Oletko mies koskaan ollut tilanteessa, jossa hieman saatat kiistellä naisen kanssa jostain asiasta. Ja sinä olet oikeassa.
Onko ikinä nainen sanonut heti suoralta kädeltä, että "hänpäs olikin väärässä". Ja yht'äkkiä riitaa ei siitä olisikaan syntynyt.
Hassua. Mikä niissa naisissa on vikana, kun ei millään voida myöntää olevansa väärässä. Vaikka luulevat maapalloa litteäksi.
Tarkoitan kyllä muitakin naisia, kuin vain omaa vaimoani. Hän on tosi mukava tapaus, ainakin kahdesti on myöntänyt suorilta olevansa erehtynyt asiassa. Eka kerralla muuten oikein säikähdin.
Kommentteja. Ja femakkojen ei tarvitse oikeasti vaivautua. Minä olen tasavertaisuuden kannattaja. SIIS HUOM TASAVERTAISUUDEN, ei naisille enemmän kuin miehille ja päinvastoin.
Onko ikinä nainen sanonut heti suoralta kädeltä, että "hänpäs olikin väärässä". Ja yht'äkkiä riitaa ei siitä olisikaan syntynyt.
Hassua. Mikä niissa naisissa on vikana, kun ei millään voida myöntää olevansa väärässä. Vaikka luulevat maapalloa litteäksi.
Tarkoitan kyllä muitakin naisia, kuin vain omaa vaimoani. Hän on tosi mukava tapaus, ainakin kahdesti on myöntänyt suorilta olevansa erehtynyt asiassa. Eka kerralla muuten oikein säikähdin.
Kommentteja. Ja femakkojen ei tarvitse oikeasti vaivautua. Minä olen tasavertaisuuden kannattaja. SIIS HUOM TASAVERTAISUUDEN, ei naisille enemmän kuin miehille ja päinvastoin.
Vastaukset 15
Vanhimmat
ainakaa sen takia pysty myäntämään olevani vääräs ku äijällä on yleensä nii ylimielinen, kaikkitietävä ja "mähän sanoin"-ilme naamalle..EI VAA PYSTY! Eipä kyllä muistu miäleen että miäskään ois myäntäny montaa kertaa erehtyneensä :D Vaikken mä tähän viästiin saisikkaa vastata ni jääräpäänä sen kuitenkin teen.
jos vaimo suoralta kädeltä myöntäisi olevansa väärässä... hrrr....
Eräs perusasioista naisen ajattelussa on seuraava:
”Jos nainen kaikesta huolimatta on väärässä, on mies silti enemmän väärässä.”
Ja nyt huumoria peliin kun luette ;)
"Nainen ei ole koskaan väärässä.
Jos nainen kuitenkin on väärässä,
se on väärinkäsitys,
joka on suora seuraus jostakin,
jonka mies teki, sanoi,
ei tehnyt tai ei sanonut."
Pitänee lisätä tuo hikipediaan.
hikipedia? Parittomien isien oma tietopankki? ;)))
Mulla ois enemmänki noita viisauksia, mutta kokonaisen sarjakuvan (kyseessä ei ole Viivi ja Wagner-sarjis) kopioiminen ois liian kova töinen.
http://hiki.pedia.ws/wiki/Naisen_logiikka
Pitää joku kerta tutustua, mut nyt nukkuun.
Tavantakaa aina saa olla oikaisemassa. Inttää, inttää, ja kun sanon missä kappi seisoo, kuuluu vielä pienen pientä jupinaa ja ininää.
HEHEHHhhheee, - Ja meillä on onnellinen avioliitto, (-kun mä sanon niin.)
Vaimoke kyllä myöntää jos on väärässä ,mut ei kestä yhtää kritiikkiä/arvostelua.Minä kyllä ripitän itseäni ja vaimoani jos mokataan saan kuulla itekkin kunniani et olen tollo (itseltäni).
... on päinvastainen, eli vaimo valittaa kuinka minä ja miehet yleensäkin eivät voi koskaan myöntää olevansa väärässä. Hänen mukaansa tähän ilmiöön törmää jatkuvasti etenkin työelämässä ja täällä meillä kotona...
Kaipa se on jokaiselle ihmiselle vaikeaa myöntää erehtyneensä, etenkin jos oikein kunnolla on jotain asiaa väittänyt muuksi kun mitä se sitten onkaan. Itse mielestäni voin vailmolle kyllä myöntää joskus olleeni väärässä, mutta moni tyyppi osaa ottaa niin v-mäisen "minähän sanoin"-asenteen, että heille en kyllä mieluusti myönnä erehtyneeni.
Vähän jokapuolella. Väärässä olemisen myöntäminen on sitä kritiikin hallintaa ja sitä kun ei suomalaisissa ole. Noin niinkuin dna:ssa annettu.
Itse olen ko. asiaa opiskellut, kun sitä töissä esimiehenä ja johtajana tarvitsen. Olen jo kohtuu hyvä sietämään kritiikkiä ja sitä pitää lisää vaan oppia. Ehkä ensimmäinen askel siihen oppimiseen on tämä, että tietää kehittymistarvetta olevan.
Mutta kun vaikka kuinka nätisti asioista keskustelee ja kun tietoon tulee rouvan olevan väärässä alkaa aivan helvetinmoinen meikäläisestä löytyvän syyn ettiminen. Olen piruuttaan seurannut tätä ilmiötä ympärilläni myös muiden (tuttavien tai eri sosiaalisten tilanteiden ansiosta) pariskuntien tai eri sukupuolta olevien, vaikka nyt työtovereiden, välisissä keskusteluissa.
Ja tämä vaikuttaa olevan aivan yleinen ilmiö. Kysyin sillä, että saisi tietoa, onko tämä todella miten yleistä naisten toimintaa.
Opetetaanko naisille siis jossain salaseurassa (feministit) vittuilemaan miehille joka käänteessä? Opeteteaanko naisille, kuinka miesten itsetunto murennetaan? Kuka perkele tätä touhua ohjaa?
Meillä myöskään ei kovin helpolla vaimo myönnä olleensa väärässä. Olen kyllä huomannut, että vastaavaa taipumusta on myös monissa miehissä.
Enemmän ärsyttää puolison kaikkitietävyys. Vaikka hän ei tietäisi asiasta juuri mitään, on hänellä varma mielipide kaikkeen. Jos minun ja vaimon mielipiteet ovat ristiriidassa, on hänen mielipiteensä se oikea. Hyvin heikoilla tiedoilla löytyy varma kanta kaikkeen. Itse olen enemmän sellainen, että tykkään selvittää asiat ennen kuin muodostan mielipiteeni.
on ihan pakko naisena kommentoida, kun meillä on kotona tästä niin monet kerrat "keskusteltu".
Meillä tämä on nimittäin toisin päin. Meillä mies on kaikkitietävä.
Mies selittää pokkana (niin kuin asiasta tietäisi) ja kun ilmaisen oman mielipiteeni, niin se nollataan (vaikka muistaisin joskus asian jostain lukeneeni tai kuulleeni).
Monta vuotta uskoin että olen aina väärässä, koska mieheni niin suurella äänellä suu vaahdossa selitti kuinka asia on, että en voinut kuvitella hänen keksineen koko jutun.
Kerran sitten sattui vanha kiistelty asia eteeni kun selailin jotakin lehteä. Muistin tämän käymämme keskustelun jossa minulle kerrottiin kuinka typerä olin kun sellaisia kuvittelin (itse tuntoni ei enää ollut kovin hyvä näihin aikoihin). Sain sieltä sitten varmistuksen siihen että olinkin ollut oikeassa. Sama toistui aika pian tämän jälkeen, jolloin tajusin että en olekkaan niin tyhmä ja aina väärässä, vaan että mieheni vaan teeskenteli tietävänsä kaikista asioista kaiken. Kun otin asian puheeksi, niin mieheni sanoi "vain kertoneensa mielipiteensä".
No nykyään teen niin että aina kun olen 90% varma siitä että olen oikeassa, niin en edes ala kinaamaan asiasta, vaan avaan tietokoneen, etsin tietoa asiasta ja istutan mieheni tietokoneen ääreen. ;o)
(Nykyään on itsetunto kohonnut huomattavasti, kun useimmiten huomaan olevani oikeassa. Tietysti on myös asioita joista en tiedä yhtään mitään, mutta osaan reilusti myöntää sen.)
Hauskaa loppukesää!
Työelämässä miehet ovat niitä jotka eivät IKINÄ myönnä olevansa väärässä. Naisalaiset sen sijaan ottavat vähän turhankin helposti syyt niskoilleen ja alkavat selittelemään milloin mitäkin syytä väärässä olemiseen, vaikka ei olisi edes varmuutta siitä kuka on moka tehnyt, mutta miehet ei ikinä myönnä omaa mokaansa vaikka mikä olisi.
Hitto vaikka olisi mustaa valkoisella, josta käy ilmi että juippi on selitellyt ihan puuta heinää, niin ei voi vain ääneen sitä myöntää.