluita että ”oksat pois”, taitaa olla sitä sisarenrakkautta,
joten kyllä monesti olen ääneni korottanut,
johan nuo hajoittaisivat koko talon, jos ei olisi sääntöjä.
Usko pois niin, ensi kerralla kyllä totellaan, ja mummi on takuulla yhtä rakas , kuin ennenkin;)
kauheita juttuja sinulla.
Isoäiti tukasta kiinni, älä vain kuole moneen vuoteen, jotta lapsille ei jää huonoa muistoa.
Etkö tosiaan ymmärrä, miksi oli vaikeuksia.
Olivat todella kyllästyneet olemaan vanhan ihmisen kanssa,
lapset kaipaavat joka päivä käistänsä seuraa.
Otan taasen eläimet esimerkiksi, vaikka joku tomppeli haukkuikin lähiaikoina.
On kyseessä lapset, kissat tai koirat, kaikki ovat aina todella kilttejä
jos saavat tehdä sitä mitä heidän kuuluu saada tehdä.
Jos kissalla on kaukanakin raapimispuu,
hän ei tee huonekaluihin naarmuakaan, eikä kaada yhtään kukkasta jos saa kunnolal juosta ulkona.
Samoin koira,
jos joka päivä tulee väsyneeksi ja hiki, on vatmaan todella hyvä ystävä kotona.
Samoin lapsi,
jos saa touhuta kavereittensa kanssa heidän,
JOIDEN KANSSA HÄNEN on tultava
toimeen taasen syksyllä koulussakin, on lapsetkin kilttejä.
He alkavat olla murrosiässä,
on kauheata, jos niille huudat ja pidät muista lapsista eristyksessä.
Minkälaisia tuli omista lapsistasi,
onko hyvä päivätyö ?
Vai tekevätkö pienellä palkalla ja vuorotöitä ?
Niin 58v isoiskä vaan opettaa vanhempaansa.
täällä huutamisesta ja mekastamisesta on puhunut,
minä sanoin, että olen joutunut korottamaan ääneni,kun ovat toistensa tukassa kiinni ja
leluilla heittelevät toisiaan.
Aivan niinkuin aikoinaan omille lapsille, sillä ei kai nyt lapset sentään toisiansa saa loukata.
Voin myös ilolla sinulle kertoa, että lapseni ovat koulutettuja ja hyvissä työpaikoissa.
Meinaatko tosiaan, että lastenlapset pitäisi pitää erossa isovanhemmistaan,
meille he ainakin tulevat mielellään ja soittavat usein ja kysyvät SAAKO TULLA yökylään,
on heillä kyllä muitakin kavereita, jos haluat tietää:=O
onko itsellä puhtaatjauhot pussissa, vaikutat niin ärtsyltä
onko itsellä puhtaatjauhot pussissa, vaikutat niin ärtsyltä
---------------------------
en suinkaan ole osannut hyvin kasvattaa,
mutta onneksi eivät ole pilalle menneet.
onneni oli lapsille hyvä kasvuympäristöä,
oli paljon kavereita ja fiksumpia aikuisia.
Onneksi osasin antaa lasten mennä naapurien kanssa kanssa kaikkialle.
Ja tietysti vaimollakin on suuri osuus,
häntäkin olen kiittänyt.
katkokset teettää, ehtii ketjusta lukea vain yhden viestin ja vastaa, sitten kun parin
tunnin päästä pääsee lukemaan toisen, sama henkilö yhtä käsittämätön,
huomaakin, mikä provo;((
Hyvä aloitus,aureliina, varmaankin monille isovanhemmille mielenkiintoinen keskustelun aihe;)