Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    MENETYKSEN PELKO

    Mulle on kasaantunu hirveeksi vaivaksi menetyksen pelko. Mummoni joutui muutama kuukausi sitten yhtäkkiä sairaalaan ja menehtyi siellä. Tämä oli minulle ja koko perheelle ikävä ja surullinen tapahtuma joka kolautti ihan yllättäen. Oon käsitellyt asian "järki"puolella mutta tunne puolella en. Yritän elää niinkuin mitään ei koskaan olisi tapahtunutkaan, koska koko asian ajatteleminen sattuu vain liikaa. Nykyään olen ruvennut pelkäämään kaikkien läheisteni puolesta. Pelkään aivan mielettömästi että heille sattuu jotain ja menetän taas jonkun tärkeän. Päivät kuluvat murehtimisen merkeissä ja siinä että varmistelen että kaikki on varmasti hyvin. En halua elää elämääni pelossa vaan haluaisin nauttia kaikesta ajasta jonka saan rakkaideni kanssa viettää. Olisko kellään minkäänlaista hajua miten pystyisin selättämään nämä pelot ja ottamaan edes jotain irti loppukesästä?
    2489
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    tuttu tunne eli voin sanoa et tiedän tunteesi..itsellä myöskin on kausittain tuollasta..mut on otettava vaan minuutti kerrallaan elettävä hetkes ja yritettävä luottaa elämään...murehtiminen ku ei auta tai kokoaikainen pelkääminen ei muuta mitään se mikä tapahtuu niin tapahtuu jokaiselle meistä on jo lähtö päivä kirjoitettu meneekö siihen kauan ei kukaan voi tietää..rakas ihminen karista pelot ja elä täysinäisesti..kiitä joka päivä päivistä mitä sinä ja läheisesi saavat elää..mene ja elä tässä ja nyt..voimia sulle..

    Äänestä

    • Ei kenellekään meistä ole mitään lähtöpäiviä kirjoitettu. Ihan puppupuhetta.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    pienityttövain__ kirjoitti:

    Mulle on kasaantunu hirveeksi vaivaksi menetyksen pelko. Mummoni joutui muutama kuukausi sitten yhtäkkiä sairaalaan ja menehtyi siellä. Tämä oli minulle ja koko perheelle ikävä ja surullinen tapahtuma joka kolautti ihan yllättäen. Oon käsitellyt asian "järki"puolella mutta tunne puolella en. Yritän elää niinkuin mitään ei koskaan olisi tapahtunutkaan, koska koko asian ajatteleminen sattuu vain liikaa. Nykyään olen ruvennut pelkäämään kaikkien läheisteni puolesta. Pelkään aivan mielettömästi että heille sattuu jotain ja menetän taas jonkun tärkeän. Päivät kuluvat murehtimisen merkeissä ja siinä että varmistelen että kaikki on varmasti hyvin. En halua elää elämääni pelossa vaan haluaisin nauttia kaikesta ajasta jonka saan rakkaideni kanssa viettää. Olisko kellään minkäänlaista hajua miten pystyisin selättämään nämä pelot ja ottamaan edes jotain irti loppukesästä?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu